Skip to Content
Kazakstan Patrik Saarto
Avoin 4
Kazakstanin suurlähettiläs neuvoo suomalaisyrityksiä olemaan rohkeampia Keski-Aasiassa

Kazakstanin suurlähettiläs Azamat Abdraimov. The Ambassador of Kazakhstan to Finland Azamat Abdraimov.

Kazakstanin suurlähettiläs neuvoo suomalaisyrityksiä olemaan rohkeampia Keski-Aasiassa

Suurlähettiläs Abdraimov haluaa palvella sekä Suomea että Kazakstania avaamalla yrityksille ovia Keski-Aasian markkinoille.

Kazakstanin uudessa suurlähetystössä Helsingin Kulosaaressa tuntuu uutuudenviehätys, vaikka itse rakennus on keskellä historiallista aluetta. Suurlähetystö on muuttanut lukuisten lähetystöjen naapurustoon Helsingin keskustasta maaliskuussa. Seiniä koristavat vasta ripustetut, Kazakstania kuvaavat taulut ja pihalla rakennetaan jurttaa.

Kazakstanin suurlähettiläs Azamat Abdraimov aloitti tehtävässään kesäkuussa 2024. Mitä hän ajattelee Suomesta, suomalaisista yrityksistä ja taloussuhteiden kehittämisestä Kazakstanin kanssa ensimmäisen vuoden jälkeen?

– Ensimmäinen vuoteni Suomessa on ollut inspiroiva. Ennen kaikkea olen saanut tuntea itseni tervetulleeksi. On ollut yllättävää, miten läpinäkyvää, avointa ja helppoa on ollut tavata eri instituutioita ja ministereitä. Minulla on ollut mahdollisuus tavata monta kertaa myös presidentti Stubb, Abdraimov kiittelee.

”Ensimmäinen vuoteni Suomessa on ollut inspiroiva.”

Suurlähetystön muutto korkeamman profiilin tiloihin Kulosaareen kertoo Kazakstanin lisäpanostuksesta Suomeen. Tärkeimpänä prioriteettina ovat kaupan, investointien ja taloussuhteiden laajentaminen, ja siksi Abdraimov on kiertänyt ahkerasti suomalaisissa yrityksissä aina pienistä suuriin. Painopiste on ollut pk-yrityksissä.

– Olen tavannut tänä aikana yli 50 yrityksen kanssa. Diplomaattina tehtäväni on vahvistaa kahdenvälisiä suhteitamme ja se on kaksisuuntainen tie. Yritän palvella kumpaakin maata, Abdraimov kertoo.

Kyzylordasta maailmalle

Abdraimov on kotoisin Kyzylordan kaupungista eteläisestä Kazakstanista. Alueella on öljyteollisuutta, maataloutta ja logistiikkaa, ja se tunnetaan myös Baikonurin avaruuskeskuksesta ja Araljärven katastrofista. Kyzylordasta kaakkoon sijaitsee yksi Kazakstanin tärkeimmistä kaupungeista, Šymkent, ja hieman idempänä siintää Almaty.

Abdraimov kutsuu itseään uradiplomaatiksi. Hän on työskennellyt Kazakstanin suurlähetystöissä ja konsulaateissa Italiassa, Espanjassa, Kuubassa ja Yhdysvaltojen San Franciscossa.

– Suomi on ensimmäinen, jossa olen suurlähettiläänä. Se on minulle kaksinkertainen vastuu, Suomi on avainkumppanimme alueella, Abdraimov sanoo.

”Suomi on ensimmäinen, jossa olen suurlähettiläänä.”

Yhdysvalloissa tehtävänä oli houkutella yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä Keski-Aasiaan. Perustelut tarttua Keski-Aasian markkinoihin ovat yhdysvaltaiselle teknojätille samat kuin suomalaiselle pk-yrityksellekin – kyse ei ole vain Kazakstanista, vaan 80 miljoonan asukkaan markkina-alueesta, joka kehittyy nopeasti ja on yksi globaalin kilpailun näyttämöistä.

Kazakstan haluaa toimia porttina koko Keski-Aasiaan. Työ Yhdysvalloissa tuotti tulosta ja teknojätit alkoivat vahvistaa läsnäoloaan alueella.

Lisää rohkeutta

Suomen ja Kazakstanin välisen kaupan rakenne on perinteinen – Suomesta viedään koneita, kemiaa ja paperia, Kazakstanista tuodaan vaihtelevasti raaka-aineita. Potentiaali piilee modernisaation momentumissa – alueen maissa päivitetään teollisuutta, maataloutta ja infrastruktuuria ja vastataan kriittisiin kehitystarpeisiin energiasektorilla, vesihuollossa ja logistiikassa.

Keskeinen ajuri taloudessa on väestönkasvu. Kazakstanissakin syntyvyys on kasvussa, ja tänä vuonna yli 360 000 oppilasta aloitti ensimmäisellä luokalla. Jos lapsille tarvitaan nyt uusia kouluja, kymmenen vuoden päästä heille tarvitaan korkeakouluja, Abdraimov selittää. Tämän lisäksi Kazakstan on kehittymässä kansainväliseksi koulutushubiksi, johon saapuu yhä enemmän opiskelijoita myös muista maista. Siksi koulutuskin on yksi kasvavista sektoreista.

Suomalaisilta yrityksiltä Abdraimov toivoo yksinkertaisesti lisää rohkeutta.

– Olkaa aktiivisempia markkinoillamme. Minulle on ollut yllätys, miksi suomalaiset yritykset eivät halua olla päävastuussa toimituksesta tai projektista. Vaikka heillä olisi 80 prosenttia koko projektista, he ujostelevat ottaa päähankkijan roolin. Jos yritys vaikka Yhdysvalloista voi saada 40 prosenttia, he sanovat ottavansa koko projektin, Abdraimov vertaa.

”Olkaa aktiivisempia markkinoillamme.”

Suomalaisten yritysten etuna ja kivijalkana ovat hyvä maine ja hyvät maiden väliset suhteet. Suomalaisia yrityksiä pidetään Kazakstanissa luotettavina kumppaneina ja tuotteita laadukkaina. Abdraimov suosittelee mielellään myös paikallista tuotantoa yhteisyrityksissä, sillä “Made in Kazakhstan” tuo paikallisia lisäetuja.

– Kazakstanilla on merkittävää potentiaalia liiketoiminnan kehittämiseen, ja se tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia laajentumiseen ja kasvuun. Lisäksi maa tekee vahvoja ponnistuksia parantaakseen investointi-ilmapiiriään, mikä luo uusia näkymiä pääoman houkuttelemiseksi, Abdraimov sanoo.

Taloussuhteiden rakentamisessa EastCham on Kazakstanille korvaamaton kumppani. Yritysvierailujen lisäksi Abdraimov ehdottaa yritysedustajista koostuvan kauppaneuvoston perustamista.

Abdraimovin vinkit

Suurlähettiläs Azamat Abdraimovilla on neljä vinkkiä suomalaisille yrityksille Kazakstanin markkinoille.

  1. Tulkaa käymään suurlähetystössä – olen sitoutunut tapaamaan jokaisen yrityksen kanssa.
  2. Älkää olko liian ujoja kilpailemaan muiden yritysten kanssa.
  3. Älkää keskittykö vain Astanaan tai Almatyyn.
  4. Suosittelen vahvasti EastChamia, jolla on Almatyssa erinomainen, lahjakas edustaja Altyn Shakirkhanova.

Tutustu Kazakstanin markkinaan:

Kazakstan


Eikö yrityksesi ole vielä EastChamin jäsen? Tutustu jäsenyyteen ja liity:

Back top top