Venäjän talous selvisi koronapudotuksesta suhteellisen pienin vaurioin – nyt on kysymys elpymisen nopeudesta
Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos, BOFIT Kuva Bofit
Venäjän talous selvisi loppujen lopuksi koronavuodesta 2020 pienemmillä vaurioilla kuin vielä hieman yli vuosi sitten pelättiin. Bruttokansantuote supistui kolme prosenttia, mikä ei kansainvälisessä vertailussa ole lainkaan hassummin. G20-maista ainoastaan Kiina, Australia ja Turkki pärjäsivät paremmin.
Teksti Iikka Korhonen, tutkimuspäällikkö, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos, BOFIT
Kuva Bofit
Tänä vuonna kausitasoitettu bruttokansantuote kiipesi ennen pandemiaa vallinneelle tasolla jo toisella neljänneksellä. Tällä tavalla ajateltuna Venäjän talous on jo jättänyt koronan vaikutukset taakseen. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen.
Korona jyllää vielä Venäjällä
Pandemia on vielä hyvin paljon ajankohtainen Venäjällä, ja koronaan kuolleiden määrä on syyskuun lopussa koko pandemia-ajan huipussa. Vaikka Sputnik V -rokote saatiin kehitettyä nopeasti ja se toimii, rokotekattavuus Venäjällä on vasta hieman yli kolmannes koko väestöstä (molemmat rokoteannokset). Tällä hetkellä näyttää siltä, että viranomaisilla ei ole juuri haluja rajoittaa ihmisten liikkuvuutta kulkutaudin etenemisen hillitsemiseksi, mikä tietenkin osaltaan ylläpitää normaalia palveluiden kysyntää Venäjällä, kunhan tautitilanne ei pahene liikaa.
”Venäjän kasvua auttaa ainakin vielä ensi vuonna maailmantalouden kovan kasvun imu.”
Toisaalta matkustaminen Venäjälle ja Venäjältä on edelleen selvästi normaalin tason alapuolella. Mitä enemmän korona Venäjällä kiertää, sitä harvempi haluaa Venäjälle matkustaa – etenkin kun monissa organisaatioissa on edelleen merkittäviä rajoituksia matkustamiselle. Venäläisten matkustamista esimerkiksi Euroopan unionin maihin mutta myös muualle rajoittaa se, että Euroopan lääkevirasto EMA ja Maailman terveysjärjestö WHO eivät ole vielä hyväksyneet Sputnik V -rokotetta.
Kotitalouksien tulot ja kulutus alamaissa
Koronakriisissä etenkin kotitalouksien tulot ja kulutus kärsivät. Työllisyys ja reaalipalkat laskivat, liikkumisrajoitukset iskivät moniin palvelualoihin. Vuoden 2020 jälkipuoliskolla ja tänä vuonna mm. palveluiden kysyntä on elpynyt, mutta osittain epätasaisesti. Esimerkiksi vuoden toisella neljänneksellä vähittäiskaupan määrä oli noin 5 % kahden vuoden takaista korkeampi. Toisella neljänneksellä kotitalouksille tarjottujen palveluiden määrä puolestaan oli noussut vasta lähelle vuoden 2019 vastaavan ajankohdan tasoa.
Venäläisten käytettävissä olevat reaalitulot ovat elpyneet hieman, mutta ovat edelleen vuoden 2019 tason alapuolella. Venäläisten kotitalouksien kannalta on vielä huolestuttavampaa, että ennen pandemiaa tulot olivat juuri alkaneet kasvaa usean vuoden alamäen jälkeen. Reaalitulot ovat edelleen 3‒4 % vuoden 2014 huipun alapuolella.
”Tulevina vuosina kasvuvauhdin säilyttämiseen Venäjällä tarvitaan myös rakenneuudistuksia.”
Viime vuosien talousongelmat ovat siis johtaneet siihen, että tavallisten venäläisten elintaso on laskenut. Samaan aikaan julkinen talous on pyritty pitämään joko ylimääräisenä tai ainakin alijäämältään suhteellisen pienenä. Elokuun lopussa Kansallisen hyvinvoinnin rahasto, jonne Venäjä tallettaa ylimääräisiä öljy- ja kaasutuloja, oli kooltaan 190 miljardia dollaria – eli 12 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Tämä suojaa Venäjän valtiontaloutta mm. alhaiselta öljyn hinnalta ja tästä aiheutuvalta verotulojen laskulta.
Kasvua tukevat nyt mm. julkiset investoinnit ja korkea öljyn hinta
BOFITin tuoreen talousennusteen – BOFIT Venäjä-ennuste 2021-2023 – mukaan Venäjän bruttokansantuotteen kasvuvauhti hidastuisi tämän vuoden 3,7 prosentista ensi vuonna 2,8 prosenttiin. Tämä on vielä varsin nopeaa kasvua etenkin Venäjän viime vuosien kokemuksen perusteella. Osittain kyse on vielä toipumisesta pandemian vaikutuksista, mutta muutkin tekijät vaikuttavat positiivisesti. Venäjän vientituotteista noin kaksi kolmasosaa on hiilivetyjä eri muodossa, ja korkealle noussut öljyn hinta lisää suoraan Venäjän vienti- ja verotuloja. Usein korkeampi öljyn hinta myös lisää investointeja Venäjälle.
Lähteet: OECD, BOFIT ja omat laskelmat
Kiinteiden investointien vähäisyys onkin ollut yksi Venäjän talouden heikkouksista kohta vuosikymmenen ajan. Kuviossa näkyy, että kiinteiden investointien taso oli ennen pandemiaakin vain vuosien 2012‒2013 tasolla. Osittain tämän takia ensi vuoden budjetti sisältää selvästi enemmän varoja investointeihin. Lisäksi toiveena on, että julkiset investoinnit vetävät ennen pitkää mukanaan yksityisiä investointeja eri aloilla. Venäjän kasvua auttaa ainakin vielä ensi vuonna maailmantalouden kovan kasvun imu. Mutta tulevina vuosina kasvuvauhdin säilyttämiseen Venäjällä tarvitaan myös rakenneuudistuksia, jotka mm. lisäävät kilpailua ja siten nostavat yritysten tuottavuutta.