BOFIT: Sääntelyn yrityksille aiheuttamat kustannukset puhuttavat Venäjällä
Hallinnon avoimuudesta vastaavan ministerin mukaan Venäjällä tehdään vuosittain noin kaksi miljoonaa viranomaistarkastusta
Viime vuonna Venäjällä ovat puhuttaneet viranomaistarkastukset, uudet turvallisuuteen liittyvät lait ja niiden yrityksille aiheuttamat kustannukset. Aiheesta kirjoitti Suomen siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT viikkotiedotteessaan.
Hallinnon avoimuudesta vastaavan ministeri Mihail Abyzovin mukaan Venäjällä tehdään vuosittain noin kaksi miljoonaa viranomaistarkastusta ja niiden kustannukset ovat arviolta noin viisi prosenttia BKT:stä. Tarkastukset vaativat yrityksiltä paljon paperityötä ja sitovat niiden työvoimaa, koska koko prosessi kestää usein viikkoja.
Suuresta lukumäärästään huolimatta tarkastukset eivät ole tehokkaita. Abyzov mainitsi esimerkiksi alkoholimyrkytysten aiheuttaman kuolleisuuden olevan Venäjällä 20-kertainen OECD-maihin verrattuna. Joulukuussa lähes 80 ihmistä kuoli Irkutskin alueella juotuaan pesuainetta, joka tuoteselosteestaan poiketen sisälsi metanolia. Tragedian jälkeen pidätettiin muun muassa paikallisen kuluttajansuojaviraston varajohtaja ja useiden korkean alkoholipitoisuuden tuotteiden vähittäismyynti kiellettiin koko maassa kuukaudeksi. Kosmetiikka- ja kemikaalikaupat ovat kritisoineet kiellon laajuutta ja tehottomuutta itse ongelman ratkaisussa.
Viranomaistarkastukset voivat olla suunniteltuja tai yllätystarkastuksia. Venäjän teollisuusyritysten liiton kyselyn mukaan vuonna 2015 suunniteltuja tarkastuksia tehtiin 90 prosenttiin ja yllätystarkastuksia lähes puoleen vastanneista yrityksistä. Yllätystarkastuksista 14 prosenttia tehtiin kilpailevan yrityksen ja joka viides viranomaisten ”tilauksesta”.
Pietarin Eurooppalaisen Yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan tarkastusten määrän ja yrityksen kannattavuuden välillä on negatiivinen yhteys, vaikka yritykset voivat varautua suunniteltuihin tarkastuksiin. Tarkastusongelmia on puitu vuosia ja nyt niitä yritetään ratkoa hallituksen prioriteettiprojektilla.
Keskustelua ovat herättäneet myös kansalliseen turvallisuuteen liittyvien lakimuutosten kustannukset. Heinäkuussa hyväksytyt tiukennukset terrorisminvastaiseen lainsäädäntöön (ns. Jarovajan lait) velvoittavat muun muassa viestintä- ja tietoliikennepalveluja tarjoavat yritykset säilyttämään välittämänsä tiedot ja tarvittaessa luovuttamaan ne turvallisuusviranomaisten käyttöön.
Arviot säilytysvelvollisuuden yrityksille aiheuttamista kustannuksista vaihtelevat, mutta esimerkiksi hallitukselle annetun asiantuntijatyöryhmän laskelman mukaan ne nousisivat 5,2 biljoonaan ruplaan, eli noin 70 miljardiin euroon. Lain on määrä tulla voimaan kesäkuussa 2018.
Lisäksi hiljattain voimaan tullut laki velvoittaa venäläiset henkilötietoja käsittelevät yritykset säilyttämään tiedot Venäjällä, mistä aiheutuu lisäkustannuksia erityisesti ulkomaisille yrityksille. Viime vuoden lopulla viranomaiset sulkivat LinkedIn-verkkosivuston, koska se ei täyttänyt tarkastuksessa lain vaatimuksia.