Venäjän-kaupan barometri, kevät 2019: Laskeva trendi jatkuu, mutta uudet alat avaavat mielenkiintoisia näkymiä
Venäjän-kaupan tuorein barometritulos osoittaa kaupan ja talouden kasvunäkymien heikkenevän edelleen. Yhä useampi vastaajista odottaa tilanteen pysyvän nykyisellä tasolla. Venäjän talous kasvoi Rosstatin mukaan viime vuonna 2,3 prosenttia ja asiantuntijat ennustavat lähivuosille hidastuvaa noin 1,5 prosentin kasvua. Barometrin vastaajista yli puolet arvioi talouden kehittyvän tasaisesti, kasvua ennakoivien määrä on laskenut kolmanneksesta viidennekseen. Talouden supistumista odottaa alle viidennes.
”Pitäisi osata sopeutua ja löytää uusia keinoja saada omaa bisnestä pyörimään. Tärkeintä on, että ei saa lähteä.” – Vastaajan kommentti –
Suomen vienti Venäjälle supistui Tullin tilastojen mukaan viime vuonna kolme prosenttia, tuonti kasvoi 13 prosenttia. Viennistä neljänneksen muodostivat koneet ja laitteet, suurin osa tuonnista on raaka-aineita. Barometrissa toteutuneen viennin saldoluku on negatiivinen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Tuonnin kasvu näkyy vastaavasti myös barometrin vastauksissa. Ruplan kurssi ja poliittinen tilanne huolestuttavat edelleen yrityksiä, mutta taloudelliseen tilanteeseen ja kysyntään liittyvien ongelmien osuus on noussut viime syksystä jopa suurimmaksi ongelmaksi.
– Viennin heikentynyt kehitys ei tullut yllätyksenä. Toisaalta barometrin avoimet kommentit vahvistavat kuvaamme siitä, että kasvun potentiaalia on joillakin toimialoilla, kuten ympäristöteknologiassa, merkittävästi. Protektionismi ja lokalisointivaatimukset kasvattavat yritysten investointiaikeita, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen kommentoi barometrin tuloksia.
Liiketoiminta Venäjällä
Puolet vastaajista kertoo liiketoiminnan Venäjällä pysyneen ennallaan. Kasvusta kertovien osuus on laskenut 32 prosentista 28 prosenttiin. Supistumisesta kertoo 15 prosenttia. Liiketoiminnan kasvua seuraavan kuuden kuukauden aikana ennustavien määrä on laskenut 45 prosentista 42 prosenttiin. Supistumista ennustaa edelleen noin joka kymmenes.
”Jos Venäjä palaa läntiseen markkinatalousmalliin, rupla vahvistuu, niin mahdollisuudet ovat valtavat.”
Suurimmat ongelmat liiketoiminnassa liittyvät poliittiseen tilanteeseen (30 %), talouden epävakaisuuteen (29 %) ja ruplan kurssiin (27 %). Talouden epävakaisuuden ja kiristyvän kilpailun haasteet ovat nousseet syksystä.
Vienti Venäjälle
Vastaajista 25 prosenttia kertoo viennin kasvaneen, 29 prosenttia supistuneen. Viime syksynä osuudet olivat 28 ja 22 prosenttia. Toteutuneen viennin saldoluku on negatiivinen, -4, ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Edelleen 40 prosenttia uskoo viennin kasvavan, kun viime syksynä kasvua odotti 43 prosenttia. Supistumista ennakoi syksyn tapaan noin joka kymmenes.
”Ympäristötietoisuus on lisääntymässä ja se vaikuttaa omaan kauppaamme positiivisesti.”
Talouden epävakaisuus on noussut ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen ohitse suurimmaksi ongelmaksi viennissä
– Liiketoiminnan ja viennin kehitys on linjassa kuluttajien heikon ostovoiman ja yritysten vaihtelevien näkymien kanssa Venäjällä. Myös epävakaa ruplan kurssi erityisesti viime vuonna ja tuonninkorvaus-politiikka ovat vaikuttaneet venäläisten koneiden ja laitteiden investointeihin, joita kuitenkin on pakko tehdä pian, koska kapasiteetin käyttöaste on historiallisesti korkeimmalla tasollaan, arvioi barometrin tuloksia East Office of Finnish Industriesin analyytikko Sinikka Parviainen.
Tuonti Venäjältä
Tuonnin kasvu näkyy myös barometrissa – kasvusta kertoneiden määrä on noussut 37 prosenttiin syksyn 29 prosentista. 15 prosenttia kertoo tuonnin vähentyneen, mikä on prosenttiyksikkö vähemmän, kuin syksyllä. Tuonnin kasvua ennakoi kuitenkin hieman harvempi, 37 prosenttia 39 prosentin sijaan. Tuonnin supistumista ennustavien osuus on noussut yhdeksästä prosentista viiteentoista.
”Löytyy puuvarantoa, jota tarvitsemme.”
Myös tuonnin ongelmissa poliittisen tilanteen vaikutus on hieman laskenut. Tulliongelmat ovat lisääntyneet ja muodostavat suurimman ongelman tuonnissa.
– Kasvavat tulliongelmat etenkin tuonnissa yllättävät. Euraasian talousunionin uudet tullilait sekoittavat ilmeisesti Venäjän tullia. On hyvä, että vientiyritysten tulliongelmat eivät ole kasvussa. Suomen ja Venäjän tullien on syytä selvittää ilmenneet tuontitullauksen ongelmat, toteaa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Investoinnit
Investoinnit ovat pysyneet syksyn tasolla. Noin joka neljäs kertoo investoineensa, yleisin kohde on edelleen tytäryhtiö tai edustusto. Seuraavan kuuden kuukauden aikana investointeja suunnittelevien osuus on noussut 21 prosentista 26 prosenttiin.
– Geopolitiikka ja Yhdysvaltain pakoteuhka ovat nousseet merkittäviksi poliittisiksi epävarmuustekijöiksi, jotka vaikuttavat suomalaisyrityksiin eritoten ruplan arvoa ravistelemalla. Lisäksi riskien ja tuotto-odotusten välinen suhde on heikentynyt, mikä lykkää sekä venäläisiä että ulkomaisia yksityisiä investointeja, toteaa Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Petri Vuorio.
Reagointi tilanteeseen
Reilu kolmannes vastaajista kertoo reagoivansa tilanteeseen vahvistamalla myyntiä ja markkinointia. Hieman harvempi, niin ikään kolmannes vastaajista, ei ryhdy erityisiin toimenpiteisiin.
”Päätarkoitus on pysyä markkinoilla ja vahvistaa asemaa odotellen nousukautta.”
Odottava tunnelma jatkuu – mahdollisuuksien kuvaillaan edelleen olevan merkittäviä, mutta poliittinen ja taloudellinen tilanne sekä ruplan kurssi haittaavat niiden hyödyntämistä täysimääräisesti. Monet yritykset katsovat tärkeimmäksi sopeutua tilanteeseen ja pysyä markkinoilla. Ympäristöasiat, teollisuuden investoinnit ja digitalisaatio avaavat uusia mahdollisuuksia.
Taustatietoja
Tutkimuksen ovat tilanneet Suomalais-Venäläinen kauppakamari SVKK, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari, East Office of Finnish Industries ja Suomen Yrittäjät. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina ajanjaksolla 6.3. – 5.4.2019. Haastatteluja tehtiin yhteensä 278. Tutkimus toteutetaan kaksi kertaa vuodessa.
Lisätietoja ja kommentteja barometritutkimuksesta:
Jaana Rekolainen, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, 0400 457 743, [email protected]
Ilkka Salonen, East Office of Finnish Industries, 050 337 3569, [email protected]
Petri Vuorio, Elinkeinoelämän keskusliitto, 050 323 2979, [email protected]
Timo Vuori, Keskuskauppakamari, 050 553 5319, [email protected]
Thomas Palmgren, Suomen Yrittäjät, 050 500 3384, [email protected]