Kilpajuoksu koronanjälkeiseen maailmaan kiihtyy
Kuva:
Koronapandemia ei ole vielä ohi, mutta maailman maat tähyilevät jo paikkaansa auringossa pandemianjälkeisessä maailmassa. Venäjällä on edessään uusi todellisuus, mutta vanhat haasteet.
Kansainvälisissä suhteissa riitti tapahtumia jo ennen koronaa, eikä virus ole menoa hillinnyt. Päinvastoin, ihmiskunnan yhteisestä koronataistelusta ja toipumisesta huolimatta on kilpajuoksun askel vain kiihtynyt.
Kauppapolitiikassa on saatu maaliin sopimuksia, kuten EU:n ja Kiinan investointisopimus sekä Aasian ja Tyynenmeren kauppasopimus, mutta ne on vielä saatettava voimaan ja toimeenpantava. Olemme nähneet protektionismin, kaupanesteiden, valtioiden roolin ja blokkiutumisen vahvistumista. Geopolitiikasta on tullut yhä enemmän geotaloutta ja teknologiasta taistelutanner.
Selvää on, että koronakriisistä tulee samankaltainen vedenjakaja kuin finanssikriisistä, jopa merkittävämpi. Kriisistä on kävelemässä Kiinan johdolla ulos entistä vahvempi Aasia samalla kun Euroopan teknologinen takamatka on kasvanut, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén.
EK:n Kauppapolitiikan johtaja Hanna Laurén.
Kiina on toisaalta kääntynyt sisäänpäin pyrkiessään vahvistumaan sisämarkkinoidensa kautta, toisaalta käyttänyt vientiä ulkopolitiikan välineenä kolmansissa maissa.
Kiinan kanssa käy ankaraa teknologiakamppailua Yhdysvallat, joka Donald Trumpin kaudella hylkäsi hyviäkin kauppasopimuksia, mikäli kauppatase oli Yhdysvaltojen kannalta miinusmerkkinen. Kiinan ja Yhdysvaltojen jännite tulee jatkossakin vaikuttamaan siihen, mihin asentoon muualla voidaan kaupankäynti virittää.
– Kaikki joutuvat, varsinkin korkean teknologian osalta, tekemään päätöksiä ja investointeja tämä Kiina-USA-vastakkainasettelu mielessään. Tässä asiassa Venäjä ei poikkea Euroopasta, Laurén kuvailee.
EU:ssakin on saanut jalansijaa tavoite strategisesta autonomiasta, mikä tarkoittaa esimerkiksi toimitusketjujen hajauttamista ja raaka-aineriippuvuuksien vähentämistä. EU joutuu jatkossa neuvottelemaan ilman vapaakaupan puolestapuhujaa Britanniaa, mikä saattaa johtaa aiemmasta poikkeavaan politiikkaan, eikä välttämättä Suomen kannalta suotuisasti, Laurén sanoo. Samalla Brexitiä kursitaan kiireellä kasaan brittiyritysten kärsiessä seurauksista.
Venäjällä vanhat haasteet
Venäjällä tuonninkorvausohjelman tulokset ovat jääneet laihoiksi, eivätkä vastavuoroiset talouspakotteet ole juurikaan vaikuttaneet talouskasvuun. Tuonninkorvausohjelma on osin WTO:n sääntöjen vastainen, joten kiistoja saatetaan vielä viedä riitojenratkaisumenettelyyn.
– Se ei ole palvellut taloudellisesti Venäjää ja tässä on ehkä muillakin opittavaa, jotka samankaltaisia haaveita elättelevät, Laurén huomauttaa.
Venäjällä on edelleen edessään samat vanhat raaka-ainevetoisen talouden haasteet ja uhkakuvat. Jo pitkään on varoiteltu, että jos raaka-ainetehokkuus ja vähähiilisyys voittavat maailmalla, ja lisäarvo luodaan korkean teknologian tuotteilla ja datalla, tulee Venäjä olemaan pulassa.
Toisaalta Venäjällä on kaikki edellytykset menestyä esimerkiksi teknologian, digipalveluiden, lääketieteen ja uusiutuvan energian saralla. Laurénin mukaan onnistumisen paikka voisi aueta alueellisten sopimusten ja standardien kautta. Valtion pitää myös tarpeeksi investoida.
– Peruselementit ovat olemassa, mutta niiden kaupallistaminen ja vieminen on se suuri kysymys, Laurén kuvailee.
Venäjä elpyy hiljalleen
Venäjän talous sukelsi kriisivuonna 2020 noin neljä prosenttia, joka on samaa luokkaa muun maailman kanssa. Venäjä selvisi viime vuodesta helpommalla kuin vuodesta 2009. Isku oli kaksiosainen – toiseen kylkeen osui korona rajoituksineen, toiseen öljyn hinnan lasku. Loppuvuodesta koronan toinen aalto vyöryi uudelleen päälle.
– Tänä vuonna Venäjän talouden odotetaan pääsevän jälleen kasvuun. Elpymisen odotetaan vauhdittuvan pikkuhiljaa alkuvuoden aikana ja koko vuodelle odotetaan maltillista 2-3 prosentin BKT:n kasvua, kertoo BOFITin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
BOFITin vanhempi ekonomisti Heli Simola.
Avainasemassa kasvuennusteessa on koronan talttuminen ja kysynnän elpyminen niin Venäjällä kuin kotimaassa. Venäjän nostaa kriisistä kulutus, jota toisaalta hillitsee venäläisten kuluttajien tulojen lasku viime vuonna. Globaalin talouden elpyminen puolestaan nostaa jälleen öljyn hintaa ja vientikysyntää.
– Viimeisimpien markkinaodotuksien mukaan öljyn hinnan odotetaan tänä ja ensi vuonna olevan keskimäärin reilu 50 dollaria tynnyriltä, joka Venäjänkin näkökulmasta olisi varsin kohtalainen taso ja osaltaan tukisi Venäjän talouskasvua, Simola kertoo.
Lyhyellä tähtäimellä kysymysmerkiksi muodostuu venäläisyritysten tuloskehitys ja rahoitus. Investoinnit eivät viime vuonna romahtaneet poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä vanhat investoinnit saatettiin maaliin ja julkinen sektori oli tukemassa. Venäjällä on tarvittaessa varaa lisäelvytykseen, mutta budjettia on tarkoitus tasapainottaa osaltaan juuri koronatukien päättymisen kautta. Epävarmat näkymät vaikuttavat investointeihin vielä tänäkin vuonna.
Hanna Laurén ja Heli Simola esiintyivät Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Kauppapolitiikka ja talouskatsaus -jäsentilaisuudessa 13.1.2021.