Suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist: Vihreä talous, digitalisaatio ja modernisaatio avaavat mahdollisuuksia Kazakstanissa
Kuva: Soili Mäkeläinen-Buhanist, Frankie Lue/Unsplash.
Suomen ja Kazakstanin kaupan luvut ovat kasvussa.
Teksti Satu Niemelä
Suurlähettiläänä Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa syyskuusta 2020 työskennelleen Soili Mäkeläinen-Buhanistin mukaan suomalaisten yritysten kiinnostus Kazakstania kohtaan on kasvanut, kun Venäjän-kauppa tyrehtyi sodan alettua. Yrityksille eniten mahdollisuuksia avaavat kiertotalous, jätehuolto, kaivannaisteollisuus, digitalisaatio ja koulutussektori.
Vuonna 2021 Suomen vienti Kazakstaniin oli 102,4 miljoonaa euroa. Suomesta vietiin pääosin koneita ja laitteita erityisesti kaivannaisteollisuuden tarpeisiin. Jonkin verran vietiin myös sellua ja paperituotteita. Tuonti Kazakstanista Suomeen viime vuonna oli 8,1 miljoonaa euroa. Tuontituotteita olivat lähinnä öljy, kaivannaistuotteet ja vilja. Luvut eivät kuitenkaan anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka paljon suomalaisilla yrityksillä oli liiketoimintaa maahan, koska jotkut yritykset operoivat Venäjän ja muiden maiden kautta.
Suurlähettiläs Mäkeläinen-Buhanistin mukaan Kazakstaniin kaivataan modernia teknologiaa. Kazakstanin talous on perustunut pitkälti öljy- ja kaasutuotantoon, mutta valtio on monipuolistamassa rakenteita.
– Kaikkia sektoreita modernisoidaan. Saastuttavasta tuotannosta pyritään pääsemään eroon kiristämällä lainsäädäntöä. Niin sanotun ekokoodin mukaan suurimmat saastuttajat joutuvat monitoroimaan päästöjään ja sen jälkeen vähentämään niitä. Vihreä siirtymä koskee siis myös Kazakstania. Nykyaikaista teknologiaa tarvitaan tuotannon tehostamiseen ja ympäristön suojeluun.
”Kaikkia sektoreita modernisoidaan.”
Pääpaino Soili Mäkeläinen-Buhanistin työssä on kauppa- ja taloussuhteiden kehittämisessä Kazakstanin kanssa. Toukokuussa 2021 kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari vieraili Kazakstanissa. Se oli tärkeä vierailu, joka osoitti, että Suomen ja Kazakstanin välillä on yhteistyöpotentiaalia.
Lokakuussa 2022 Suomessa järjestettiin Suomen ja Kazakstanin välinen talouskomissio, ministeri Skinnarin ja Kazakstanin ekologia-, geologia- ja luonnonvaraministerin Serikkali Brekeshevin johdolla. Suurlähettiläs Mäkeläinen-Buhanist on tyytyväinen, että talouskomissio voitiin nyt järjestää pandemian aiheuttaman tauon jälkeen.
– Tässä uudessa haastavassa geopoliittisessa tilanteessa oli hyvä katsoa, minkälaisia mahdollisuuksia meillä on kehittää kahdenvälistä kumppanuutta. Keskustelimme ilmastonmuutoksesta ja globaaleista ongelmista. Maissamme on hyvin samanlaiset tarpeet näiden suhteen, mutta tietysti vauhti, jolla mennään kohti hiilineutraaliuutta, vaihtelee. Vihreä talous ja digitalisaatio on meidän yhteinen alustamme, suurlähettiläs kertoo talouskomission tuloksista.
Hänen mukaansa Kazakstanin hallinto ja ekologiaministeriö ymmärtävät, mihin suuntaan ollaan menossa ja miksi, mutta toinen kysymys on, ollaanko yritystasolla valmiita satsaamaan modernisaatioon ennen kuin on pakko.
– Korostamme yhteistyökumppaneillemme, että digitalisaatio ja modernisointi eivät tarkoita pelkästään kulujen kasvua, vaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja.
Suurlähettiläs on ehtinyt matkustaa yritysten kanssa eri puolilla Kazakstania. Viime kevään Team Finland -vierailu suuntautui maan eteläosiin: Turkestaniin ja Shymkentiin. Syksyllä yrityksiä vietiin Kaspianmeren rannoille Aktauhun ja Atyrauhun, jotka ovat Kazakstanin tärkeimpiä öljy- ja kaasualueita ja kiinnostavia myös uusien logistiikkareittien takia. Matkalle osallistui myös EastCham Finlandin palvelujohtaja Tarja Teittinen.
Kazakstania kehitetään määrätietoisesti
Kazakstan on Keski-Aasian johtava valtio ja suurin talous. Maan itsenäistymisen jälkeen tuloerot ovat kasvaneet suuriksi: toisaalta kaupungeissa asuu paljon todella rikkaita ja toisaalta maaseudulla hyvin köyhää väestöä. Tähän ongelmaan presidentti Tokajev on kiinnittänyt huomiota ja luvannut, että yhteiskuntaa kehitetään tasa-arvoisemmaksi ja köyhän väestönosan tuloja ja sosiaalietuuksia nostetaan.
Kazakstan on myös kehittänyt liiketalousympäristöä määrätietoisesti. Lainsäädännön uudistamisen lisäksi yritystoiminnan aloittamista on helpotettu muun muassa karsimalla byrokratiaa. Osittain uudistuksia on tehty, jotta ulkomaisia investoijia saataisiin houkuteltua maahan erilaisilla etuisuuksilla. Maasta löytyykin eritystalousalueita muun muassa Aktausta, Turkestanista ja Kiinan rajan tuntumasta. Yritysten asettumisesta maahan on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa. Kazakstan kuuluu Euraasian talousliittoon, joten Venäjän-kauppaa tehneille Kazakstanin standardit ovat tuttuja.
Mäkeläinen-Buhanistin mukaan kiertotalous, jätehuolto, kaivannaisteollisuus sekä digitalisaation ratkaisut teollisuuslaitoksille, Smart Cities -hankkeille ja koulutussektorille tarjoavat eniten mahdollisuuksia yrityksille.
Kiertotalous, jätehuolto, kaivannaisteollisuus sekä digitalisaation ratkaisut teollisuuslaitoksille, Smart Cities -hankkeille ja koulutussektorille tarjoavat eniten mahdollisuuksia yrityksille.
– Kazakstanissa on jatkuvasti käynnissä kilpailutuksia esimerkiksi voimalaitoksien modernisoinneista. Kaivosteollisuus myös uudistuu kovaa vauhtia. Vesilainsäädäntöä ollaan uudistamassa ja vesihuoltoratkaisuille olisi tilausta. Resurssien säästämiseen ja energiatehokkuuteen kiinnitetään myös huomioita ja tässä suomalaisilla yrityksillä olisi paljon tarjottavaa.
Suurlähettiläs kannustaakin suomalaisia yrityksiä lähtemään Kazakstaniin. Hänen mukaansa ensin on kuitenkin selvitettävä minkälaista kysyntää omalle tuotteelle ja tarjoamalle on. Jos kysyntää löytyy, kannattaa markkinaan tutustua. Riskit on hyvä selvittää ja analysoida. Lisäksi avainasemassa on löytää hyvät paikalliset kumppanit.
Ukrainan sodan vaikutukset näkyvät myös Kazakstanin taloudessa. Ihmiset seuraavat tarkkaan tapahtumia. Kazakstanin presidentti on ottanut kantaa sotaan todeten, ettei Kazakstan hyväksy Venäjän toimia, joilla puututaan Ukrainan suvereniteettiin.
– Tarvitaan kuitenkin pragmaattisuutta, koska Venäjä on yksi maan tärkeimmistä kauppakumppaneista. Myös turvallisuuspoliittisessa mielessä se on tärkeä naapurimaa ja hyvät suhteet siihen täytyy säilyttää.
Kazakstan noudattaa moniulotteista ulkopolitiikkaa ja pitää yllä hyviä suhteita kaikkiin naapureihinsa. EU:n ja Kazakstanin yhteistyö on laajaa ja perustuu tehostettuun kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. EU on Kazakstanin tärkein kauppakumppani.
EU on Kazakstanin tärkein kauppakumppani.
Suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist palasi pian tämän haastattelun jälkeen takaisin Kazakstaniin. Hänen kiireinen syksynsä jatkuu. Suomesta on suunnitella muutama vierailu Kazakstaniin. Lisäksi 20. marraskuuta maassa järjestetään aikaistetut presidentinvaalit.
– Vuosi on kaiken kaikkiaan ollut hyvin vaiherikas Kazakstanissa. Se alkoi tammikuun levottomuuksina ja sitten helmikuussa Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan. Kazakstanin talouteen on vaikuttanut myös länsimaiden Venäjää vastaan suunnatut pakotteet, joiden noudattamista EU ja muut länsimaat seuraavat tarkasti. Kazakstanin presidentti ja maan hallitus ovat vakuuttaneet, että heidän maansa kautta niitä ei tulla kiertämään, toteaa suurlähettiläs tyytyväisenä.