Kuusi kysymystä rahoituksesta Ukrainaan – näin vastaa asiantuntijapaneeli
Patonin silta Kiovassa. Kuvituskuva: Yehor Litsov/Unsplash.
Oikean rahoituskumppanin osoite riippuu hankkeen yksityiskohdista.
Rahoitus on ajankohtainen kysymys yhä useammalle Ukrainan markkinaa ja jälleenrakentamista tutkivalle yritykselle, mutta rahoitusratkaisuja ei aina ole helppo ymmärtää. Näin sanoi valtaosa yleisöstä EastChamin vierailulla Nordic Investment Bankiin lokakuussa.
Ymmärryksen lisäämiseksi NIB:n auditorioon saapui läpileikkaus keskeisistä Ukrainan-kaupan ja hankkeiden rahoittajista Suomessa. Asiantuntijat vastasivat paneelissa kuuteen käytännön esimerkkitapaukseen, joissa suomalainen yritys etsii oikeaa tahoa, kenen puoleen kääntyä. Tähän artikkeliin on koostettu tiivistelmä paneelista.
Kysymyksiin vastaamassa olivat
Kim Krokfors, Senior Banker, Country Lead Finland, Nordic Investment Bank NIB
NIB on Pohjoismaissa ja Baltian maissa toimiva kansainvälinen rahoituslaitos, joka tarjoaa pitkäaikaista rahoitusta kestävän kehityksen hankkeisiin. Rahoitusosuus on korkeintaan puolet koko hankkeesta ja vähintään 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Ukraina ei täytä NIB:n suoran rahoituksen kriteereitä, mutta NIB toimii mielellään kumppaneidensa kautta ja fasilitaattorina Ukraina-hankkeissa.
Jyrki Härkki, Senior Advisor, Business Finland
Business Finland tarjoaa neuvontaa ja rahoitusta kansainvälistymisen eri vaiheisiin, tutkimukseen ja kehittämiseen. Ukrainassa kyseeseen voi tulla esimerkiksi uuden markkinan tutkimiseen ja tuotteen pilotointiin tarkoitetut rahoitusratkaisut.
Eeva-Maija Pietikäinen, Head of Trade Finance and Country Risk Management, Finnvera
Finnvera myöntää vientitakuita Suomen valtion myöntämän tappionkorvauksen avulla. Ukrainaa varten Finnvera on saanut valtiolta erityisen tappiokorvausmäärärahan, joka on tälle vuodelle 50 miljoonaa euroa ja nousee mahdollisesti ensi vuodeksi sataan miljoonaan euroon. Tarjolla on esimerkiksi luottovakuutuksia, remburssitakuita ja ostajaluottotakuita.
Birgit Nevala, Programme Director, Finnpartnership/Finnfund
Finnpartnership on ulkoministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Ukrainan kohdalla liikekumppanuustuen määrää nostettiin vuonna 2023 ja se on 85 prosenttia hyväksytyistä hankekustannuksista. Tukea voi hakea aivan hankkeen alusta henkilökunnan koulutukseen ja olemassa olevan liiketoiminnan laajentamiseen.
Jyrki Rautamäki, Senior Consultant, Nefco
Nefco on pohjoismainen vihreä pankki ja kansainvälinen rahoituslaitos, joka rahoittaa muun muassa vihreää siirtymää Itä-Euroopassa. Ukrainassa rahoitus kohdistuu tällä hetkellä paikallisen julkisen sektorin hankkeisiin, kuten kouluihin ja kriittiseen infrastruktuuriin. Yksityisen sektorin rahoitusta jatketaan tilanteen salliessa.
Patrik Bredbacka, Team Finland Adviser, Finnfund
Finnfund on Suomen valtion enemmistöomistama kehitysrahoituslaitos, joka tekee sekä laina- että pääomamuotoisia investointeja yksityisiin yrityksiin kehittyvillä markkinoilla. Hankkeissa on usein mukana suomalaisia yrityksiä, joko sijoituskohteena (suomalaisomisteinen yritys kehittyvässä maassa), tai tavaroiden ja palveluiden toimittajana. Finnfund toteuttaa 1–25 m€ suuruisia sijoituksia. Finnfund on hankkeissa aina vähemmistösijoittaja, joten hankkeiden kokonaisinvestoinnit yleensä vähintään viiden miljoonan euron luokkaa.
Kuusi esimerkkitapausta – kuka lähtee kumppaniksi?
1. Suomalainen yritys toimittaa vedenpuhdistuslaitteita kunnalliseen vesihuoltoyhtiöön Ukrainassa. Kaupan arvo on 5-10 miljoonaa euroa. Millaisia rahoitusinstrumentteja on tarjolla kaupan rahoittamiseen? Muuttuuko tilanne, jos ostaja on yksityinen teollisuusyritys? Mitä kannattaisi erityisesti huomioida?
Finnvera, Eeva-Maija Pietikäinen: Valitettavasti kunnallinen sektori on Finnveralle hankala pala purtavaksi, koska me noudatamme normaalia luottoriskiarvioperiaatetta ja usein on niin, että kunnat eivät ole sellaisia tahoja, jotka ottavat velkaa, ja meidän tulisi vaatia tähän valtiontakausta. Pankki pitäisi löytää, tuskin viejät olisivat valmiita itse antamaan maksuaikaa tällaiselle summalle. Jos rahoittaja löytyy ja saadaan valtiontakaus, niin voisimme katsoa.
Kyllä [muuttuu, jos ostaja on yksityinen yritys]. Yksityinen, joka tekee kannattavaa liiketoimintaa ja jolla on tarjota normaalit tilinpäätöstiedot, jolloin voidaan katsoa luottoriski myöskin läpi.
Business Finland, Jyrki Härkki: Tällaisissa projekteissa varsinkin Ukrainassa kunnat saavat rahoituksen Nefcon tyyppiseltä organisaatiolta tai kehityspankilta ja sehän tarkoittaa sitä, että he joutuvat kilpailuttamaan hankkeet. Silloin yleensä hinnan merkitys korostuu aika paljon ja se heikentää suomalaisten mahdollisuutta, kun suomalaiset yritykset panostavat laatuun. Toisaalta voi olla, että hankkeet palastellaan ja pääurakoitsijat voittavat osia siitä, ja suomalaiset voivat etsiä yhteistyötä niiden kanssa.
Nefco, Jyrki Rautamäki: Me rahoitamme vihreän jälleenrakennusohjelmamme puitteissa nimenomaan kuntasektoria, tyypillisesti kuntien tai kunnallisten organisaatioiden hankkeita. Meidän tapauksessa hanke menisi avoimen kilpailun kautta. Tyypillisesti näitä ei pilkota kovin moniin osiin, vaan nämä ovat hyvin vähien sopimusten takana, eli siellä kilpailutuksessa on toimitus-, suunnittelu-, ja asennussopimus, mikä nimenomaan edellyttää sitä, että verkostoituu ja rakentaa sen tarvittavan tarjooman yhdessä.
Finnfund, Patrik Bredbacka:
Finnfund ei ole perinteisessä mielessä vientirahoittaja, mutta Finnfund rahoittaa yrityksiä tai hankkeita, joissa suomalaisyritykset toimivat tavaroiden tai palveluiden toimittajana. Niinpä jos tämä olisi yksityinen keissi, niin se voisi sopia meillekin. Ukrainalaisyhtiön rahoitustarve Finnveran instrumenteille vs. Finnfundin pidempiaikaiselle lainallae tai pääomalle olisi keskeinen lähtökohta.
2. Rakennustuoteteollisuuden alan pk-yritys haluaa tutkia Ukrainan markkinoita ja sitä, mikä on paras tapa mennä markkinoille. Kumppani vai oma yritys? Mistä saa rahoitusta eri vaihtoehtojen ja markkinoiden selvittämiseen? Mitä rajoituksia rahoituksella on?
Finnpartnership, Birgit Nevala: Puhtaasti vientihanke ei käy meille, koska puhutaan kehitysyhteistyövaroista. Silloin yrityksellä täytyy olla pidempiaikainen suunnitelma, että lähdetään kartoittamaan markkinoita ja kumppanuutta tavoitteena ehkä alihankintakumppanuus tai joint venture. Se voi olla hyvin avoinkin vielä, mutta pelkkää yhtä vientikauppaa ei Finnpartnershipista saa.
Business Finland, Jyrki Härkki: Meillä Tempo ja Market Explorer soveltuu juuri tämän tyyppiseen toimintaan. Siinä ei ole vaatimusta pitkäaikaiseen sitoutumiseen, niin kuin Finnpartnershipilla, siinä on toisaalta huonompi tukiprosentti.
3. Keskisuuri teollisuusyritys haluaa rakennuttaa paikallisen tuotantolaitoksen Kiovan / Lvivin alueelle. Investoinnin suuruus n. 20 miljoonaa €. Mitkä rahoitusratkaisut soveltuvat tähän tilanteeseen? Muuttuuko tilanne, jos yritys ostaa valmiin tuotantolaitoksen? Millainen vaikutus rahoitukseen, jos myyjä jää vähemmistöomistajaksi yritykseen?
Finnfund, Patrik Bredbacka: Tällainen kuulostaa sellaiselta, mitä voisimme kiinnostuneesti katsoa. Varmaan ensimmäisiä asioita olisi, että tutkisimme, mikä se tuotantolaitos on, mitä siellä tehdään ja mikä on olemassa oleva muu rahoituskuvio. Me olemme vähemmistössä mukana, niin aina kaivataan joko yritykseltä itseltään tai muilta rahoittajilta myös rahavirtoja hankkeeseen.
Jos ollaan ostamassa valmista tuotantolaitosta, niin se ei ole meidän tyypillinen rahoituskeissimme, mutta varmasti tässä kontekstissa jokainen poikkeusmahdollisuus tutkitaan.
Nordic Investment Bank NIB, Kim Krokfors: Tämä olisi meille hyvin mielenkiintoinen, kunhan se kiinnostaa Finnveraakin.
Finnvera, Eeva-Maija Pietikäinen: Täytyy aina muistaa se, että me katsomme vientiä Suomesta. Laitetoimitus tai suomalainen vientikauppa, niin siitä riippuu meidän mukanaolomme.
4. Paikallishallinto on lähestynyt suomalaista yritystä, jolla on kriittiseen energiatuotantoon liittyviä ratkaisuja, joita pitäisi saada nopeasti käyttöön vielä tulevalle lämmityskaudelle. Rahoitusta ei ole. Miten yritys lähtee liikkeelle rahoitusvaihtoehtojen selvittämiseksi?
Nefco, Jyrki Rautamäki: Meille tulee tämän tyyppisiä kysymyksiä suhteellisen paljon. Niissä tyypillisesti ongelmaksi muodostuu se, että yritys on jo mukana, koska me ei voida yrityksiä suoraan rahoittaa. ”Nopeasti” on aika kinkkinen sana, koska se mahdollinen hanke menee pidempään valmisteluun.
Tällaisessa tapauksessa yleensä neuvotaan kuntaa tekemään siitä esitys meidän suuntaamme, erityisesti jos kysymys on uusiutuvasta energiasta. Meillä on omat rajoitteemme siihen, minkälaisia energiamuotoja ylipäätään voidaan rahoittaa. Sen jälkeen teetetään meidän omat kannattavuusarvioinnit, ympäristöarvioinnit hankkeelle ja jos se osoittautuu rahoituskelpoiseksi ja meillä on ohjelmissa tilaa, niin ilman muuta se on meille kiinnostavaa. Mutta yritys joutuu siihen osallistumaan avoimen kilpailun kautta.
5. Suomalaisella yrityksellä on Ukrainassa paikallinen jakelijapartneri (paikallinen rautakauppaketju tms). Onko rahoitusratkaisua, jolla voi varmistaa, että jakelija pystyy rahoittamaan säännölliset ostot suomalaiselta yritykseltä?
Finnvera, Eeva-Maija Pietikäinen: Kyllä. Se on lyhyen maksuajan luottovakuutus -tyyppinen ratkaisu. Lähtökohtaisesti viejä myöntää maksuaikaa jakelijalleen, me tutkimme jakelijan luottokelpoisuuden ja jos se hyväksi havaitaan, niin siihen voidaan tällaista jatkuvaa vientiä varten myöntää meidän luottovakuutustuotteemme.
Periaatteessa meillä on sellainenkin ratkaisu, että pankki voisi ostaa nämä saatavat, mutta Ukrainan kohdalla niitä ei ole vielä näkynyt, viejät ovat itse antaneet maksuaikaa ja hyötyneet siitä, että ovat voineet luotolla myydä jakelijalleen.
6. Suomalainen yritys (valmistaja, urakoitsija, konsultti) haluaa osallistua kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamiin hankkeisiin. Mistä yritys löytää tietoa tulevista hankkeista? Mitä yritysten tulee ottaa huomioon osallistuessaan tarjouskilpailuun? Kuinka tärkeää on luoda kumppanuusverkosto?
Nefco, Jyrki Rautamäki: Nefcon osalta paras ja suorin väylä on meidän nettisivujen kautta, jossa julkaistaan meidän kaikki hankintailmoitukset ja tarjouspyynnöt. Ne julkaistaan myös ProZorrossa ja kuntien hankintasivuilla.
On myös erilaisia välineitä siihen, millä voidaan seurata laajemmin erilaisten rahoituslaitosten tarjouspyyntöjä. Ellen väärin muista, jollain panelisteista oli tarjolla pääsy suomalaisille yrityksille tällaiseen*.
Oleellistahan on ymmärtää tarjouspyynnön sisältö, mitä ollaan hakemassa ja oma tarjoomansa osana sitä kokonaisuutta, joka yleensä on laaja. Tässä nimenomaan se verkostoituminen on aivan ensisijaisen tärkeää. Tutustumalla toimijoihin, jotka ovat olleet hankkeissa aiemmin mukana, voi saada arvokasta tietoa.
*Rautamäki viittaa sivustoon developmentaid.org, josta löytyy kaikki maailman rahoituslaitosten ja kehityspankkien kilpailutukset. Business Finlandin ja Finnpartnershipin kautta on saatavilla sivustolle pääsy, joka on PK-yrityksille maksuton. Sivustolta löytyy myös tieto kilpailutusten voittajista, jotka voivat olla potentiaalisia kumppaneita hankkeiden myöhemmissä vaiheissa.