Kulttuuriäly on avain kukoistavaan liiketoimintaan
Kuva: Nathan Dumlao/Unsplash.
Kaksi vuotta sitten Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti Pietarin Suomi-Talossa jäsentapahtuman suomalaisesta liiketoimintakulttuurista. Tapahtuma keräsi täyden salin. Yleisön pyynnöstä järjestimme jälleen aihetta luotaavan tapahtuman.
Teksti Viktoria Ant-Wuorinen Käännös Patrik Saarto
Viime vuosina venäläiset ovat kiinnostuneet perehtymään suomalaisen liiketoimintakulttuurin yksityiskohtiin, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin viestintä- ja markkinointijohtaja Satu Niemelä.
Niemelä oli yksi kulttuuriälyä käsittelevän tapahtumamme puhujista. Hänen lisäksi puhujina olivat kulttuuriälyn valmentamiseen erikoistuneen InCulturesin Pia Kähärä ja Marina Karpina. Pitkä kokemus on osoittanut heistä jokaiselle, kuinka kumppanin kulttuurin tuntemalla voi välttää virheet, jotka voivat maksaa omalle yritykselle rahaa ja aikaa.
Mistä sitten on hyvä aloittaa? Avainsana on luottamus. Luottamus alkaa suhteiden luomisesta. Luottamus on kuitenkin kulttuurisidonnaista ja voidaan ymmärtää eri maissa eri tavalla, esimerkiksi suomalaisille sovitussa pysyminen on kunnia-asia. Luottamuksen voi myös menettää, vaikkapa liian itsekeskeisellä käytöksellä. Jos tapaamisessa keskittyy omaan hyötyyn toisen kustannuksella, kauppaa tuskin syntyy.
Eroja hierarkiassa, yhteistä yhteisössä
Jos verrataan suomalaista ja venäläistä liiketoimintakulttuuria, niin suurin erottava tekijä on hierarkia. Suomessa hierarkia on tyypillisesti matala ja Venäjällä korkea. Puhujien mukaan suomalaiset ovat individualistisempia ja menevät suoraan asiaan, eivätkä aina osaa lukea rivien välistä, mikä saattaa vaikuttaa omituiselta venäläisen kumppanin silmissä. Kollektiivisemmassa venäläiskulttuurissa suoraan asiaan menemistä voidaan pitää tahdittomana.
Suomessa hierarkia on tyypillisesti matala ja Venäjällä korkea.
– Kun työskentelin ensimmäistä kertaa suomalaisten kanssa, he vaikuttivat liian suoraviivaisilta ja yhteistyö oli vähän kuin olisi ollut tyhjiössä. Minua ei kehuttu eikä haukuttu. Sitten ymmärsin, että kyse on kulttuurin ominaisuudesta, Karpina sanoo.
Suomalaiset ovat keskenään tasa-arvoisia statuksesta, sukupuolesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta, joten suomalaiset eivät koe, että heillä olisi oikeus kehua tai haukkua toista ihmistä. Kun venäläinen ystävystyy suomalaisen kollegan kanssa, on pidettävä mielessä, että suomalaiset pitävät työ- ja ystävyyssuhteet lähtökohtaisesti erillään.
Suomalaisella ja venäläisellä liiketoimintakulttuurilla on myös paljon yhteistä. Molemmissa kulttuureissa odotetaan kollegoilta enemmän tukea kuin kilpailua. Henkistä hyvinvointia arvostetaan enemmän kuin materiaalista.
Venäläisistä poiketen suomalaiset eivät yleensä näytä tunteitaan, mutta on hetkiä, jolloin venäläiset huomaavat suomalaistenkin avautuvan kuorestaan.
– Olin yllättynyt, kun suomalaiset eivät olleetkaan niin hiljaisia ja rauhallisia kuin olin luullut. Jääkiekko-ottelun aikana he näyttivät voimakkaasti tunteitaan, Karpina sanoo.
Suomalaiset odottavat johtajiltaan ja kollegoiltaan yhteisiä tuloksia
Suomalainen työntekijä on tyypillisesti oma-aloitteinen ja esittää rakentavasti omia mielipiteitään. Esimiehen kanssa ei aina olla samaa mieltä, mikä saattaa olla venäläisestä näkökulmasta shokeeraavaa. Mikromanageerausta ei katsota suomalaisella työpaikalla hyvällä.
Suomalaista esimiestä arvostetaan, kun hän luo alaisilleen hyvät olosuhteet, on aina tukena ja delegoi tehtäviä oikea-aikaisesti. Suomalaisessa kulttuurissa esimies on yksi työntekijöistä, kun taas venäläisessä kulttuurissa esimies on auktoriteetti, ”ankara isähahmo”.
Yhteydenpidossa suomalaiset työntekijät eivät keskity suhteiden parantamiseen, vaan tuloksiin. Suomalainen lähestyy venäläistä kollegaa sähköpostilla tai puhelimitse kasvokkain tapaamisen sijaan, jos siten voi säästää aikaa.
Suomalaiset kaipaavat neuvotteluissa konkretiaa
Neuvottelutilanteissa suomalaisessa liiketoimintakulttuurissa lähetetään paikalle ne henkilöt, jotka päätöksestä vastaavat. Se ei aina tarkoita ylintä johtajaa. Asiaan mennään suoraan ja esityslista käydään lävitse järjestelmällisesti kohta kohdalta. Venäläiset ovat tottuneempia syklisyyteen, eli palaamaan aiheisiin uudelleen ja uudelleen.
Suomalaisille on myös hieman epämukavaa, jos joku poistuu kokouksesta puhelimeen. Venäläiset ymmärtävät asian niin, että jos henkilö ei vastaisi puhelimeensa, hänen liiketoimintansa pysähtyisi.
Neuvotteluissa on myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä luvataan. Venäläiset eivät mielellään paljasta kaikkia korttejaan ja suomalaiset lupaavat vain sen, mihin pystyvät. Esimerkiksi kiinalaiset saattavat luvata kaiken olevan valmiina, vaikka työtä ei olisi edes aloitettu, mutta suomalaiset sanovat, että valmista ei ole, vaikka jo 80 prosenttia olisi tehty.
Neuvotteluissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä luvataan.
Venäläisten ei siis kannata pelätä neuvotteluissa loukkaavansa suomalaisia suoralla puheella. Konkretia on parasta, mitä suomalaiselle osapuolelle voi antaa.
Avoimuus eroista auttaa ylittämään ne
Tapahtuman puhujien tärkein neuvo kaikille yrityksille on kertoa ulkomaiselle kumppanille siitä, miten omassa maassa on totuttu työskentelemään. Avoimuus ja kiinnostus toisen osapuolen kulttuuriin on avain menestykseen. Saman konsernin sisällä tytäryhtiön on syytä huomioida emoyhtiön odotukset.
– Kehittäkää kulttuuriälyänne, niin selviätte kulttuurieroista, Kähärä suosittelee.
”Kehittäkää kulttuuriälyänne, niin selviätte kulttuurieroista.”
Monikansallisissa yrityksissä useat eri kulttuurit kohtaavat päivittäin. Niemelä suosittelee luomaan jokaiseen yritykseen oman organisaatiokulttuurin, sillä kulttuuri kumpuaa aina jostakin yhteisöstä.
Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa pohjana on strategia, joka tähtää jäsenten ja asiakkaiden menestykseen. Työntekijät eivät teitittele toisiaan, mutta kunnioittavat toisiaan. Seuraavan vuoden suunnittelu alkaa sekä suomalaisen että venäläisen kalenterin avaamisella – vapaapäiväthän eivät osu yksiin.
– Suomalaisen liiketoimintakulttuurin ymmärrys alkaa siitä, että ymmärtää oman kulttuurinsa yksityiskohdat. Vapautukaa ennakkoluuloista ja stereotypioista. Kohdatkaa suomalainen sellaisena kuin hän on, sillä suomalaisetkin ovat erilaisia. Erot eri ihmisten välillä ovat usein suurempia kuin eri kansojen välillä, Niemelä summaa.