Skip to Content
  • Olet tässä: 
    •   >
  • Venla-lehti
    • >
  • Teema
    • > Etäyhteys ja verkkokauppa ovat Venäjän-kaupan koronalääke
› Teema

Etäyhteys ja verkkokauppa ovat Venäjän-kaupan koronalääke

Etäyhteys verkkokauppa

Kuva: Marvin Meyer/Unsplash

Venäjän-kaupan barometri ja sen julkaisutilaisuudessa kuullut yrityspuheenvuorot osoittivat, että suomalaisyritykset osaavat jälleen kerran sopeutua liiketoimintaympäristön muutoksiin Venäjällä.

Venäjä on markkina, jolla kivet eivät sammaloidu. Aika ajoin maassa tehdään päätöksiä tai käynnistetään maanlaajuisia hankkeita, joilla on yllättäviäkin seurauksia Suomen ja Venäjän väliseen kanssakäymiseen. Päätösten taustalla on niin kotimaisia kuin kansainvälisiä syitä, ja seuraukset joko tuovat haasteita tai avaavat liiketoimintamahdollisuuksia.

Tänä vuonna musta joutsen ui kaikille maailman merille, eivätkä uudet haasteet ole olleet yksinomaan Venäjän markkinan ilmiö. Yhtä kaikki, Venäjän suunnalla suomalaisyritykset pysyvät tyynenä ja kauppa käy. Liiketoiminnan uudet uomat ovat löytyneet talouspakotteiden jälkeen ja löytyvät myös koronakriisissä.

B2B-kaupassa lääkkeenä on etäyhteys, B2C-kaupassa verkkokauppa. Talouden shokki taklaa toki niin investointeja kuin kulutusta, mutta ote asiakkaan kädestä ei lipeä. Digiloikka tuntemattomaan otetaan yhdessä.

”Vuorovaikutus lisääntynyt”

Hyvä esimerkki 2020-luvun B2B-kaupasta on suomalais-ruotsalaisen sahatavarakuivaamoja valmistavan Valutecin kesällä välittämä Nordautomationin ja ULK Groupin kauppa kahdesta tukinlajittelulinjasta 400 miljoonan euron sahainvestointiin Arkangeliin. Nordautomationia Venäjällä edustavan OOO Valutecin pääjohtaja Timo Kanerva kertoi tuoreen korona-ajan kaupan reseptistä barometrin julkaisutilaisuuden yrityspuheenvuorossa.

Totuuden nimissä on muistettava, että ratkaiseva tekijä kaupan synnyssä oli Valutecin paikallinen läsnäolo Venäjällä – yrityksellä on toimisto Pietarissa. Vielä maaliskuussa Valutec ja ULK olivat paiskanneet kättä keskinäisestä kaupastaan käsidesin voimalla, mutta heinäkuussa, kun Valutec välitti Nordautomationin tukinlajittelu-kaupan, oli osapuolet ja tuote tuotava yhteen digitaalisesti.

– Heinäkuussa käytiin kaupalliset neuvottelut Skypen välityksellä ja osapuolet kättelivät kaupan virtuaalisesti. Kyseessä oli täysin poikkeuksellinen kaupankäyntitapa, Kanerva kertoi.

”Kyseessä oli täysin poikkeuksellinen kaupankäyntitapa.”

Venäjällä, jossa henkilökohtaiset suhteet ovat perinteisesti tärkeässä roolissa, on siirrytty digimoodiin agiilisti ja ennakkoluulottomasti. Asiat hoituvat netitse aina pankkiasiointia myöten ja asiakas on lähes paradoksaalisesti tullut jopa lähemmäksi.

– Tietyssä määrin tämä on lisännyt asiakkaan kanssa käytävää vuorovaikutusta. Nyt ei ole enää suurta kynnystä ottaa palaveria, koska ei tarvitse matkustaa päivää sinne ja päivää takaisin, Kanerva kuvaili.

Nordautomation on ollut vuodesta 2018 alkaen osa ruotsalaista Addtech-konsernia, jonka osaksi myös Valutec tänä vuonna siirtyi. Yritysten tuore Venäjä-yhteistyö antoi paitsi Nordautomationille rakettimaisen alun Venäjän markkinoilla, myös koko konsernille vaikuttavan esimerkin onnistumisesta Venäjällä.

– Juuri valmistui yhteistyössä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa tuhti esityspaketti konsernille, jonka tarkoituksena on herättää tämä virinnyt mielenkiinto seuraavalle tasolle. Tästä erityinen kiitos kauppakamarille, Kanerva kiitteli.

”Kuluttajakäyttäytyminen muuttunut”

B2C-kaupassa verkkokauppa on kasvanut varmoin askelin jo vuosia, mutta liikkumisrajoitukset ovat antaneet kasvulle voimakkaan lisäpotkun. Potkun positiivinen voima on tunnettu myös Pietarin Prismoissa, kertoi Venäjän Prisman johtaja Jarmo Paavilainen barometrin julkaisutilaisuuden toisessa yrityspuheenvuorossa.

Paavilaisen mukaan verkkokaupan parin prosentin osuus Pietarin Prismojen myynnistä on ollut jo valmiiksi kaksin-kolminkertainen Suomeen verrattuna, mutta tänä vuonna osuus on kasvanut seitsemään prosenttiin. Ensi vuonna osuudeksi odotetaan 5-6 prosenttia.

– Oletamme, että verkkokauppa jää myös pandemian jälkeen merkittävästi korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen pandemiaa. Kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut ja ihmiset ovat oppineet ja nähneet, kuinka kätevää on tilata verkon kautta, Paavilainen kuvaili.

”Verkkokauppa jää pandemian jälkeen merkittävästi korkeammalle tasolle.”

Päivittäistavarakaupassa ketjuliikkeiden hallitsema Pietari on Paavilaisen mukaan Venäjän kilpailluin alue. Prisma on Pietarissa haastaja, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa myymäläverkko nykyisestä 17 myymälästä viidessä vuodessa.

Suurin osa Pietarin Prismoista sijaitsee kauppakeskuksissa, joiden asiakasvirrat ovat liikkumisen vähenemisen myötä ohentuneet. Toisaalta ostosmatkailun tauottua tuttuja suomalaistuotteita haetaan nyt nimenomaan Prismoista. Pietarin ja Leningradin alue tarjoavat yhdessä seitsemän miljoonan asukkaan markkinan, jonka potentiaalia ohimenevät kriisit eivät horjuta.

Suunnitelmien mukaan jatketaan

Venäjän-kaupan barometrin mukaan suomalaisyritykset ovat sitoutuneita Venäjän markkinaan. Vastaajista 64 prosenttia ei ole muuttanut strategiaansa tai suunnitelmiaan koronan takia. 36 prosenttia kertoi muuttaneensa suunnitelmiaan, osa pakon vuoksi ja osa uusien mahdollisuuksien ansiosta. Mahdollisuuksia on avautunut esimerkiksi juuri digipalveluiden saralla, kun taas joidenkin yritysten on ollut lykättävä suunnitelmiaan parempiin aikoihin.

– Yritykset näyttävät reagoivan panostamalla Venäjällä läsnäoloon ja varautumalla paikallisiin liikkumisrajoituksiin. Yritykset ovat joko laskeneet taloudellisia tavoitteitaan tai venyttäneet suunnitelmiensa aikajännettä, kommentoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen barometrin tuloksia lehdistötiedotteessa.

Kriisi on ymmärrettävästi vaatinut osansa Venäjän-kaupasta, mutta noin puolet barometrin vastaajista odottaa tilanteen pysyvän nyt samana kevääseen niin viennissä, tuonnissa kuin liiketoiminnassa Venäjällä. Siitä on hyvä ponnistaa jälleen uuteen nousuun uudessa, entistä digitaalisemmassa maailmassa.

Lue lisää ja tutustu tuloksiin:

Tuore Venäjän-kaupan barometri: Sitoutuminen Venäjän markkinaan näkyy yritysten toimissa

Venäjän-kaupan barometri, syksy 2020

Barometri Liiketoiminta Tuonti Venäjältä Vienti Venäjälle
Back top top