Suomi-Talon tavoitteena on olla paras suomalainen yhteisö ulkomailla
Suomi-Talon rakennus on näyttävä ja historiallinen kohde.
Pietarissa sijaitseva Suomi-Talo on monella tavalla uuden alun äärellä. Yhtäältä Suomi-Talon rakennus siirtyi Suomen valtion omistukseen vuonna 2018. Toisaalta uudet palvelukonseptit ovat joutuneet tuoreeltaan koronapandemian disruption mankeliin.
Teksti Patrik Saarto Kuvat Suomi-Talo
1840-luvulla Suurelle tallikadulle, luterilaisen Pyhän Marian kirkon naapuriin, nousi arkkitehti Harald Julius von Bossenin suunnittelema rakennus kirkkokartanoksi. Kulttuuriperintö- ja suojelukohteeksi luokiteltu arvorakennus on ollut siitä alkaen tärkeä osa Pietarin suomalaisyhteisön historiaa.
Uusin vaihe on kohottamassa Suomi-Talon elinkeinoelämän, kulttuurin ja taiteen palvelu- ja tapahtumakeskukseksi. Suomi-Talo tarjoaa laajan valikoiman vastaremontoituja tiloja aina toimistoista työpisteisiin ja tapahtumatiloista majoitukseen.
– Visio on se, että saamme rakennettua Suomi-Talosta parhaimman suomalaisen yhteisön ulkomailla, että talossa on koko ajan jotakin pöhinää, kertoo Suomi-Talon johtaja Sirpa Sara-aho.
”Visio on se, että saamme rakennettua Suomi-Talosta parhaimman suomalaisen yhteisön ulkomailla.”
Suomi-Talon yhteisöön kuuluu tällä hetkellä useita julkisia ja yksityisiä toimijoita. Elinkeinoelämää palvelevat Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Business Finland, Finnvera, Export Maker ja Helsinki-keskus. Talossa toimii useita yrityksiä. Kulttuuripuolesta vastaa Suomen Pietarin instituutti kirjastoineen. Suomalaisista kaupungeista on Helsingin lisäksi edustettuna Lappeenranta ja Pietarin ystävyyskaupunki Turku. Talossa toimii myös suomalainen koulu ja päiväkerho.
Suomi-Talo on ainutlaatuinen paikka Venäjällä – Suomella ei ole vastaavia rakennuksia muualla maassa. Paikalle tullaan jo pelkän historian vuoksi ja joskus ohikulkijoiden uteliaisuuden herättää ulkopuolella liehuva Suomen lippu. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan taloon, ja samalla voi olla varma, että turvallisuus on tietotekniikkaa myöten huippuunsa hiottua.
– Kun siellä tekee päivittäin töitä, minulla on aina sellainen olo, että olemme suomalainen kupla keskellä Pietaria. Sisustus on hyvin suomalaista ja puhutaan paljon suomea, ei aina edes huomaa ulkomailla olevansakaan, Sara-aho kuvailee.
Suomi-Talon lounge odottaa työntekijöiden ja vieraiden paluuta.
Lähtökohtana yritysten Venäjä-liiketoiminnan elinkaari
Suomi-Talon palvelutarjonnan lähtökohtana on yrityksen elinkaari Venäjän-kaupassa. Venäjän markkinoista vasta kiinnostuneille löytyy Suomi-Talon yhteisöstä, esimerkiksi Suomalais-Venäläisestä kauppakamarista, neuvontaa, kuinka päästä alkuun.
Tarjolla on päivätoimistoja päiväksi tai määräajaksi sekä coworking-tiloja, joista voi vuokrata työpisteen päiväksi tai hankkia kolmen kuukauden tai vuoden passin. Yrityspassilla voi kolme työntekijää käyttää tiloja aina tarpeen tullen. Näin työntekijöiden ei tarvitse työskennellä esimerkiksi hotellihuoneessa ja jos yrityksen omalla toimistolla optimoidaan tilankäyttöä, yllättäviin lisätyöpisteiden tarpeisiin löytyy aina ratkaisu.
Työskentelyn tueksi Suomi-Talo ottaa vieraat vastaan, lajittelee postin ja tarjoaa myös tulostuspalvelun. Alakerran lobbyssä voi odottaa vieraita tai tulla kahville tapaamaan muita yhteisön jäseniä.
Suomi-Talon palvelutarjonnan lähtökohtana on yrityksen elinkaari Venäjän-kaupassa.
Jos yritys perustaa Venäjälle edustuston tai tytäryhtiön, on palvelujen tarve erilainen. Talossa on tarjolla nykyaikaisia toimitiloja 11 kuukauden sopimuksin ja apua saatavilla niin kirjanpitoon kuin yhtiön perustamiseen liittyviin kysymyksiin.
Venäjälle jo verkkonsa laskeneille yrityksille Suomi-Talo tarjoaa kokous- ja koulutustiloja sekä majoituspalveluita. Talossa on kaikkiaan 12 studiota, eli reilun 20 neliön kahden hengen yksiötä liikematkailuun tai kulttuuritoimijoiden residensseiksi. Tällä hetkellä kaksi niistä on vakituisesti Suomen Pietarin instituutin käytössä. Aamiainen on järjestetty yhteistyössä läheisen Cafe Rion kanssa ja tarvittaessa saa alennusta myös viereisestä Golden Triangle -hotellista. Majoituspalveluista on hyötyä esimerkiksi, kun järjestää talossa tapaamisia tai tapahtumia. Silloin ei kulu turhaa aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja kaikki tapahtuu saman katon alla.
– Ideana kaikessa on, että oli yrityksellä mitä kysymyksiä tahansa tai vaikka partneri haussa, niin Suomi-Talon yhteisöstä löytyy siihen ratkaisu, Sara-aho summaa.
Kun lähityö taas maistuu, on Suomi-Talossa tarjolla runsaasti erilaisia tiloja. Tämä kokoustila kantaa Albert Edelfeltin nimeä.
Kasvu tulee, vaikka hitaasti
Suomi-Talokaan ei ole välttynyt siltä muutokselta, johon koronapandemia sysäsi maailman keväällä 2020. Sara-ahon mukaan Suomi-Talossa oli laadittu juuri tuore palvelukonsepti, jonka myötä alkuvuodesta oli päästy hyvään vauhtiin, tilaisuuksia ja yritysten kokouksia oli runsaasti. Pian hiljattain viilatut palvelut joutuivat osittain takaisin suunnittelupöydälle. Toimistot ovat siirtyneet etätöihin, eikä tapahtumia järjestetä.
– Tällä hetkellä meillä ei ole ihan tarkkaa käsitystä siitä, kuinka paljon etätyöt ja matkustamisen vähentyminen tulevat jatkumaan koronan jälkeen. Joudumme sitä taustaa vasten miettimään strategiaamme uudelleen, Sara-aho kertoo.
Kuten moni muukin itätuulten karaisema on sanonut, kriisejä on tullut ja mennyt, mutta Venäjä pysyy naapurissa ja tarjoaa jatkossakin mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
– Korona alkanee hellittää Venäjällä vuoden 2021 puolessa välissä, toivon mukaan, ja pikkuhiljaa saavutetaan se taso, joka oli ennen koronaa. Tästä vielä selvitään. Kasvu tulee olemaan hidasta, mutta kasvua tulee olemaan joka tapauksessa, Sara-aho uskoo.
”Tästä vielä selvitään.”
Sara-aholla itsellään on vankka 25 vuoden kokemus Venäjällä rahoitus- ja kiinteistöalalla. Tämän vuoksi liike-elämä Venäjällä on paitsi tuttua, myös sydäntä lähellä. Suomalaisille yrityksille Sara-aho suosittelee näkemysten ja kokemusten jakamista ja kuuntelua.
Suomessa tai muualla maailmassa opitut toimintatavat eivät aina päde Venäjällä, eivätkä Venäjälläkään joka alueella samalla tavalla. Myös kielitaitoon on aina syytä panostaa.
– Ihmisiä johdetaan eri lailla riippuen siitä, missä kaupungissa olet. Ei voi olla yhtä tapaa läpi Venäjän mantereen, vaan on otettava paikalliset olosuhteet huomioon, Sara-aho neuvoo.
Matkaajakaan ei jää Suomi-Talossa ilman yösijaa.
Suomi-Talon työntekijät
Suomi-Talon tiimi koostuu kolmesta osaavasta naisesta. Sirpan lisäksi asiakkaita palvelee Elena Laukkanen, joka vastaa tilaisuuksien järjestämisestä ja asiakkuuksista.
Margarita Gladkikh on Sirpan ”oikeana kätenä” kiinteistöön liittyvissä asioissa, vastaa majoitustoiminnasta sekä koordinoi asiakkaiden toiveita ja kysymyksiä. Sekä Elena että Margarita puhuvat suomea, joten talossa asiakkaita palvellaan suomen, venäjän ja englannin kielellä.
Artikkeli on julkaistu Venlassa 2/2020.