Ukrainan rakennussektorilla on nyt suuri tarve keskeisille rakennusmateriaaleille
Asuinrakennuksia Kiovan Osokorkyssa. Kuvituskuva: Kseniia Kosheleva/Unsplash.
Ukraina toivoo investointeja paikalliseen rakennusmateriaalien tuotantoon.
Ukrainassa on ollut varsin kattava rakennusmateriaalien tuotanto, mutta sodan tuhoista ja vaikutuksista johtuen sektori ei kykene kattamaan jälleenrakentamisen mukana elpyvää kysyntää. Sektorin tilannetta valottaa tuore Kiovan talouskoulun julkaisema raportti. Raportti on ukrainankielinen ja siitä on julkaistu myös PowerPoint-pohjainen tiivistelmä. Raportin tekijöihin lukeutuvat myös European Business Association EBA ja kansalaisjärjestö Tehnologiji progresu.
Raportin mukaan Ukrainan kotimainen tuotanto ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan lainkaan sähkökeskuksia ja jakokaappeja eikä lasia. Betonin, mineraalivillan, PVC-profiilien ja sementin kysynnän tuotanto kattaa vain osittain. Parhaiten sektori pystyy tuottamaan teräsbetonia ja teräsprofiileja.
Kotimainen tuotanto ei tällä hetkellä pysty tarjoamaan lainkaan sähkökeskuksia ja jakokaappeja eikä lasia.
Useat eurooppalaiset rakennusmateriaalien valmistajat investoivat parhaillaan Ukrainaan, erityisesti niiden tuotteiden tuotantoon, joille on eniten tarvetta. Raportin mukaan betonin tuotantoon tarvittaisiin lisää kapasiteettia 9-10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, sementin tuotantoon 2-3 miljoonaa tonnia vuodessa, mineraalivillan tuotantoon 15 miljoonaa neliömetriä vuodessa ja PVC-profiilien tuotantoon 4,5 miljoonaa juoksumetriä vuodessa.
Rakentamisen kysyntä on kasvussa, mutta vielä matalammalla tasolla kuin ennen hyökkäyssotaa. Rakennusmateriaalien tuotantokapasiteetti ei ole täysin käytössä – se kuitenkin kärsii sodan aiheuttamista pullonkauloista.
Raaka-aineiden ja tehtaiden menetys jätti loven
Raportin mukaan ukrainalainen rakennusmateriaaliteollisuus oli ennen Venäjän hyökkäyssotaa pitkälle kehittynyt. Ukraina tuotti tarvittavia raaka-aineita ja jalosti niistä lopputuotteita rakentamiseen. Vahva kysyntä sekä Kiovassa että muissa kaupungeissa houkutteli sektorille investointeja. Asuinrakentaminen oli kiivasta ja sitä rahoitettiin niin yksityisin kuin julkisin varoin.
Rakennusmateriaalien tuotannon arvo kasvoi vuosittain ja oli vuonna 2021 16 miljardia dollaria. Ala työllisti 130 000 henkilöä. Tuotannosta 95 prosenttia meni kotimaiselle rakennussektorille, jonka arvo kasvoi vuonna 2021 10,4 prosenttia ja oli 202 miljardia hryvniaa, eli nykykurssilla 4,9 miljardia dollaria. Vienti kohdistui erityisesti EU-maihin. Haasteena oli riippuvuus tuonnista joissakin erikoistuneissa tuotteissa ja ratkaisuissa.
Vuoden 2022 alussa ennusteet rakennussektorilla olivat varoivaisen optimistisia nousevista hinnoista huolimatta. Sitten alkoi hyökkäyssota, joka on vaikuttanut rakennusmateriaalien tuotantoon useaa kautta. Miehitettyjen alueiden mukana on menetetty paljon tuotantokapasiteettia, ja osa jäljelle jääneistäkin tuotantolaitoksista on tuhoutunut. Raaka-aineita on saatavilla vähemmän ja logistiikkareitit ovat katkenneet, minkä lisäksi liikekannallepano ja maastamuutto ovat vähentäneet saatavilla olevaa työvoimaa.
Eniten sodasta on kärsinyt metallien, laastien ja lämmöneristeiden tuotanto. Pulaa on myös tuotteista, joita aiemmin tuotiin paljon Venäjältä ja Valko-Venäjältä, kuten lasista, rakennuskemikaaleista ja sisustusmateriaaleista. Esimerkiksi lasilevyjen kohdalla kansainväliset valmistajat eivät olleet kiinnostuneita tuotannon avaamisesta Ukrainaan, kun markkina kyettiin kattamaan Venäjällä sijaitsevista tuotantolaitoksista käsin. Nyt tuonti ja logistiikka muista maista on kalliimpaa ja nostaa sitä kautta tarvikkeiden hintoja.
Sota on vaikuttanut tuotantoon sitä enemmän, mitä enemmän tuoteryhmän raaka-aineita tai jalostusta sijaitsi Ukrainan eteläosissa. Kapasiteetin menetykset eivät pääosin ole kriittisiä, mutta kipsilevyjen ja PVC-profiilien tuotanto on vaikeassa tilanteessa. Joissakin tuotteissa on erityisiä haasteita – esimerkiksi Ukrainan ainoa kaapelien sertifiointiin käytetty laboratorio sijaitsee miehitetyllä alueella, ja kotimaisten kaapelien sertifiointi on siksi tehtävä nyt ulkomailla.
Sota on vaikuttanut tuotantoon sitä enemmän, mitä enemmän tuoteryhmän raaka-aineita tai jalostusta sijaitsi Ukrainan eteläosissa.
Sota ja sen seuraukset ovat nostaneet rakennusmateriaalien hintoja. Raportin mukaan ensimmäisenä sotavuonna katemateriaalien ja metallirakenteiden hinnat yli puolitoistakertaistuivat, minkä lisäksi myös laastien ja lämmöneristeiden hinnat olivat eniten kohonneiden joukossa. Voimakkain hintojen nousu on tällä hetkellä odotettavissa teräsrakenteissa, katemateriaaleissa, laasteissa, lämmöneristeissä, lasissa ja ikkunoissa. Hintojen nousu johtuu tuotannon ja henkilöstön puutteesta suhteessa kysyntään. Kaikkiaan rakennusala on menettänyt 100 000 työntekijää, kun Ukrainan työllisten määrä on vähentynyt 1,5 miljoonalla henkilöllä.
Rakentaminen siirtynyt Ukrainan länsiosiin
Rakennusala on yksi voimakkaimmin hyökkäyssodasta kärsineistä sektoreista. Vuonna 2022 rakentamisen arvo puolittui edellisvuodesta. Vuonna 2023 rakentaminen alkoi toipua kääntyen lähes neljänneksen kasvuun. Rakentamisen kysyntä on siirtynyt Ukrainan länsiosiin, joissa rakentaminen on 15 prosentin kasvussa ihmisten, yritysten ja kuljetusliikenteen siirtyessä sinne turvallisemman sijainnin perässä. Rintaman lähellä rakentaminen on romahtanut 90 prosenttia ja maan keskiosissakin 70 prosenttia.
Ukrainan keski-, pohjois- ja itäosissa on suuri tarve vaurioituneiden rakennusten ja kohteiden korjaamiselle. Nyt korjataan erityisesti siltoja ja julkisia rakennuksia, mitä rahoiteitaan sekä julkisin että lahjoitusvaroin. Uutena segmenttinä rakennusalalle on tullut väestön ja kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, mihin tarvitaan esimerkiksi teräsbetonista valmistettuja väestönsuojamoduuleja.
Ukrainan jälleenrakentaminen tulee edellyttämään paljon alan osaavaa työvoimaa, mitä odotetaan saapuvan erityisesti EU:sta ja Aasiasta, raportissa todetaan.
Raportin tekijöiden laatiman kyselyn mukaan rakennusmateriaalien valmistajien suurimmat haasteet liittyvät kysyntään, energiaan ja rahoitukseen. Rakentamisen notkahdus sodan vuoksi laski tuotteiden kysyntää 20-40 prosenttia sotaa edeltäneestä tasosta. Tuotantokapasiteetin käyttöaste on laskenut kolmannekseen, joidenkin tuotteiden, kuten raudoitteiden, tiilien ja betonin kohdalla jopa viidennekseen aiemmasta. Kysyntätilanteen mainitsivat haasteeksi kaikki kyselyyn vastanneet.
Valmistajien suurimmat haasteet liittyvät kysyntään, energiaan ja rahoitukseen.
Vastaajista 80 prosenttia mainitsi haasteeksi sähkön saatavuusongelmat, erityisesti maan keski-, itä- ja pohjoisosissa. Sähkökatkot estävät tuotannon toiminnan täysipainoisesti. Raportissa huomautetaan, että jos energia on näin suuri ongelma jo tuotantokapasiteetin matalilla käyttöasteilla, tulee se olemaan vielä suurempi ongelma myös kysynnän kasvaessa. Lähes puolet vastaajista mainitsi haasteeksi myös kohtuuhintaisen rahoituksen saamisen investointeihin.
Investointeja rakennusmateriaalien tuotantoon
Raportin mukaan useat kotimaiset ja eurooppalaiset rakennusmateriaalien valmistajat investoivat parhaillaan Ukrainaan. Osalle ulkomaisista yrityksistä Ukraina on jo tuttu markkina ja investointikohde.
- Irlantilainen sementtivalmistaja CRH on 25 vuoden kuluessa investoinut Ukrainaan 500 miljoonaa dollaria, joista 80 miljoonaa hyökkäyssodan aikana. CRH:lla on Ukrainassa kolme sementtitehdasta Kamjanets-Podilskissa, Odessassa ja Mykolajevissa, ja yhtiö on parhaillaan ostamassa italialaiselta Buzzilta kaksi tehdasta lisää – Volyn-tsementin ja Pivdentsementin.
- Irlantilainen eristevalmistaja Kingspan Group on tekemässä yhden tähän mennessä suurimmista investoinneista sodan aikana. Lviviin on parhaillaan suunnitteilla kuudesta tuotantolaitoksesta koostuva rakennusteknologian kampus, jossa valmistetaan muun muassa eristeitä ja keskuslämmitysjärjestelmiä. Kingspanin investoinnin suuruus on 280 miljoonaa dollaria, ja tuotannon on määrä käynnistyä vielä tänä vuonna.
- Ukrainalainen City One Development rakentaa Kiovan seudulle lasitehdasta noin sadan miljoonan euron investoinnilla. Yhtiö suunnittelee myös toisen lasitehtaan rakentamista Ukrainan keskiosiin. Kiovan tehdas valmistuu vuoden 2024 aikana.
- Ukrainalainen sijoitusyhtiö EFI Group suunnittelee Ukrainan ensimmäisen float-lasia ja erikoispinnotettua lasia valmistavan tehtaan rakentamista. Investoinnin suuruus on 230 miljoonaa euroa. Investointihankkeen brändinä toimii NovaSklo.
- Ranskalainen eristevalmistaja Saint-Gobain aloitti lokakuussa 2023 laastitehtaan rakentamisen Ivano-Frankivskiin. Investointi on arvoltaan yhdeksän miljoonaa euroa, ja valmistuessaan tänä vuonna tehdas alkaa tuottaa noin 60 000 tonnia kuivalaastivalmisteita vuodessa.
- Saksalainen laasti- ja rappausvalmistaja Kreisel laajentaa tuotantoaan avaamalla Lvivin seudulle toisen tehtaansa Ukrainassa. Investoinnin suuruus on kymmenen miljoonaa euroa. Yritys on viime vuosina investoinut viisi miljoonaa euroa Kiovan seudulla sijatsevaan tehtaansa, jota se aikoo modernisoida samalla, kun toinen tehdas valmistuu. Kiovan tehtaan kapasiteetti on 130 000 tonnia vuodessa, ja Lvivin tehtaan kapasiteetti tulee olemaan 170 000 tonnia vuodessa.
- Saksalainen laastivalmistaja MC-Bauchemie suunnittelee 1,5 miljoonan euron investointia uuteen tuotantolinjaan Kiovan seudulla sijaitsevaan tehtaaseensa. Uusi linja otetaan käyttöön vuonna 2025.
- Sodan seurauksena syntyy mittava määrä rakennusjätettä, kun tuhoutuneita ja vaurioituneita rakennuksia puretaan ja siivotaan. Israelilainen GreenMix on kiinnostunut rakennusjätteen kierrätyslaitoksen rakentamisesta Kiovan seudulle.
Raportissa on Ukrainalle viisi suositusta rakennussektorin kehittämiseksi.
- Ukrainan tulee rakentaa build back better -periaatteella, eli jälleenrakennetaan infrastruktuuri paremmaksi kuin se oli ennen sotaa. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi parempaa energiatehokkuutta.
- Rakennusmateriaalien tuotantoon tarvitaan lisää investointeja sekä uuteen tuotantokapasiteettiin että olemassa olevan modernisointiin. Paikalliselle tuotannolle on annettava tukea ja etuja.
- Jälleenrakentamiseen tulee houkutella kansainvälisiä rahoittajia ja nykyaikaista teknologiaa.
- Jälleenrakentamisessa tulee käyttää nykyaikaisia standardeja, mitä tulee esimerkiksi energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Rakennusjätteen uusiokäyttö antaa paljon mahdollisuuksia pienentää jälleenrakentamisen ympäristövaikutuksia.
- Jälleenrakentamisessa tulee priorisoida asumista, koulutusta, terveydenhuoltoa ja infrastruktuuria, huolehtien sektorien välisestä kommunikaatiosta. Materiaaleista sementti on keskeisin, jonka tuotantoon tulee panostaa.
Lue myös:
Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi osoitti vahvan tuen jatkuvan – energiasektorilla akuutein tarve