Kuvituskuva.
Venäjän valtiontalouden tarkastusvirasto tyytymätön jäteuudistuksen tuloksiin
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin asiantuntijan mukaan uudistusta rasittavat osaltaan Venäjän laajemmat ongelmat.
Venäjän valtiontalouden tarkastusvirasto antaa julkaisemassaan arviossa madonluvut Venäjän jäteuudistuksen vajaassa kahdessa vuodessa saavutetuista tuloksista.
– Analyysin mukaan huolimatta vuonna 2019 aloitetusta jäteuudistuksesta tilanne jätehuollon saralla ei ole vieläkään tyydyttävä. Jätteen käsittelyaste on vieläkin seitsemän prosentin tasolla. Yli 90 prosenttia jätteestä ohjataan edelleen kaatopaikoille, jotka eivät usein vastaa ympäristölakien vaatimuksia, virasto kirjoittaa arviossa.
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kansalliseen Ekologia-hankkeeseen kuuluvassa Puhdas maa -alahankkeessa on tavoitteena sulkea vain 191 kaatopaikkaa, vaikka kaatopaikkoja on laskettu olevan lähtötilanteessa kaikkiaan 8323 kappaletta.
Käsittelyinfrastruktuurin kehittämiseen tähtäävässä alahankkeessa puolestaan ei viraston mukaan ole määritelty, kuinka jätteen määrä saadaan vähenemään syntypaikoilla kierrättämällä ja kuinka lajittelu järjestetään. Puutteet heijastuvat alueiden toimintaan.
Virasto pelkää, että yhdyskuntajätteen määrän kasvaessa 1-2 prosentin vuositahdilla käsittelykapasiteetti loppuu 32 Venäjän alueella vuoteen 2024 mennessä. Niistä 17 alueella kapasiteetti uhkaa loppua jo vuonna 2022.
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kestävään kehitykseen erikoistuneen advisorin Jekaterina Lindbergin mukaan valtiontalouden tarkastusviraston kritiikki on perusteltua. Haasteita ei ole saatu ratkaistua ja kaikkien kansallisten hankkeiden tavoitteita on lykätty vuoteen 2030.
– Osa haasteista liittyy laajempiin Venäjän talouden rakenteellisiin ongelmiin, kuten alhaiseen investointiaktiivisuuteen, hiiliriippuvuuteen sekä luottamuksen puutteeseen, Lindberg sanoo.
Rahoitus ontuu yhä
Ongelmia on edelleen myös rahoituspuolella. Viime vuonna investointien tärkeimmän rahoituslähteen muodostavien jätemaksujen haarukka vaihteli alueittain 244 ja 1411 ruplan välillä. Jätemäärien ja maksujen välinen suhde ei aina ole läpinäkyvä. Seurauksena maksuja ei saada kerättyä täysimääräisesti, vaan vuonna 2019 kertyi vain 79 prosenttia ja vuoden 2020 ensimmäiselllä puoliskolla 76 prosenttia maksuista.
Tästä johtuen valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että kaikkiaan 22 jäteoperaattoria 19 Venäjän aluella uhkaa toiminnan lopettaminen. Kyseessä on 15,1 miljoonan ihmisen jätehuolto.
– Vaikka suuressa kuvassa tilanne on haastava, paikallisella tasolla riittää aktivisuutta. Vahvat operaattorit pystyvät toimimaan ja monilla alueilla ollaan kiinnostuneita erityisesti kiertotalouspuistojen kehittämisestä. Tähän haetaan tukea myös suomalaisilta, Lindberg rohkaisee.
Rahoituspohjan vahvistamiseksi Venäjän luonnonvaraministeriö on ehdottanut jäteoperaattoreille uusia verotukia. Esityksen mukaan 70 prosenttia operaattorien kuluista muodostava jätteiden kuljetus vapautettaisiin liikenneverosta. Käsittelylaitokset vapautettaisiin varallisuusverosta viideksi vuodeksi käyttöönotosta.
Lisäksi jäteoperaattoreiden vapautus arvonlisäverosta vaihdettaisiin nollan prosentin arvonlisäveroksi, jotta myös alihankkijoiden palveluista maksetut verot voidaan hyvittää. Myös kierrätysmateriaalin myynnin voittovero poistuisi.
Kommersantin keräämät asiantuntija-arviot ovat kuitenkin skeptisiä sen suhteen, missä määrin verotuet todellisuudessa ohjautuisivat investointeihin ja jätemaksujen keventämiseen.
Puutteet korjattava
Valtionatalouden tarkastusvirasto antaa arvionsa päätteeksi toimenpide-ehdotuksia. Virasto suosittelee korjaamaan puutteet Ekologia-projektin alahankkeissa ja laajentamaan rahoituksellisia tukitoimia yhdyskuntajätteen kierrätykseen liittyvien investointien vauhdittamiseksi.
Virasto suosittelee myös luomaan yhtenäisen järjestelmän yhdyskuntajätteen laskemiseen ja pohtimaan, kuinka suljettujen kaatopaikkojen ympäristöhaittojen lakkaamista tulee mitata ja valvoa. Virasto peräänkuuluttaa myös valvontamekanismin luomista niiden kaatopaikkojen sulkemiseen, jotka jäävät Puhdas maa -alahankkeen ulkopuolelle.
Lindbergin mukaan syksyn mielenkiintoisin teema on tuottajavastuulainsäädännön kehitys, jonka käsittely on siirtynyt useaan otteeseen.
– Suomi on ollut aktiivisesti mukana tuottajavastuuta koskevassa dialogissa Venäjän kanssa ja jakanut tietoa omasta lainsäädäntöpohjasta. Tuottajavastuuseen latautuukin paljon odotuksia jätesektorin tulevaisuudesta, Lindberg sanoo.
Lue lisää:
https://www.eastcham.fi/jatehuoltouudistus/
Rosteh suunnittelee 25 jätteenpolttolaitoksen rakentamista Venäjälle