Uzbekistan on Keski-Aasian mallioppilas taloudessa

Uzbekistan huokuu tuhatvuotista historiaa ja seikkailuja. Sen legendaariset kaupungit kuten Samarkand, Taškent ja Buhara muistuttavat silkkitien ajan myyteistä ja loistosta.

Luonnonvaroiltaan rikas Uzbekistan on nykyään Keski-Aasian taloudellinen mallioppilas. Maa on koko alueen väkirikkain ja samalla myös nuorekkain. Kansalaisten keskimääräinen ikä on vain 29 vuotta.

Uzbekistanissa presidentillä on vahvat valtaoikeudet. Nykyisen presidentin Šavkat Mirzijojevin kaudella maa on kehittynyt suljetusta valtiosta kohti modernia ja avointa yhteiskuntaa. Näistä saavutuksistaan Uzbekistan voitti vuonna 2019 The Economist-lehden Vuoden maa -palkinnon. Mirzijojevin kaudella maahan suunnatut ulkomaaninvestoinnit ovat kolminkertaistuneet. Suurimpia investoijia ovat Kiina, Venäjä, Saksa, Turkki, Yhdysvallat, Sveitsi ja Hollanti.

Kaupungistuminen on edelleen hidasta, sillä vain puolet maan asukkaista asuu urbaaneissa olosuhteissa. Maasta noin 80 prosenttia on aavikkoa. Lisäksi Uzbekistan on kaksinkertainen sisämaavaltio – sen naapurivaltioillakaan ei ole pääsyä merelle.

Uzbekistanin tärkein reitti länteen on raideyhteys, joka tarjoaa pääsyn Kazakstanin raideverkkoon ja sen kautta Aktaun satamakaupunkiin Kaspianmeren rannikolle. Tämä puolestaan avaa meriyhteyden Azerbaidžaniin, jossa vuonna 2017 avattu Baku-Tbilisi-Kars (BTK) -suurnopeusrautatie tarjoaa nopean pääsyn Turkin rautatieverkon kautta Euroopan unionin markkinoille. Reitti on strategisesti tärkeä, sillä se ohittaa kokonaan Venäjän ja liittyy osaksi Kiinan Vyö ja tie -hanketta, joka tunnetaan myös nimellä Uusi silkkitie.

Uzbekistanin suurin kauppakumppani on Kiina, jonka Vyö ja tie -hankkeen kumppanina Uzbekistanille on avautunut mahdollisuuksia uusiin ja tuottoisiin kauppareitteihin, esimerkiksi Persianlahdelle. Muita tärkeitä kauppakumppaneita ovat Venäjä, Etelä-Korea, Saksa ja Kazakstan. Uzbekistanin tärkeimmät tuontituotteet ovat koneet ja laitteet, kemiantuotteet, elintarvikkeet ja metallit. Viennin osalta luonnonvarat ovat merkittävässä roolissa. Uzbekistan on muiden alueen maiden tapaan merkittävä energiantuottaja, muun muassa Keski-Aasian toiseksi suurin maakaasun tuottaja. Muita merkittäviä luonnonvaroja ovat öljy, kulta, hopea, kupari ja uraani. Uzbekistan on myös maailman suurimpia puuvillan viejiä.

Uzbekistanissa arvostetaan suomalaista osaamista erityisesti koulutusviennin alalla. Maa on päättänyt hyödyntää suomalaista osaamista koulutusalan uudistuksissaan. Suomalaiset koulutusalan asiantuntijat ovat järjestäneet kymmeniä koulutuksia Uzbekistanin opetusviranomaisille. Koko hankkeen keulakuvana toimii Taškentiin avattu Nordic International University, jonka tarkoitus on toimia ainutlaatuisena foorumina pohjoismaisen inhimillisen pääoman kehittämisessä. Yliopisto tulee toimimaan myös alustana uusille yrityksille ja start-upeille sekä liiketoiminnan edistämiseksi suomalaisille ja pohjoismaisille yrityksille.

Potentiaalisia liiketoimintamahdollisuuksia Uzbekistanissa tarjoaa muun muassa:

• Aurinkoenergia

Maassa on yli 300 aurinkoista päivää vuodessa.

• Maatalous

Noin 26 prosenttia maan väestöstä työskentelee maataloudessa ja sen tuotot vastaavat noin neljäsosaa koko maan bruttokansantuotteesta. Puuvilla ja erilaiset jyvät ovat keskeisimpiä viljelystuotteita, mutta käynnissä on siirtymä kohti kasvien ja hedelmien viljelyä.

• Koulutus

Uzbekistan suunnittelee kasvattavansa korkeakoulutetun väestönsä määrää ja aikoo perustaa 30 uutta yliopistoa.

• Energiatehokkuus

Maailmanpankki on rahoittanut Uzbekistanin energiatehokkuushankkeita koskien julkisia rakennuksia. Myös edellytyksiä puhtaan energian investointeihin on parannettu.

Lue lisää Uzbekistanista:

Uzbekistan on Keski-Aasian mallioppilas taloudessa