Suomi-brändi kantaa Venäjällä kriisissäkin – ”Virtuaaliovia on avattu”
Taneli Lahtinen/Unsplash.
Suomi on venäläisille edelleen Suomi, kun arki palaa ennalleen. Tästä kertovat niin kyselytulokset kuin kanssakäymisen uudet muodot.
Koska rajat aukeavat? Koska Suomi alkaa jälleen myöntää viisumeita? Nämä ja monet muut matkailuun liittyvät kysymykset ovat yleisimpiä, joita venäläislehdistö esittää Suomen suurlähetystölle Moskovassa.
Vastausta ei valitettavasti voi vielä antaa, kertoo lehdistöneuvos Taneli Dobrowolski esiintyessään SVKK Club Online -jäsentilaisuudessa. Kysymykset antavat kuitenkin selvän signaalin – itärajan takana on runsaasti patoutunutta Suomi-kysyntää.
Itärajan takana on runsaasti patoutunutta Suomi-kysyntää.
Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Helsingin tapahtumakevään päättäneen kesäclubin teemana oli, miten suomalaiset yritykset pystyvät hyödyntämään hyvää Suomi-brändiä Venäjällä. Suomen Moskovan-suurlähetystö ja Pietarin pääkonsulaatti selvittivät viime vuonna venäläisten Suomi-kuvaa myönteisin tuloksin.
– Ensimmäiset asiat, jotka venäläisille tulevat mieleen, ovat luonto, sauna ja matkailu. Suomi on venäläisten ylivoimaisesti suosituin matkailukohde. Suomi tuskin tulee menettämään tätä kriisin loputtua, Dobrowolski vakuuttaa.
Suomeen tullaan paitsi hankkimaan korkealaatuisiksi todettuja tuotteita, myös nauttimaan vapaa-ajasta. Kiinnostus Suomen puhdasta luontoa kohtaan on kasvanut aikaisemmasta mittauksesta selvästi, mutta taustalla on muutakin kuin pelkkä matkailu. Suomi on venäläisille monessa suhteessa esimerkki onnistuneesta yhteiskunnasta.
– Suomea on käytetty usein esimerkkinä, miten jätehuolto, kierrätys ja kestävä kehitys on onnistuttu meillä rakentamaan. Väittäisin, että osittain tämä luontokiinnostuksen kasvu kahden vuoden aikana selittyy tällä, Dobrowolski sanoo.
Suomalais-Venäläinen kauppakamari hyödyntää Suomi-brändiä palveluiden ja tapahtumien markkinoinnissa Suomessa ja Venäjällä.
– Suosittelen jokaista Venäjän-kauppaa tekevää yritystä ottamaan kaiken irti Suomen hyvästä maineesta niin sisällöntuotannossa kuin kuvamaailmoissakin. Meistä jokainen – yksilönä ja yrityksenä – on omalla tavallaan Suomi-brändin lähettiläs. Mitä enemmän Suomesta tiedetään, sitä paremmin meihin suhtaudutaan, sanoo kesäclubia moderoinut viestintä- ja markkinointijohtaja Satu Niemelä.
Virtuaaliovia keväällä ja syksyllä
Yksi onnistuneen yhteiskunnan piirre on myös toimiva kaupallinen yhteiskunta toimivine yritykseen. Vakaista ja luotettavista liikekumppaneista kerrotaan venäläisille toki osana Suomen maakuvatyötä, mutta tosiasiallisen maineen ovat luoneet suomalaiset yritykset päivittäisessä kanssakäymisessään venäläisten kumppaneiden kanssa.
Tätä kanssakäymistä ei ole katkaissut rajojen sulkeutuminenkaan. Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa siirryttiin sutjakkaasti verkkoon – jäsentapahtumia järjestettiin etänä toistakymmentä ja koulutuksia kymmenkunta yli itärajan.
– Klubit, koulutukset ja tietoiskut siirtyivät keväällä ketterästi verkkoon ja meillä oli siihen kanavat ja työkalut valmiina. Meillä on ollut myös oikein mainiosti onnistuneita virtuaalisia korkean tason tapaamisia, muun muassa Venäjän eri alueiden tai suurten yritysten johdon kanssa. Virtuaalioviakin on siis avattu, kertoo toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
”Meillä on ollut myös oikein mainiosti onnistuneita virtuaalisia korkean tason tapaamisia.”
Vaikka kasvokkain tapahtumista verkostoitumista onkin jo ikävä, ei toistaiseksi auta kuin seurata tilanteen kehittymistä. Uudet kanssakäymisen muodot tulevat olemaan osa työkalupakkia myös syksyllä.
– Otamme virtuaalitapahtumien parhaat opit käyttöön ja rakennamme niitä hyödyntäen uusia hybriditilaisuuksia. Etusijalla on aina ajankohtainen ja kiinnostava sisältö ja paras mahdollinen asiakaskokemus. Nähdään syksyllä! Rekolainen sanoo.
Kesälomakausi on tänä vuonna hieman erilainen, mutta olkoon. Kriisi jää taakse, Venäjän-kauppa jatkuu.