Kazakstan etsii ratkaisuja taloutensa kehittämiseen
Kuva: German Engelgardt/Unsplash.
Kazakstanissa on tehtävissä paljon kauppaa, kun huolehtii, että kaikki sujuu pakotteiden mukaisesti.
Teksti Patrik Saarto
Kazakstan on ryhtynyt määrätietoisesti etsimään uutta roolia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kazakstan haluaa vahvistua Keski-Aasian keskuksena, jolla on ovet auki eri ilmansuuntiin. Lähtökohdat tähän lienevät alueen parhaat, mutta työsarkaakin riittää.
Kazakstan on taloutena suhteellisen vauras ja kehittynyt, ja sillä on hyvä pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, kuvailee Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko EastChamin jäsentilaisuudessa Etelärannassa syyskuussa.
BOFITin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko. Kuva: Tuuli Järvinen/EastCham.
Kazakstan on myös leimallisesti öljyntuottajamaa. Jalostusteollisuuden osuus taloudesta on pienempi kuin monessa muussa vastaavassa ylemmän keskitulon maassa ja maatalouden osuus suurempi. Myös valtion rooli taloudessa on suuri.
Öljysektorin koko heiluttaa koko Kazakstanin taloutta globaalien öljymarkkinoiden ja shokkien mukana. Voimakas kasvu 2000-luvulla perustui osin markkinauudistuksiin, osin öljyn hinnan kehitykseen. Ulkomaisia investointeja virtasi tuolloin maahan vuolaasti, mutta pääasiassa öljysektorille. Finanssikriisin jälkeen kasvu hidastui.
– Tiedostetaan aika hyvin se, että kasvu on heittelehtivää, talouden ajurit ovat aika kapeita. Pidemmällä aikavälillä taloutta pitäisi pystyä monipuolistamaan, jotta päästään vähän kestävämpään, vakaampaan kasvuun, Solanko sanoo.
”Taloutta pitäisi pystyä monipuolistamaan.”
Vuonna 2023 talous kasvoi jälleen voimakkaasti, 5,1 prosenttia. Solangon mukaan kasvuvauhdin ennustetaan tänä vuonna hidastuvan selvästi, mutta olevan silti varsin nopeaa, 3,5 prosentin luokkaa. Syynä hidastumiseen ovat kevään tulvat ja investointien vaihtelu.
BKT kasvuennuste % |
2024e |
2025e |
2026e |
Maailmanpankki |
3,4 |
4,7 |
3,6 |
IMF |
3,1 |
5,6 |
Kazakstanille on ominaista myös maantieteen haaste. Maassa on 20 miljoonan asukkaan kasvava väestö, mutta se on pinta-alaltaan maailman yhdeksänneksi suurin talous. Tästä aiheutuu haasteita logistiikalle ja infrastruktuurille.
Kazakstan etsii ratkaisuja kehityskohteisiinsa ulkomailta avoimin mielin ja suureen tarpeeseen. Maan investointiaste ja panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen ovat toistaiseksi alhaiset – liikkeelle on lähdetty osaamisen tuonnilla ulkomailta.
– Tämä on yksi niitä syitä, minkä takia Kazakstan on Suomea ja suomalaisia yrityksiäkin lähestynyt, Solanko sanoo.
Pakotteet ovat osa kaupan arkea
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut voimakkaasti Keski-Aasian geopoliittiseen tilanteeseen. Kazakstanista on tullut alueen kaupallinen solmukohta, jonka läpi kulkee tavaravirtoja eri suuntiin. Suuri osa ennen sotaa Venäjän kautta Keski-Aasiaan virranneesta kaupasta ohittaa nyt Venäjän ja kulkee alueelle Kazakstanin kautta.
Pakotevalvonnasta ja pakotteiden kiertämisen ehkäisemisestä on tullut keskeinen osa suomalaistenkin yritysten kauppaa Kazakstanin ja muun Keski-Aasian kanssa. Kazakstan tekee valvonnassa yhteistyötä EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Kazakstanin ulkomaankaupan volyymit Venäjän kanssa ovat perinteisesti suuret.
– Pakotteiden entistä tarkempi valvonta olisi kaikkien meidän lainkuuliaisten suomalaisten etu. Se selkeyttäisi tilannetta, vähentäisi mahdollisia mainehaittoja oikein toimiville yrityksille ja tietysti tukisi myös Ukrainan kamppailua itsenäisyytensä puolesta, Solanko sanoo.
Samalla on syytä muistaa, että suuri osa Kazakstanin kautta kulkevasta kaupasta ei ole pakotteiden alaista. Maassa voi edelleen tehdä hyvää ja laillista kauppaa, kunhan pysyy tarkkana ja valppaana.
– Se on viesti, minkä välittämisessä laajalle yleisölle meillä kaikilla on tekemistä, Solanko sanoo.
”Se on viesti, minkä välittämisessä laajalle yleisölle meillä kaikilla on tekemistä.”
Laura Solanko esiintyi EastChamin jäsentilaisuudessa Katsaukset Ukrainan ja Kazakstanin talouteen 12.9.2024.