Venlan artikkeleita 2015-2018 - EastCham Finland ry

14.3.2018

Vieraskynä: Suojaa luottoriskeiltä sekä rahoitusta Venäjän-vientiin ja investointeihin

Teksti: Outi Homanen ja Timo Pietiläinen, Finnvera Kiinnostus Venäjän-kauppaan kasvussa haasteellisten vuosien jälkeen. Suomalaisyritysten kannalta monipuolisinta aikaa Venäjän viennin ja vienninrahoituksen kannalta elettiin viime vuosikymmenen lopulla juuri ennen finanssikriisin alkua. Pohjoismaiset pankit perustivat kilvan tytärpankkeja ja edustustoja Venäjälle kilpaillen keskenään pohjoismaisista asiakkaista. Venäjälle markkinavalloitusta suunnitelleet länsiyritykset pystyivät valitsemaan pankkinsa useista eri vaihtoehdoista Venäjän talouden samanaikaisesti...

17.1.2018

Vieraana Seppo Remes: ”Investoinnit Venäjälle ovat riskien pienentämistä!”

Teksti ja kuva: Pirjo Peltola Seppo Remes on asunut ja työskennellyt Venäjällä vuodesta 1993 alkaen ja työtehtävät ovat vieneet hänet muun muassa Venäjälle tärkeän energialiiketoiminnan sisäpiiriin. Pitkän Venäjä-uransa aikana hän on vaikuttanut myös usean venäläisyhtiön hallituksessa. Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa ja kanssakäymisessä on jo nähtävillä selkeä muutos uutta rakentavaan suuntaan. Keskusteluyhteyksiä on avattu laajemmin...

7.12.2017

Venäjän-kaupan momentum on nyt – haastattelussa SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen

Työtä Venäjän-kaupan parissa on mukava tehdä nyt, kun kauppa kasvaa taas, sanoo SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen Venlan haastattelussa. Rekolainen toivoo, että suomalaisyritykset käyttävät momentumin hyödyksi. Suomen vienti Venäjälle kasvoi vuoden 2017 ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla viidenneksen edellisvuodesta. Kasvu näkyy myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin arjessa. Uudet yritykset kiinnostuvat Venäjästä ja tulevat tilaisuuksiin hankkimaan tietoa. Yritykset järjestävät myös...

16.10.2017

Paulig kahvittaa teekansaa

Suomalaiset ovat kahvikansaa – jopa siinä määrin, että monet kutsuvat kahvia suomalaisten kansallisjuomaksi. Jokaisella suomalaisella on oma suosikkikahvinsa, ja lempikahvin tarjouksen perässä ollaan valmiita liikkumaan pitkiäkin matkoja. Kahvinkeittimet kuuluvat melkein jokaisen kodin ja työpaikan vakiovarustukseen. Venäläisiä on puolestaan totuttu pitämään teekansana. Samovaarista on tullut niin vahva osa venäläistä kulttuuriperintöä, että vaikka niitä ei Venäjällä enää...

30.6.2017

Berner Oy:n kasvun veturina vahvat brändit

XZ-shampoot, LV-pesuaineet, Lasol-pakkasnesteet, Rajamäen etikka, Hai-saappaat, rehuraaka-aineet ja kemikaalit - siinä vähän esimakua lähes henkeäsalpaavasta tuotekirjosta, jota jo 134 vuotta täyttänyt perheyritys Berner Oy tänä päivänä tuottaa, tuo ja vie!

20.6.2017

Tikkurilan värikkäät vaiheet Venäjällä

Vuonna 1862 Suomen pääkaupungin lähistöllä virtaavan Keravanjoen Tikkurilankoskeen rakennettiin öljypuristamo, joka vuosikymmenten saatossa kasvoi kansainvälisesti tunnetuksi maalitehtaaksi. Paikan valinta ei ollut sattumaa: energiatarpeet tyydyttävän kosken vieressä kiiltelivät uuden Helsinki-Hämeenlinna -rautatieyhteyden kiskot, jotka tekivät paikasta ihanteellisen myös logistiikan näkökulmasta. Tikkurila Oyj:n pääkonttori toimii näissä samoissa jokilaakson vehreissä maisemissa yhä edelleen.

7.6.2017

Viola kotiutui Venäjälle

Yli sata vuotta sitten perustettu Valio on pitkän historiansa aikana kasvanut niin vahvasti osaksi suomalaista sielunmaisemaa, että yritys on tuttu jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin. Vienti Venäjälle käynnistyi vuonna 1908 ja jo muutaman vuoden kuluttua Valiolle myönnettiin keisarillisen hovin hovihankkijan status. Suomen itsenäistymistä edeltäneenä vuonna Valio vei jo yli kolmanneksen tuotannostaan Venäjälle.

5.6.2017

Datšakulttuuri avaa Fiskarsille markkinoita

Venäläiseen kevätsäpinään kuuluu ehdottomasti talven yli uinuneen datšan eli mökkipalstan elvyttäminen tuottamaan runsasta satoa pöytiin, purkkeihin, pulloihin, kellareihin ja pakastearkkuihin. Aika monen itänaapurimme maankuoputtajan, pensaikon karsijan tai puunhakkaajan työtä avittaa oranssilla tehovärillä tai muulla suomalaisen Fiskarsin tunnusmerkillä varustettu työkalu.

19.5.2017

Pohjanmaan myyntitykki

”Jalkatyö on ainoa, jolla tätä hommaa tehdään. Kauppoja ei voi hoitaa Suomesta käsin”. Näin toteaa JPT-Industria Oy:n toimitusjohtaja Juha Nisula ja siemaisee kahvia. Haastattelen Juhaa Tikkurilan rautatieasemalla. Parin tunnin päästä hän nousee Aeroflotin koneeseen, lentää Moskovaan, viettää siellä yön ja matkustaa seuraavana aamuna Voronezhin kautta etelävenäläiseen Tambovin kaupunkiin.

17.5.2017

Kazan – Kaupunki jossa kannattaa vierailla

Sanotaan, että matkailu avartaa. Venäjän miljoonakaupunkeihin tutustuminen auttaa ymmärtämään ainakin sen, että elämää ja elinvoimaisia keskuksia on myös Moskovan ja Pietarin ulkopuolella. Yksi tällaisista talouden ja kulttuurin keskittymistä on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki Kazan.

17.5.2017

Lattiapintojen vihreä jalanjälki

Ympäristöystävällisiä betonipinnotteita valmistavan Nanten Group Oy:n toimitusjohtaja Mona Grannenfelt uudistaa rivakoin ottein vanhaa toimialaa: ”Haluamme olla trendikäs teollinen yhtiö ja olla tässä mukana vielä 50 vuoden kuluttua”.

8.5.2017

Reima liikuttaa maailman lapsia

Vaikka Reima on perinteikäs suomalainen miehen etunimi, tuo se useimmille mieleen lastenvaatteet. Eikä ihmekään, sillä markkinatutkimusten mukaan Reima on yksi arvostetuimmista vaatebrändeistä Suomessa. Tilanne on samanlainen myös Venäjällä, jossa Reima on jo hyvän aikaa ollut tunnetuin toimija lastenvaatemarkkinoilla.

5.5.2017

Luhta pukee venäläistä

Luhdan toppapuku, Järvisen sukset ja talvipakkasessa kimaltelevat hanget ovat monien muistoissa muotoutuneet nostalgisiksi muistoiksi 70- ja 80-lukujen talvi-Suomesta. Neljän sukupolven ikään ehtinyt perheyritys Luhta, eli L-Fashion Group, on nykyään paljon muutakin kuin toppapukuja ja talvinostalgiaa – se on Suomen suurin muotialan yritys, jolla on myös merkittävää kansainvälistä toimintaa.

4.5.2017

Uudet Itämaan tietäjät esittelyssä: Ekaterina Zhukova

Uudet Itämaan tietäjät esittelyssä Turun kauppakorkeakoulussa kansainvälistä liiketoimintaa opiskeleva Ekaterina Zhukova.

4.5.2017

Uudet Itämaan tietäjät esittelyssä: Johanna Kiviranta

Uudet Itämaan tietäjät esittelyssä Tampereen yliopistossa hallintotieteitä opiskeleva Johanna Kiviranta.

27.4.2017

Uutta virtaa uusiutuvasta energiasta

Venäjän käyttämästä sähköenergiasta noin kaksi kolmasosaa tuotetaan fossiilisilla energialähteillä ja vajaa kolmannes vesi- ja ydinvoimalla. Venäjän vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energianlähteiden potentiaali on kuitenkin valtava ja teoriassa sillä voitaisiin tyydyttää vaikka koko maan energiantarve.

21.4.2017

Aiber Networks tarjoaa suoran reitin Venäjälle

Syvällä maan uumenissa Tampereen Härmälässä sijaitsee luolasto, joka aikoinaan louhittiin Valmetin lentokonetehtaan tarpeisiin. Sotien aikana pääkonttorina toimineessa pomminvarmassa luolastossa on myöhemmin ollut Valmetin koelaboratorio ja varaosahalli. Israelilais-venäläinen Aiber Networks muokkaa luolastosta nyt huippumodernia konesalia.

19.4.2017

Jokainen roska on arvokas – Lassila & Tikanoja kannustaa ympäristöajatteluun Venäjällä

Suomi ja monet muut länsimaat ovat siirtymässä kulutusyhteiskunnasta kiertotalouteen: Jätekatokset ovat muuttumassa kierrätysraaka-ainekaivoksiksi ja roskakuskitkaan eivät ole enää roskakuskeja, vaan raaka-aineiden kerääjiä. Sama kehitys on vääjäämättä edessä myös Venäjällä, jossa tällä polulla tosin otetaan vasta ensiaskelia. Itänaapurissa jo yli kymmenen vuotta toiminut L&T on tässä kehityksessä vahvasti mukana.

13.4.2017

Jekaterinburg – Euroopan ja Aasian kohtauspisteessä

Jekaterinburgia ei turhaan kutsuta Uralin pääkaupungiksi. Se on Sverdlovskin alueen ja Uralin piirin hallinnollinen ja kulttuurinen keskus ja monipuolinen tutkimuksen ja koulutuksen keskittymä.

4.4.2017

Venäjän jäteinfrastruktuuri kuntoon suomalaista alan osaamista hyödyntämällä

Nykyisin vain noin neljä prosenttia Venäjällä syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään, ja yli 90 prosenttia sijoitetaan kaatopaikalle. Venäjällä onkin ajankohtaista ratkaista, miten nykyisin kaatopaikalle ohjautuvat jätteet käsitellään jatkossa – päätyvätkö ne kierrätyslaitokseen, polttokattilaan, kaatopaikalle vai hallitsemattomasti luontoon.

Venlan artikkeleita 2015-2018.