Liiketoimintaa geotaloudessa ja Kazakstanissa

Geopolitiikka ja suurvaltojen väliset jännitteet vaikuttavat tällä hetkellä voimakkaasti markkinoille. Kysymys on siitä, että politiikka on tehnyt paluun kauppaan, talouteen ja teknologiaan, sanoo klubin asiantuntijavieras Timo Vuori.

Eastchamin syyskauden ensimmäisessä jäsentilaisuudessa keskustelimme globaalin talouden ja kauppapolitiikan ilmiöistä. Kuulimme myös tuoreen analyysin Kazakstanin ja Ukrainan talouden tilanteesta ja näkymistä.

Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta kertoi, millaisia rooleja EU, Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä hakevat uudessa maailmantilanteessa.

– Esimerkiksi Brics-maiden kokous oli osoitus siitä, että parhaillaan on syntymässä uudenlaisia kumppanuuksia.  Joudumme vakavasti pohtimaan, kuka on kenenkin liittolainen. Myös länsimaat tiivistävät teknologista ja taloudellista yhteystyötä. EU:n kauppapolitiikka on muuttunut offensiiviseksi ja se suojaa omia markkinoitansa. Valta ja turvallisuusintressit ovat nousseet jälleen agendalle, Vuori sanoo.

”Ei tässä mitään uutta ole kylmän sodan lapsille”

Tämä kaikki vaikuttaa yrityksiin ja globaaleihin arvoketjuihin. Jo koronapandemia opetti kriisikestävyydestä. Esimerkiksi kriittisten mineraalien suhteen ei voida jäädä yhden toimittajan varaan.

Entä miltä tilanne vaikuttaa EastChamin keskeisellä markkina-alueella Keski-Aasiassa?

EU ja Yhdysvallat toimivat Kazakstanissa aktiivisesti. Yhdysvaltain intressit ovat ennen kaikkea poliittiset, EU:lla puolestaan poliittiset sekä taloudelliset. Kazakstanilla on kuitenkin pitkät kauppasuhteet ja integroitunut talous Venäjän kanssa eikä se ole katkomassa niitä.

Kazakstan on merkittävä raaka-aineaitta, jonne monilla toimijoilla on intressejä. Lisäämällä taloudellista yhteistyötä toivotaan, että kumppanuus tiivistyy ja että maat eivät valu autoritaristen maiden syliin. EU:lla on sopimus kriittisten raaka-aineiden hyödyntämisestä. 84 prosenttista Kazakstanin viennistä Eurooppaan on mineraaleja.

Entä mitä alueella toimivien yritysten on syytä pitää mielessä?

Vuoren mukaan toimitusketjuissa korostuu riskienhallinta ja sanktioiden huomioon ottaminen. Kazakstan on luvannut kiristää valvontaa. Tilanne on ongelmallinen yritysten kannalta, jos esimerkiksi median kautta käy ilmi, että sanktioiden alainen tuote on päätynyt väärille markkinoille.

”Made in X for X”

Kansainvälisessä taloudessa korostuu tällä hetkellä lokaali läsnäolo, tuotteiden ja palveluiden paikallinen tuottaminen asiakkaalle. Jos markkinat sulavat alta, niin riski on kapseloitu maakohtaiseen liiketoimintaan. Toimitusketjujen hajauttamisen ohella yritykset kasvattavat myös varastojaan. Aiemmin tuntui oudolta ajatukselta sitoa pääomaa varastoihin, Vuori sanoo.

”Stanit” ovat luonteva korvaava markkina Venäjälle.

Keski-Aasian kohtaamat haasteet ovat valtavia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Haasteita on ympäristö-, vesi- ja ilmastokysymyksissä sekä yhteiskunnan modernisaatiossa. Keski-Aasian maat ovat fossiilitalouksia, joilla on edessään suuria infrastruktuurihankkeita. Suomella oli tarjota ratkaisuja näihin ongelmiin Venäjällä, samalla tavalla voimme jatkaa ratkaisujen tarjoamista Keski-Aasiaan.

Kuka jaksaa ja uskaltaa kilpajuosta riskien keskellä pisimmälle, korjaa koko potin. EU näyttää vihreää valoa lisätä kaupankäyntiä. Ranskalaiset ja saksalaiset tekevät sen ainakin, Vuori muistuttaa lopuksi.

Tilaisuuden juonsi EastChamin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen. Asiantuntijavierainamme olivat Timo Vuori Elinkeinoelämän keskusliitosta sekä Vladimir Miklashevsky East Officesta.

Klubin toinen asiantuntijavieras Vladimir Miklashevsky antoi tuoreen analyysin Ukrainan talouden tilanteesta ja näkymistä.

Ukrainan talous on Venäjän hyökkäyssodan myötä supistunut kolmannekseen. Valon merkkejä on silti nähtävillä. Supistuminen on eikä pelättyä hyperinflaatiota ole tapahtunut.

Miklashevsky kiittää Ukrainan keskuspankkia. Se on koko sodan ajan onnistunut pitämään maan valuutan stabiilina ja säilyttämään kuluttajien luottamuksen. Ukrainan teollisuustuotanto on koko 2000-lukuun verrattuna ennenäkemättömissä lukemissa. Toisaalta Ukrainan koko julkinen sektori on keskittynyt puolustukseen. Julkiset palvelut toimivat enää länsimaisen rahan varassa.

Ukrainan uudelleenrakentaminen on jo alkanut – ”Nyt on aika tehdä liiketoimintasuunnitelmia”