Roskat rahaksi: ”Ratkaisumme on viedä suomalaista suunnitteluosaamista”
Kuten kaikki Venäjää seuraavat ovat viime aikoina saaneet huomata, Venäjä on lähtenyt ratkaisemaan ympäristöongelmiaan federaation laajuisella jäteuudistuksella. Jätteiden käsittelyaste on tällä hetkellä matala ja vanhat kaatopaikat ovat saaneet kansan kaduille. Uusi alueellisten operaattoreiden koordinoima jätehuolto on nostanut kuluttajien jätemaksuja. Venäjällä on valtava jätevuori kiivettävänään, mutta roskakuilun päässä näkyy valoa – ainakin jos suomalainen jäteosaaminen pääsee Venäjällä kunnolla vauhtiin.
Espoolaisen SET CleanTechin toimitusjohtaja Petri Alava näkee yhden Venäjän haasteista siinä, kuinka vanhojen kaatopaikkojen sulkeminen toteutetaan. Kaatopaikkoja ei voi sulkea tuosta vain, sillä sadevedet huuhtovat puolet myrkyllisistä aineista pohjaveteen ja mätänevät jätteet saattavat syttyä palamaan. Siksi lopetettavat kaatopaikat on peitettävä ja kaasut kerättävä.
– Toinen haaste on se, että kaatopaikkoja ei operoida. Kun katsotaan, mikä on ero eurooppalaiseen kaatopaikkatekniikkaan, niin meillä on siellä dumppereita, jotka koko ajan tiivistävät jätekerrosta, jolloin siellä ei ole happea, mikä estää palamisen, Alava kertoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän jätehuoltoa käsittelevässä Roskat rahaksi -tilaisuudessa tiistaina.
SET CleanTechin omistaja ja toimitusjohtaja Petri Alava uskoo, että suurin kehitys Venäjällä nähdään kotitalouksien sijaan massalajittelussa.
Alavan mukaan Venäjällä on tunnistettu kaatopaikkojen sulkemisen haasteet, mutta hän ei tiedä vielä yhtäkään onnistunutta kaatopaikan sulkemista. Vaikka Venäjältä löytyy hyviä materiaaleja, niin käytännön ongelmana on heikko suunnittelu.
– Ei tiedetä, miten kaatopaikka suljetaan niin, että koko materiaalivirta saadaan sieltä haltuun. Meidän ratkaisumme on se, että viemme sinne suomalaista suunnitteluosaamista, Alava sanoi.
Se tarkoittaa muun muassa kaasun keräämisen sekä maan siirtelyn ja muokkauksen suunnittelua.
Venäjän jäteuudistusta seurataan Suomessa mielenkiinnolla.
Kotitaloudet kysymysmerkki
SET CleanTech on projektitoimittaja, joka toimii kunnallisen sekajätteen alalla. Yhtiön keskeisiä päämiehiä ovat esimerkiksi automatisoituja jätteenkäsittelylinjoja valmistava BMH Technologies Oy sekä edellä mainittuun kaatopaikkojen sulkemiseen erikoistunut suunnittelutalo FSG Finnish Consulting Group.
SET CleanTechilla on esimerkiksi ratkaisuja muovin, metallin, lasin ja paristojen erotteluun jätteistä raaka-ainevirroiksi. Lajitteluun liittyen Alava ei usko, että kotitalouksien lajittelu tulee lähitulevaisuudessa kehittymään Venäjällä ratkaisevasti.
– Me olemme lähteneet tarjoamaan ratkaisuja konepohjaiseen ja automaattiseen lajitteluun. Uskon, että varmaan seuraavat 10-20 vuotta se ylivoimaisesti suurin valtavirta tulee kuitenkin olemaan edelleen kotitalouksissa sitä, että kaikki pistetään samaan, Alava hahmotteli.
Oheisella videolla Alava kertoo, millä jätteenkäsittelyn alueilla suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet Venäjällä.
Kaksi skenaariota
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kestävän kehityksen asiantuntijan Jekaterina Pääkkösen mukaan Venäjällä on jätehuollon saralla kaksi vaihtoehtoista skenaariota. Ensimmäisen mukaan jäteuudistuksen suunnitelmat menevät nappiin ja toisen mukaan uudistus epäonnistuu.
Onnistuneen uudistuksen skenaarion mukaan viime vuodesta alkaen ei enää haudata maahan metallia, lämpömittareita, alumiinia ja elohopeaa sisältäviä lämpömittareita. Vuodesta 2019 alkaen ei enää haudata paperia, pahvia, renkaita eikä lasia. Vuodesta 2021 alkaen loppuu kokonaan elektroniikan ja akkujen hautaaminen maahan.
Lisäksi jäteoperaattorit vapautettaisiin arvonlisäverosta, mikä laskisi kuluttajien jätehuoltomaksuja. Lopputuksena kulttuuri kehittyisi yhä lajittelevampaan suuntaan ja vuonna 2024 36 prosenttia jätteestä kierrätettäisiin ja 60 prosenttia käsiteltäisiin.
– Varsinkin Suomen kannalta suurin olisi tämä, että alettaisiin lajittelemaan muuhunkin kuin märkään ja kuivaan. Puhtaiden jätevirtojen vuoksi olisi hyvä, että kategorioita olisi paljon enemmän, Pääkkönen sanoi.
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kestävän kehityksen asiantuntijan Jekaterina Pääkkösen mukaan lajittelua tulisi Venäjällä monipuolistaa.
Epäonnistuneen skenaarion mukaan paikalliset operaattorit eivät solmisi sopimuksia olemassa olevien jätteenkäsittely-yritysten kanssa, mikä johtaisi käsittelykapasiteetin puuttuessa jätteiden hautaamiseen maahan jatkossakin. Byrokratia lisääntyisi, teknologisten uudistusten kustannukset karkaisivat ja koko alasta tulisi kannattamaton.
Suomalaisten yritysten kannalta onkin paljon nyt kiinni siitä, missä määrin vanhoja kaatopaikkoja päästään ajamaan alas ja tulevista jätevirroista saadaan eroteltua kierrätyskelpoisia jätevirtoja pyörittämään käsittelylaitosten rattaita.
– Jos mahdollisuuksia mietitään, niin jos kaatopaikkojen sulkemiseen lähdetään investoimaan, niin siinähän on sitten muutama kaatopaikka, joiden kanssa projekteja tehdä. Jos lajittelu saadaan kuntoon, niin sieltä alkaa todella isoja erillisiä jätevirtoja kulkemaan, joihin pääsee Suomestakin käsin kiinni, Pääkkönen summasi.