Venäjän-kaupan barometri, syksy 2017: Piristynyttä Venäjä-kaupan kasvua varjostaa huoli poliittisesta riskistä ja Venäjän protektionismista

Suomen ja Venäjän välisen kaupan kasvu on jatkunut tasaisena. Tammi-elokuussa Suomen vienti Venäjälle kasvoi 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Myös Venäjä talouden kasvu on kääntynyt plussan puolelle. Suurimmaksi ongelmaksi nousi selkeästi poliittinen tilanne. Ilmapiiri on kaiken kaikkiaan varovaisen toiveikas, mutta odottava.

Tutkimukseen vastasi yhteensä 288 Suomalais-Venäläisen kauppakamarin (SVKK) jäsenyritystä. Yrityksiltä kysyttiin arvioita Venäjän talouden kehittymisestä sekä omien liiketoimintojen toteutuneesta ja tulevasta kehityksestä. Avoimena kysymyksinä selvitettiin, miten yritykset ovat reagoineet Venäjän nykytilanteeseen ja ovatko Venäjän protektionistiset toimet vaikuttaneet yritysten toimintaan.

Talousnäkymät

Yritysten näkemykset Venäjän talouden kehityksestä ovat jatkuneet positiivisina. Yli puolet (65 %) arvioi Venäjän talouden kasvavan seuraavien kuuden kuukauden aikana.

Liiketoiminta Venäjällä

Puolet vastaajista kertoi liiketoimintansa Venäjällä kasvaneen kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Näistä joka kymmenes ilmoitti, että kasvua on ollut paljon. Liiketoiminnan supistumisesta raportoi vain joka kymmenes haastateltu yritys. Reilut puolet (56 %) vastaajista uskoo liiketoimintansa kasvavan myös seuraavan kuuden kuukauden aikana. 7 prosenttia odottaa supistumista. Liketoiminnalla Venäjällä tarkoitetaan suomalaisyrityksen Venäjällä olevien myynti- tai markkinointiyksikköjen toimintaa, tuotteiden ja / tai palvelujen tuotantoa Venäjällä, tai muuta vastaavaa toimintaa.

Vienti ja tuonti

Vienti Venäjälle on selvästi piristynyt. Lähes puolet vastaajista (45 %). kertoo viennin Venäjälle lisääntyneen kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Keväällä kasvua oli 37 prosentilla ja vuosi sitten 27 prosentilla. Puolet vastaajista arvioi kasvun jatkuvan myös seuraavan puolen vuoden aikana (49 %).
Myös tuontiluvut jatkavat tasausta kasvua. Nyt 35 prosenttia vastaajista kertoi tuonnin Venäjältä lisääntyneen viimeisten kuuden kuukauden aikana, keväällä kasvusta kertoi 32 prosenttia vastaajista. Tuonnin uskotaan lisääntyvän jonkun verran myös jatkossa.

Investoinnit

Investointeja kuluneen 12 kuukauden aikana tehneiden yritysten määrä pysyi lähes edellisten tutkimustulosten tasolla. 24 prosenttia vastaajista kertoo investoineensa Venäjälle. Venäjän kohentuneista talousnäkymistä ja piristyneestä kaupasta huolimatta investointeja suunnittelevien osuus on lievässä laskussa. Nyt 20 prosenttia vastaajista aikoo investoida, keväällä investointisuunnitelmia oli 24 prosentilla. Investointien kohteena on useimmiten tytäryhtiö tai edustusto Venäjällä.

Suurimmat ongelmat

Suurimmaksi ongelmaksi vientiä ja tuontia sekä liiketoimintaa Venäjällä harjoittavat yritykset listasivat nyt poliittiset riskit ja sanktiot. Vientiyrityksillä ruplan kurssi oli vielä toiseksi yleisin ongelma, kun liiketoimintaa paikallisesti harjoittavilla toiselle sijalle ylsivät rahoitusongelmat. Seuraavaksi eniten liiketoimia haittasi talouden epävakaus.
Hieman vajaa puolet (47 %) yrityksistä arvioi, että Venäjän tuonninkorvauspolitiikalla ja protektionistisilla toimilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. Yrityksiin vaikuttavat muun muassa Venäjän vastapakotteet ja kotimaisten tuotteiden suosiminen Venäjällä.

Reagointi taloustilanteeseen

Barometrissa selvitettiin myös, miten yritykset ovat reagoineet Venäjän talouden nykytilanteeseen. Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat säilyneet markkinoinnin ja myynnin vahvistaminen. 30 prosenttia yrityksistä toimii entiseen tapaan, eikä katso tarpeelliseksi tehdä mitään erityistä. Uusia toimipisteitä avaa tai on avannut 10 prosenttia vastaajista ja 8 prosenttia on sulkenut Venäjän toimipisteitään. Vain 2 prosenttia vastaajista kertoi Venäjältä vetäytymisestä.

Taustatietoja

Tutkimuksen ovat tilanneet SVKK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät ry. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 13.9. – 20.10.2017. Tutkimus toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.

Lisätietoja tai kommentteja tutkimuksesta:

• Jaana Rekolainen, SVKK, +358 400 457 743, [email protected]
• Ilkka Salonen, East Office, +358 50 337 3569, [email protected]
• Petri Vuorio, EK, +358 50 323 2979, [email protected]
• Timo Vuori, Keskuskauppakamari, +358 50 553 5319, [email protected]
• Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjät, +358 50 500 3384, [email protected]