Laki Venäjän jättävien yritysten ottamisesta ulkoiseen hallintaan eteni duumaan
Ulkoiseen hallintaan ottamisen edellytyksenä olisi yrityksen Venäjän talouden ja kuluttajien kannalta keskeinen asema.
Yhtenäinen Venäjä -puolue on vienyt lakiesityksen Venäjältä lähtevien yritysten ottamisesta ulkoiseen hallintaan duuman käsittelyyn.
Lakiesityksen tämänhetkisen version mukaan laki koskee yrityksiä, joista vähintään 25 prosenttia on ”epäystävällisestä maasta” tulevan tahon omistuksessa.
Lisäksi yrityksen täytyy olla Venäjän talouden vakauden ja venäläisten kuluttajien kannalta merkittävässä asemassa. Tämä tarkoittaa, että:
- yrityksen tuotanto tai muu liiketoiminta liittyy sosiaalisesti merkittäviin tuotteisiin tai tuotteisiin, joiden hintoihin valtio voi puuttua sääntelyn keinoin
- yrityksen tuotanto tai muu liiketoiminta on monopoliasemassa tai muussa hallitsevassa asemassa Venäjän markkinoilla
- yritys on ainoa tiettyjen tuotteiden, kuten lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden, tuottaja tai sellaisten tuotteiden ainoa toimittaja, joita vastaavia tuotteita Venäjän markkinoilla ei ole
- yrityksen henkilöstön koko on 25 prosenttia tai enemmän sen kotipaikkakunnan työikäisestä väestöstä
- yrityksen tai sen osien toiminnan lakkaaminen voi johtaa teknologiseen tai luonnonkatastrofiin, vaarantaa ihmisten hengen, vaarantaa kriittisen, liikenteellisen tai sosiaalisen infrastruktuurin toiminnan, vaarantaa energiantuotannon, teollisuuden tai viestiliikenteen kohteita tai muita sosiaalisesti keskeisiä kohteita
- yrityksen toiminnan lakkaaminen voi johtaa perusteettomaan hintojen nousuun vähittäiskaupassa yrityksen alalla
- yritys on osa merkittävän tuotannon arvoketjuja
Yritys voidaan ottaa ulkoiseen hallintaan, jos:
- yrityksen johtoelimet tai omistajat ovat lakanneet johtamasta yritystä, poistuneet Venäjältä 24.2.2022 jälkeen tai aiheuttaneet yrityksen arvon merkittävän laskun, kyvyttömyyden suoriutua velvollisuuksistaan tai muun toiminnan lainvastaisen lakkaamisen
- edellä mainitut henkilöt ovat 24.2.2022 jälkeen ilmoittaneet julkisesti yrityksen toiminnan lopettamisesta ilman taloudellisia perusteita, irtisanoneet yritykselle keskeisiä sopimuksia tai ilmoittaneet yli kolmasosaa työntekijöitä koskevista henkilöstövähennyksistä
- yrityksen toiminta on lopetettu tai keskeytetty siten, että sen liikevaihto on kolmen kuukauden aikana laskenut 30 prosenttia tai enemmän verrattuna edeltäviin kolmeen kuukauteen tai vastaavaan ajanjaksoon vuotta aikaisemmin
- yrityksen toiminnan jatkaminen ilman ulkoiseen hallintaan ottamista johtaisi tilanteeseen, jossa ulkoiseen hallintaan ottamisen edellytykset täyttyvät
- yrityksen ulkoiseen hallintaan ottamisen edellytysten poistaminen vaatisi julkisten varojen käyttöä
Ulkoisesta hallinnosta vastaisi todennäköisimmin VEB.RF.
Päätöstä yrityksen ulkoiseen hallintaan ottamisesta voisi hakea yrityksen toimialasta vastaava federaation toimeenpanevan vallan elin tai paikallinen johto siinä subjektissa, jossa yritys toimii. Viranomaisten välisen komission päätöksen jälkeen lopullista päätöstä ulkoiseen hallintaan ottamisesta hakisi Venäjän veroviranomainen Moskovan välimiesoikeudelta.
Ulkoisesta hallinnasta vastaisi kehityspankki VEB.RF tai muu eri viranomaisten välisen komission esittämä ja paikallisvallan hyväksymä taho. Ulkoinen hallinta voidaan toteuttaa joko
- luovuttamalla osa tai kaikki yhtiön osakkeista luotetun hallitsijan alaisuuteen tai
- luovuttamalla yrityksen johdon toimivaltuuden ulkoiselle hallinnolle
Ulkoinen hallinta asetettaisiin korkeintaan 18 kuukauden ajaksi, minkä jälkeen toimivaltaa voisi pidentää korkeintaan 18 kuukaudella.
Izvestija kertoi maanantaina hallituslähteisiin viitaten, että hallitus ei olisi viemässä kyseistä lakiesitystä duumaan. Yhtenäisen Venäjän duumaan viemän lakisesityksen on määrä käydä ensin valiokunnassa ja sitten kolme käsittelyä duumassa.
Izvestijan hallituslähteiden mukaan laki voisi koskettaa vajaata 10 prosenttia ulkomaisista, Venäjän jättävistä yrityksistä. Lehden asiantuntija-arvioiden mukaan tällaisia voisivat olla esimerkiksi Volkswagen, Volvo, Ikea, Novartis, Fazer ja Valio.
Aiheesta aiemmin:
Izvestija: Lakiesitys Venäjältä lähtevien yritysten kansallistamisesta ei toistaiseksi etenemässä