Lakiesityksen mukaan pientenkin vähittäiskaupan toimijoiden on hyväksyttävä pankkikortit maksuvälineenä 2020 alkaen
Arvioiden mukaan pienten vähittäiskaupan toimijoiden olisi investoitava jopa 3,6 miljardia ruplaa maksupääte- ja kassajärjestelmiin.
-
Lakiesityksen mukaan pientenkin vähittäiskauppojen on hankittava maksupäätejärjestelmät vuodesta 2020 alkaen.
-
Jopa 90 000 myymälällä Venäjällä ei ole vielä edes kassajärjestelmää.
-
Maksupääte- ja kassajärjestelmien investointitarpeen arvioidaan olevan jopa 3,6 miljardia ruplaa.
Duumassa piakkoin käsittelyyn tulevan lakiesityksen mukaan pientenkin vähittäiskaupan toimijoiden on hankittava valmiudet hyväksyä pankkikortit maksuvälineenä vuodesta 2020 alkaen, kertoo Kommersant.
Lakiesityksen mukaan vähittäiskauppojen, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 20 miljoonaa ruplaa, on hyväksyttävä pankkikortit 1. tammikuuta 2019 alkaen ja vähittäiskauppojen, joiden vuotuinen liikevaihto on yli 10 miljoonaa ruplaa 1. tammikuuta 2020 alkaen.
Tällä hetkellä laki vaatii vain, että yli 40 miljoonan ruplan liikevaihdolla on hyväksyttävä Mir-kortti maksuvälineenä.
Kommersantin mukaan lakiesityksessä ehdotettiin alun perin Mir-kortin hyväksymisen edellyttämistä kaikilta verkkokaupoilta, mutta kritiikin jälkeen siihen lisättiin vähittäiskauppojen liikevaihdon rajat ja laajennettiin se koskemaan Mir-kortin lisäksi myös Visaa ja Mastercardia.
Jopa 3,6 miljardin ruplan investointi
Uusi lakiesitys koskisi sekä verkkokauppaa, että pienintäkin vähittäiskauppaa. Arvioiden mukaan tällä hetkellä yli 40 % vähittäiskaupoista hyväksyy pankkikortit, mutta 90 000 myymälällä, joista kaksi kolmasosaa sijaitsee maaseudulla, ei ole vielä tammikuussa 2018 pakolliseksi tulleita kassajärjestelmiäkään.
Lakiesityksen myötä näiden 90 000 vähittäiskaupan tulisi investoida yhteensä 1,8 miljardia ruplaa maksupäätejärjestelmiin ja yhdessä kassajärjestelmien kanssa investointitarpeeksi arvioidaan jopa 3,6 miljardia ruplaa.