Venäläinen näkökulma kiertotalouteen ja kierrätykseen

Tilastoja

• Venäjällä on yli 80 jätteidenkäsittelylaitosta, mutta niiden käyttöaste on vain 30–40 %, koska raaka-ainetta ei ole saatavilla tarpeeksi
• Kierrätysprosentti Venäjällä on vain 5–7 %[1]
• Venäjällä suunnitellaan 200 jätteidenkäsittelylaitoksen perustamista vuoteen 2024 mennessä. Käsittelylaitosten perustamisella on kiire, sillä mm. Greenpeace on arvioinut kolmanneksella Venäjän kaatopaikoilta loppuvan tila 2024 mennessä.

Kestävän kehityksen taustatekijänä kansallinen strategia

Venäjän kestävän kehityksen kansallinen edistäminen perustuu Ekologisen turvallisuuden kansalliseen strategiaan, selviää Suomen ja Venäjän rajatylittävän Cross Boarder Cooperation- hankkeen puitteissa toimivan Cata3Pult- hankkeen julkaisun mukaan.  Ekologisen turvallisuuden tavoitteet ovat luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen, teollisuuden ja kulutuksen päästöjen hyödyntämisen kehittäminen, kiertotalouden muodostaminen ja innovaatioiden tukeminen. Tavoitteet on määritelty vuoteen 2025 asti. Mainitussa strategiassa kuvataan yleisesti Venäjän ympäristötilanne, tilastotietoa päästöistä sekä veden, ilman ja maaperän laadusta. Venäjän kiertotalouden työnsarkaa ovat mm. vuosittain muodostuva 7,22 miljardia tonnia tuotantojätettä ja vaarallisa päästöjä noin 415 miljoonaa tonnia (venäläiset 3–5 vaarallisen jätteen tasot). Kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän kasvaa, vaikka kierrätykseen päätyvän jätteen määrä olisi tarkoitus saada nousuun.

Cata3Pult-hankkeen julkaisussa esitellään kolme venäläisten asiantuntijoiden kehittämää tulokulmaa kiertotalouden kehittämiseen; Pietarin AMSK- jätteidenkäsittelylaitos, TVELL-yrityksen kehittelemä komposiittibetoni (hyödynnetään merisuolaa) ja Polarsol-tekniikka. Mainitut venäläiset ratkaisut on kehitylty ilman valtiollista tukea.

Venäjän siirtymistä kiertotauteen hidastavat tekijöitä institutionaaliset esteet, inhimilliset ja tieteeseen perustuvat esteet ja maailmankatsomukselliset esteet. Yritysmaailman näkökulmasta keskeisimmät esteet ovat institutionaaliset ja niin sanonut inhimilliset ja tieteeseen perustuvat esteet. Institutionaalisia esteitä Venäjällä ovat epäsuotuisa rahapolitiikka ja verotusjärjestelmä, ruplan heikko kurssi ja ulkomaisten investointien ehtyminen pakotteiden seurauksena. Koronapandemia on vaikuttanut Venäjän valtion tuloihin ja BKT-mittauksessa on ristiriitoja kiertotalouden periaatteiden kanssa[2].

Inhimilliset ja tutkimuksiin perustuvia esteitä ovat ihmisen vaikutus ekosysteemiin, riittävien kestävän kehityksen mittareiden puuttuminen, kansainväliset ilmastosopimukset ovat vain osa kokonaisvaltaista ratkaisua ja ympäristön yhö kasvava kemiallinen rasitus.

Käytännölliset toimet kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi Venäjällä ovat metsien suojelu lainsäädännön avulla ja metsien hoitamisen vastuullisten strategioiden kehittely, kiertotalouden periaatteiden laajamittainen käyttöönotto esimerkiksi Suomesta esimerkkiä katsoen ja vihreän rahoituksen lisääminen.

 

31.5.2021

 

Lähde: Startsev, Aleksandr, Ciklitsnaja ekonomika v Rossijskoi federatsii. Cata3pult- ja Cross Border Cooperation hankkeen julkaisu Циркулярная экономика на уровне города, 2021.

[1] Vertailun vuoksi: Suomessa kierrätysaste oli vuonna 2019 43%, Yhdysvalloissa 32% vuonna 2018 ja Isossa Britanniassa 45% vuonna 2019.

[2] BKT:n mittaaminen perustuu jatkuvaan kasvuun.