Kuva: Alex Zarubi/Unsplash.
Yritysten kannattaa arvioida Venäjä-päätöstensä vaikutukset ajan kanssa
Äkkiliikkeitä ei kannata tehdä, neuvoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki.
Kansainväliset yritykset ilmoittavat päivittäin keskeyttäneensä tai lopettavansa kokonaan liiketoimintansa Venäjällä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä sitä seuranneet talouspakotteet ja Venäjän vastatoimet ovat tehneet Venäjän markkinasta välittömästi myrkyllisen ja arvaamattoman.
Vaikka paine on kova ja kuluttajien reaktiot voimakkaita, hätiköinti ei kannata, neuvoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki Talouselämän haastattelussa.
– Venäjällä on sellainen tapa, että ensin tulee säädös tai ukaasi, ja sitten tulee nopeasti selvempiä, yksityiskohtaisempia ohjeita. Ehkä pieni pysähdys tähän olisi hyvä. Paniikki ei auta, ei kannata tehdä äkkiliikkeitä ja rikkoa paikallista lainsäädäntöä, Kekki sanoo Talouselämälle.
Kolme skenaariota
Venäjä itse on hahmotellut kolme skenaariota sille, kuinka ulkomainen yritys voi nyt toimia.
Ensimmäisen skenaarion mukaan ulkomainen yritys jatkaa liiketoimintaansa Venäjällä normaalisti. Toisen skenaarion mukaan ulkomaiset omistajat luovuttavat osuutensa venäläisestä yrityksestä venäläisten kumppaniensa hallintaan myöhempää Venäjän markkinoille palaamista varten.
Kolmannessa skenaariossa ulkomainen yritys lopettaa toimintansa ja irtisanoo työntekijät, mitä Venäjä pitää tahallisena konkurssina. Venäjä puuttuu tähän ottamalla käyttöön nopeutetun konkurssimenettelyn.
Kekin mukaan mikään näistä skenaarioista ei ole varsinaisesti toteuttamiskelpoinen. Toiminnan jatkaminen on käytännössä hyvin hankalaa pakoteympäristöstä johtuen. Hallinnan luovuttaminen edellyttäisi vakaata ja ennustettavaa oikeusjärjestystä.
Myös toiminnan lopettamisen seuraukset ovat toistaiseksi arvaamattomat. Mihin omaisuuserät päätyvät ja mitä seuraamuksia tytäryhtiön tai emoyhtiön johdolle koituu?
– Sitä kautta tulee vahingonkorvausvelvollisuus ja hallinnolliset ja jopa ihan rikosperusteiset rangaistusnormit, Kekki valottaa.
Alasajo hallitusti, avioero tyylikkäästi
Malttia suosittelee myös Forte Tax & Lawn toimitusjohtaja Mika Kokkonen Kauppalehden haastattelussa. Kansallistamispuheet voivat Kokkosen mukaan olla vain perusteetonta uhkailua, mutta sekin on otettava huomioon askelmerkkien suunnittelussa.
Vastuiden rikkomisen välttämiseksi Kokkonen ei suosittele yrityksen täydellistä likvidointia tai kassan siirtämistä pois Venäjältä emoyhtiölle, sillä likvidointiprosessi on pitkä ja kassan siirto voi johtaa syytteisiin konkurssin aiheuttamisesta. Yrityksen myyminen voi ainakin teoriassa toimia, mikäli pankit voivat suorittaa tarvittavat transaktiot.
Yksi vaihtoehto voisi olla hallittu alasajo siten, että toimitaan minimihenkilöstöllä ja tiedotetaan tilan kestävän vaikkapa kolme kuukautta, minkä jälkeen tilannetta arvioidaan uudelleen.
– Toimintojen alasajossa tulee käyttää malttia ja pelisilmää, eikä tehdä hätiköityjä ratkaisuja, vaikka poliittinen paine onkin voimakas, Kokkonen neuvoo.
Mitä tulee Venäjältä lähtemisen viestintään, tyylikkään avioeron puolesta puhuu myös markkinointi- ja viestintätoimisto Promacon johtaja Kai Hahl samaisessa Kauppalehden artikkelissa.
– On päivänselvää, että jos yritys kategorisesti ilmoittaa Venäjältä lähdöstä huolimattomasti, ja laittaa toiminnot myyntiin, tulee kauppasumma olemaan erittäin alhainen. Tämän lisäksi yritys otetaan helposti myös loanheittokampanjan kohteeksi mediassa ja viranomaispiireissä, Hahl huomauttaa.
Katso tallenne tilaisuudestamme Russian market – exit strategies
https://www.youtube.com/watch?v=qiA2_NOUc2M&t=3s
Tulossa 15. maaliskuuta:
https://www.eastcham.fi/tapahtumat/venajan-vastatoimet-lannen-pakotteille/
Lue myös:
https://www.eastcham.fi/venajan-pakotteet/