PPO-Elektroniikka suojaa potilaat ja pysäyttää metsäpalot
Leikkaussalien sähköturvallisuutta valvotaan suomalaisyrityksen järjestelmällä nyt myös Ukrainassa.
Teksti Patrik Saarto Kuvat PPO-Elektroniikka
Saavun kevyen lumen peittämälle Helsingin Maununnevalle kirkkaana kevättalven aamuna. Täällä, rauhallisen pientaloalueen keskellä, entisissä arkkitehtitoimiston tiloissa, toimii PPO-Elektroniikka. Vuonna 1981 perustettu yritys koostuu viiden hengen tiimistä ja vuosikymmenten varrella hioutuneesta tiiviistä kumppaniverkostosta.
Juuri tällaisissa pienissä ja ketterissä yrityksissä Suomessa piilee inspiroivaa insinööriosaamista, jonka hedelmiä liian harva arjessaan tuntee, vaikka ratkaisut ovat tosiasiassa vastanneet olennaisiin kysymyksiin ympärillämme.
Minut ottaa vastaan perustaja ja toimitusjohtaja Timo Ohtonen sekä viestinnästä ja hallinnosta vastaava Tiina Ohtonen. Yrityksen verkkosivujen perusteella tuotteiden ja palveluiden valikoima on laaja – ratkaisuja löytyy sairaaloista logistiikkaan ja videovalvonnasta metsäpalojen sammuttamiseen. Otamme Timo Ohtosen kanssa kupit kahvia eteemme ja syvennymme PPO-Elektroniikan tarinaan.
Kuten kaikki hyvät menestystarinat, tämäkin alkaa autotallista. Kolme nuorta kaverusta, Parikka, Patrikka ja Ohtonen, joiden nimistä kirjainyhdistelmä PPO muodostuu, ryhtyivät 1980-luvun alussa valmistamaan päätyönsä ohella pienen volyymin elektroniikkatuotetta, jolle Ohtosen työnantaja oli alun perin pyytänyt etsimään alihankkijan. Pian volyymit, tilaukset ja tuoterepertuaari lähtivätkin yllättävään kasvuun.
Kuten kaikki hyvät menestystarinat, tämäkin alkaa autotallista.
– Piti vain vähän maksella opintolainoja pois, ei minulla ollut koskaan tarkoitus alkaa elektroniikkafirmaa perustamaan päätyökseni. Mutta sitten se vain lähti, koko ajan tuli lisää hommaa ja se vain vei mennessään, Ohtonen muistelee yrityksensä alkuaikoja.
Kyseisessä autotallissa syntyi myös ajatus, josta kasvoi PPO-elektroniikan keskeinen päätuote. Yksi kolmikon valmistamista laitteista liittyi leikkaussaleihin, ja Ohtonen alkoi pohtia, mitä leikkaussaleissa oikeastaan tapahtuu. Mielessä eivät olleet leikkausoperaatiot, vaan niitä palvelevien laitteiden sähkövirta.
Kävi ilmi, että kukaan sairaaloissa ei ollut tutkinut tarkemmin sähkövirtojen käyttäytymistä, vaikka leikkaussalit ovat täynnä arvokkaita laitteita ja laitteet kiinni ehkä hengestään kamppailevassa potilaassa. Pienikin sähkövika voi viedä potilaan tai vähintään laitteen – kymmenenkin milliampeeria on kohtalokas isku avosydänpotilaalle.
Kolmikko kehitti mittauslaitteen ja asensi ensimmäiset laitteet Meilahteen vuonna 1983. Ne havaitsivat jopa 21 viallista terveydenhoidon laitetta vuorokaudessa. Sairaaloissa säikähdettiin, ja mittauslaitteita haluttiin pian kaikkialle.
– Joulukuussa 1983 viranomaiset tuumasivat, että tämä on niin iso ongelma, että tästä tehdään pakollinen. Me olemme toimittaneet 35 000 näitä järjestelmiä, näitä menee isompaan sairaalaan noin 250, Ohtonen kertoo.
Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, kyseisestä MEV-järjestelmästä on markkinoilla viides sukupolvi. Se on kehitetty globaaleja markkinoita varten, sillä muu maailma on vasta nyt heräämässä siihen, mikä on ollut Suomessa pakollista jo tuosta vuodesta 1983 alkaen. EU:ssa järjestelmä tuli pakolliseksi vasta vuonna 2015. Vastaavanlaisia valvontajärjestelmiä valmistaa maailmalla vain kahdeksan yritystä, joista toinen huippufirma tulee Saksasta. PPO-Elektroniikka on sairaalapuolella johtava edelläkävijä.
PPO-Elektroniikan tiimi sairaalatapahtumassa vuonna 2024. Keskellä Timo Ohtonen ja hänen oikealla puolellaan Tiina Ohtonen.
Eristystason valvonta varoittaa ennen vaaraa
PPO-Elektroniikan ratkaisussa on kyse sairaaloiden kriittisten G2-tilojen eristystason ja suojaerotusmuuntajan valvonnasta. G2-tiloja ovat esimerkiksi leikkaussalit ja tehohoidon tilat, joissa suoritetaan toimenpiteitä erityisesti lähellä sydäntä. Tällaisissa tiloissa sähköverkko on kelluva, eli se on eristetty valtakunnan verkosta omalla muuntajallaan ja sähkönsyöttö on varmistettu sairaalan varavoimalla.
Muita luokituksia ovat G0 ja G1, jotka ovat esimerkiksi sairaaloiden yleisiä tiloja tai hoitotiloja, joissa sähköhäiriöistä ei ole potilaalle hengenvaaraa.
Ohtonen selittää eristystason valvonnan periaatteen yksinkertaisimmillaan tavallisen sähköjohdon avulla. PPO-Elektroniikan järjestelmä valvoo vaihejohdon ja maadoitusjohdon välistä eristystasoa. Jos johtimien eristys laitteissa, komponenteissa tai salin sähkövedoissa alkaa esimerkiksi kaapelin ikääntymisen tai huonon liitoksen vuoksi vuotaa, havaitsee järjestelmä vaaratilanteen heti.
– Sairaalat pyysivät, että pitäisi valvoa tätä eristystasoa kellon ympäri. Kundeilla välähti ja me keksimme, miten voidaan valvoa ja kertoa vielä, mistä kaapeli on poikki. Kukaan muu maailmassa ei ole keksinyt sitä, Ohtonen kehuu tiimiään.
”Kukaan muu maailmassa ei ole keksinyt sitä.”
Alkuvaiheessa järjestelmän hälytys kertoi vain siitä, että jokin leikkaussalin kymmenistä laitteista on viallinen, mutta nykyään järjestelmä osoittaa siis myös sen, missä alkava vika on. Ennakkovaroituksen ansiosta potilaan ja henkilökunnan henki pelastuu, ja satojen tuhansien eurojen arvoinen laite saadaan vain satoja euroja maksavaan huoltoon, ennen kuin se rikkoutuu kokonaan.
– Tämä on se perimmäinen idea, mitä tässä haetaan, Ohtonen selittää.
Leikkaussalin kustannuksiin järjestelmä ei Ohtosen mukaan tuo kummoistakaan korotusta. Salit maksavat yleensä 8-12 miljoonaa euroa, ja valvontajärjestelmän saa siihen 4000-6000 eurolla. Salin käyttöikä on tyypillisesti korkeintaan 15 vuotta, jolloin kustannusten jakautuessa koko käyttöiälle puhutaan senteistä per päivä. Se on potilaalle ja henkilökunnalle varsin halpa henkivakuutus ja säästää myös laitekustannuksissa. Ohtosen mukaan Suomessa on laskettu, että järjestelmä on jo pelastanut vähintään 2500-3000 henkeä.
MEV-järjestelmän demosalkku esiteltävänä Intiassa.
Uusi filosofia metsäpalojen torjuntaan
PPO-Elektroniikan laajaan valikoimaan kuuluu myös valaistusratkaisuja sairaaloihin, paikannuspalveluita, videovalvontaa ja sähköurakointia. Eri aloilla toimiminen on tuonut vuosien varrella resilienssiä suhdanteiden nousuihin ja laskuihin. Toinen keskeinen kärkituote löytyy metsäpalojen torjunnasta.
Tälläkin kertaa ratkaisua on lähdetty etsimään laatikon ulkopuolelta, tai tässä tapauksessa metsäpalon ulkopuolelta. Perinteinen ratkaisu metsäpalon sammutuksessa on pudottaa ilmasta vettä suoraan tuleen. Suurin osa vedestä haihtuu kuumuudessa heti, eli menee hukkaan. Tyypillinen ongelma maailmalla on myös se, että jos veteen lisätään sammutuskemikaaleja, ne tekevät aineesta niin paksuja, ettei niitä voi ruiskuttaa. Sammutustöiden jälkeen metsä jää usein kemikaalien saastuttamaksi ja lentotunneista kertyy aimo lasku.
Ohtosen mukaan ensimmäinen idea oli tutkia, onko mahdollista kehittää täysin myrkytön aine, joka olisi yhtä juoksevaa kuin vesi. PPO-Elektroniikka kehitti yhteistyössä Kiillon kanssa ForExt-sammutusaineen, joka sekoitetaan veteen sekoitussuhteella 1:100. Toinen idea oli keskittyä palavan metsän sammuttamisen sijaan paloalueen rajaamiseen.
– Me kehitimme ihan uuden filosofian. ForExtilla tehdään palokatkoalue, eli ei heitetä sinne palavaan metsään mitään, vaan tehdään vaikka 500 metriä tai kilometrin leveä alue ja saadaan pysähtymään se palo siihen käsiteltyyn alueeseen, Ohtonen kertoo.
”Kehitimme ihan uuden filosofian.”
Sammutusaineen levitys onnistuu monenlaisella kalustolla. Ponsse on kehittänyt kuormatraktorin kyytiin lastattavan palonsammutuslaitteiston, joka tunnetaan nimellä Mörkö. Kesla on tuonut markkinoille traktoriin kytkettävän sammutusperävaunun. Tositoimissa ForExt oli esimerkiksi vuonna 2021 Kalajoen metsäpalon jälkisammutuksessa. Palokatkoalueita luotiin tehokkaasti Mörön ja ForExtin voimin.
PPO-Elektroniikassa on alkuvuonna iloittu jälleen uudesta alkavasta kumppanuudesta. PPO-Elektroniikka on sopinut yhteistyöstä yhdysvaltalaisen ilmapalontorjunnan asiantuntijan Caylym Technologies Internationalin kanssa. Caylymin järjestelmällä voidaan muuttaa tavallinen rahtilentokone sammutuskoneeksi, josta pudotetaan tuhannen litran biohajoavia säkkejä. Pudotus levittää sammutusaineen sateen tavoin.
ForExt esiteltävänä Puolassa. ForExtille oli tehty oma lokeronsa Keslan HydraX-vaunuun.
MEV-järjestelmiä Ukrainan sairaaloihin
Palataan vielä sairaaloiden sähköturvallisuuteen. Jos herääminen sairaaloiden eristystason valvontaan onkin ollut maailmalla hidas prosessi, niin nyt juna vaikuttaa nytkähtäneen vauhdilla liikkeelle. Ohtonen luettelee puoli planeettaa kertoessaan, mistä kaikkialta yhteydenottoja nyt tulee. Vientiä viritellään esimerkiksi latinalaiseen Amerikkaan, Kiinaan, Kaakkois-Aasiaan, Etelä-Koreaan ja Japaniin. Kaikkiaan PPO-Elektroniikka on nyt 25 maassa.
Malesiassa PPO-Elektroniikan tuotteesta on tehty standardi. Intiassa valvonta on pian tulossa pakolliseksi. Sähköturvallisuus on samanlainen haaste joka maassa.
Kahden viime vuoden aikana PPO-Elektroniikka on toimittanut järjestelmiä myös Ukrainaan harkovalaisen PKF Industrial Technologiesin kautta. PPO-Elektroniikka järjesti kumppanilleen aluksi parin kolmen viikon asennuskoulutuksen, ja nyt kumppani vastaa asennuksista itse. Sodan aikana Ukrainaan on toimitettu järjestelmät jo 50 leikkaussaliin. Kuljetusajat Ukrainaan ovat pidentyneet, mutta ongelmia toimitusten tai tullin kanssa ei ole ollut.
Vaativiin sairaala-asennuksiin kykeneviä sähköurakoitsijoita ei ole missään maassa kovin montaa, joten Ukrainassakin PKF Industrial Technologies on hyvässä asemassa erityisesti, kun sota joskus loppuu. Yhtiö aikoo laajentaa ja modernisoida toimintaansa sairaalamarkkinalla, ja sillä on PPO-Elektroniikan järjestelmä valttikorttinaan jälleenrakentamisessa.
– He ovat sen verran tehneet siellä, että kaikki tietävät heidät, Ohtonen kehuu paikallista kumppania.
Sota on tuonut valvontajärjestelmälle myös uudenlaisia käyttökohteita. Väestönsuojiin rakennetaan nyt minisairaaloita, joissa on pieniä leikkaussaleja ja tehohoitoyksiköitä. Järjestelmiä käytetään myös proteesikeskuksissa ja kuntoutusklinikoilla.
Väestönsuojiin rakennetaan nyt minisairaaloita.
Ohtosen kokemukset Ukrainan markkinoilta ovat myönteiset. Hänen tapaamansa ukrainalaiset ovat olleet äärimmäisen rehellisiä, ja heille on voinut puhua suoraan, kunhan itsekin seisoo sanojensa takana. Kaiken a ja o on Ohtosen mukaan se, että uskoo omaan tekemiseen ja uskaltaa sanoa ääneen, jos on paras jossakin asiassa.
Ohtonen korostaa lisäksi sen tärkeyttä, että tarjoamiaan tuotteita pystyy oikeasti myös toimittamaan. Jos jostain tuleekin iso tilaus, ei parane myydä ”ei oota”. PPO-Elektroniikalla on kyky valmistaa sairaalajärjestelmiä joustavasti kymmenistä jopa tuhansiin kuukaudessa tarpeen mukaan.
Venäjän hyökkäyssodan päättyminen Ukrainassa on vielä hämärän peitossa, mutta Ohtosen mukaan viivyttely ei kannata.
– Ehdottomasti sanon kaikille, että kannattaa mennä sinne. Siellä on hyvät partnerit, kun löytää vaan sen oikean tekijän. Vaikka sota-aikana se ei ole ollut niin isoa se bisnes vielä, niin me olemme rakentaneet pohjan. Me olemme täysin valmiita, kun jälleenrakentaminen alkaa. Ei sitä kannata odottaa, että vuoden kahden päästä vasta aloitettaisiin. Sitten kaikki muut ovat tehneet sen jo, Ohtonen summaa.
Palaan haastattelureissulta vaikuttuneena. Olen tavallaan juuri nähnyt, miten leikkauspotilas pelastetaan ja metsäpalo sammutetaan. Ratkaisuista ovat selvästi vaikuttuneet myös yhä uudet PPO-Elektroniikan kumppanit ja asiakkaat ympäri maailmaa.
Eikö yrityksesi ole vielä EastChamin jäsen? Tutustu jäsenyyteen ja liity:
