Venäjä luopuu ruskeasta kasvusta
Vasemmalta alkaen Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Nantenin hallituksen puheenjohtaja Mona Grannenfelt, Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Salonen ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
Yrityksiin kohdistuu Venäjällä yhä suurempi ympäristöpaine sekä poliittisen johdon että kuluttajien suunnalta, kertovat Suomalais-Venäläisen kauppakamarin puheenjohtajat.
Teksti ja kuvat Patrik Saarto
Venäjän tarpeesta monipuolistaa ja modernisoida talouttaan on puhuttu jo vuosia, ja yhtä kauan on puhuttu tästä tarpeesta syntyvistä mahdollisuuksista suomalaisille yrityksille. Raskaan teollisuuden ja ruskean talouskasvun Venäjä on kohdannut nyt uuden vaatimuksen – talouden on oltava paitsi monipuolisempi, myös ympäristöystävällisempi.
Jokaisen maan, toimialan ja yrityksen on lopulta valittava ruskean uhan ja vihreän mahdollisuuden väliltä, ja siksi kauppakamarilla katseemme seuraa nyt tarkkaan, minkä polun Venäjä valitsee. Venäjän uudistajakonkari, presidentin kestävän kehityksen erityisedustajaksi nimitetty Anatoli Tšubais osoitti hiljan tulevan suunnan askelmerkkejä Itäisessä talousfoorumissa Vladivostokissa sanoen, että ruskean talouskasvun aika maailmassa on ohi.
– Ne, jotka tuntevat modernin Venäjän taloushistoriaa, tietävät, että Tšubais on henkilö, joka ei jätä asioita kesken. Otan tämän signaalina siitä, että tämä on asia, joka tulee pysymään esillä, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Salonen.
#Venäjä'llä on yhä tarve uudistaa talouttaan, ja tältä uudistustyöltä on lupa odottaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille, sanoo #SVKK:n hallituksen pj Ilkka Salonen. Parissa vuodessa pinnalle on noussut myös #ESG. pic.twitter.com/wCseuERX4n
— EastCham Finland (@EastChamFi) September 8, 2021
Talouden modernisoinnin tavoin tämäkin on asia, jonka odotamme avaavan liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille. Suomesta löytyy tietoa ja taitoa vihreän teknologian saralla.
Vielä Venäjällä ollaan Salosen mukaan pitkälti puheen asteella. Teollisuutensa luonteen vuoksi Venäjä lähtee kansainvälisessä vertailussa hieman takamatkalta.
– Mutta se henki, joka siellä on syntynyt, on ihan aito. Jos se johtaa isoihin rakenteellisiin muutoksiin, se johtaa investointeihin, ja se on se paikka, mihin meidän pitää iskeä, Salonen linjaa.
”Henki, joka siellä on syntynyt, on aito.”
Vihreä pyörä on pyörähtänyt
Asenteet voivat Venäjällä vaihtua lyhyessäkin ajassa. Kun lattiapinnoitevalmistaja Nanten uudisti tuotteensa kahdeksan vuotta sitten biopohjaiseksi, uusiutuvien raaka-aineiden ja bio-sanan käyttö tuotteessa herätti aluksi epäilyksiä tuotteen laadusta. Tänä päivänä biopohjaisuus on kilpailuetu. Viime kädessä muutoksen tahdin määräävät kuluttajat.
– Koko tässä ESG-asiassa puhe ja raportointi eivät ole se, mikä tätä muuttaa, vaan yksittäiset kuluttajat omalla tekemisellään ja vaatimuksillaan, muistuttaa Nantenin hallituksen puheenjohtaja ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen varapuheenjohtaja Mona Grannenfelt.
Kun #Venäjä'llä johonkin ryhdytään, siihen ryhdytään täysillä. Nyt hihat on kääritty #ESG:n äärellä ja etenkin ympäristöasioissa. Viime kädessä muutos lähtee kuluttajista, sanoo @nantencoatings hallituksen pj @monagrannenfelt. #SVKK pic.twitter.com/mYheTGA2zi
— EastCham Finland (@EastChamFi) September 8, 2021
Grannenfelt on monien tavoin nähnyt, että kun Venäjä päättää jotain, se tehdään 110 lasissa. Kun puheet eivät enää riitä, Venäjälle ilmestyy yleensä lainsäädännöllinen vaatimus todistaa asiansa esimerkiksi sertifikaatilla. Tuleeko lainsäädäntö Nantenin tapauksessa kemianteollisuudessa olemaan samansuuntainen eurooppalaisen kanssa, jää nähtäväksi.
Sanoista on siirryttävä tekoihin myös Suomen yrittäjien toimitusjohtajan ja Suomalais-Venäläisen kauppakamarin varapuheenjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä. Tähän mennessä Venäjä on jo vähentänyt päästöjään ja juuri saasteet ovat mielipidekyselyissä yksi venäläisten suurimpia huolenaiheita.
– Uskon, että ainakin tämän E-kirjaimen osalta alkaa tapahtua. Jos ei tapahdu, ihmisten tyytymättömyys alkaa hyvin herkästi kasvaa, Pentikäinen sanoo.
Yritykset ovat odottaneet itärajan aukeamista kokonaan jo pitkään. Suomen #matkailu'alalla kaivataan venäläisiä matkailijoita, sillä he kiertävät Suomessa sielläkin, mihin muista maista ei ehkä mennä, kertoo @suomenyrittajat tj @jmpentikainen. #SVKK pic.twitter.com/wLARRgLq7q
— EastCham Finland (@EastChamFi) September 8, 2021
Venäjällä on kaikki resurssit tarvittaviin muutoksiin, kunhan ne kanavoidaan oikeisiin investointeihin, puheenjohtajat sanovat. Kitkaa aiheutuu vallitsevista geotaloudellisista oloista, joissa kansantaloudet ovat avoimuuden sijaan kääntyneet sisäänpäin. Se lisää kaupan esteitä kansainvälisillä markkinoilla. Ympäristö on joka tapauksessa yhteinen, rajat ylittävä intressimme ja kehitys ruskeasta kasvusta vihreään vaatii ensiksi jalkatyötä.
– Näistä varjoista ja huolista huolimatta, jos katson omaa kenttääni – suomalaisia yrittäjiä – niin tällä hetkellä odotetaan kuin kuuta nousevaa, että raja aukeaa ja ihmiset pääsevät kulkemaan, Pentikäinen sanoo.
Salonen, Grannenfelt ja Pentikäinen keskustelivat Venäjän-kaupan näkymistä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Puheenjohtajien pöytä -tapahtumassa 8.9.2021.
Kuuntele lisää ympäristöajattelusta Venäjällä Ruplan kurssi -podcastimme toisesta jaksosta:
https://www.eastcham.fi/podcast-ruplan-kurssi/
Lue myös:
ESG etenee Venäjällä ennennäkemättömällä vauhdilla – ”Odotamme kehityksen olevan nopeaa”