Ihanaa, suomalaiset jätealan yritykset, ihanaa!
Oikealla Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen, vasemmalla kestävän kehityksen asiantuntija Jekaterina Pääkkönen.
Keväällä Mörkö löi kullanarvoisesti sisään ja Räty torjui dramaattisen hopean. Suomalaiset ovat kiekkokansaa ja tuntevat sankarinsa. Suomalaiset ovat myös ympäristökansaa, mutta tunnemmeko me lajin sankarimme?
Venäjällä on käynnistynyt turnaus, jossa Suomelle on odotettavissa suurta menestystä. Otteluohjelma ei ole helppo, mutta se on yksinkertainen – 70 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä, 15 000 laitonta kaatopaikkaa ja miljardeja tonneja teollisuusjätettä siivottavana. Palkintona paitsi mainetta ja kunniaa, myös tulosta viivan alle.
Alkuviikosta Suomessa järjestettiin isomman luokan harjoitusleiri, kun kaikkiaan 12 Venäjän alueen johtoa kiersi suomalaisia jätealan yrityksiä tutustumassa osaamiseemme. Vierailun huomioivat jopa presidentit Niinistö ja Putin tapaamisessaan elokuussa.
Tiistaina Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Roskat rahaksi -seminaarissa Team Finland -talolla Ruoholahdessa hiottiin tietotaitoja yhdessä 16 suomalaisyrityksen kanssa ja Teknologiaseminaarissa osaamista esiteltiin kyseisille Venäjän alueiden edustajille.
Roskat rahaksi kokonaisratkaisuilla
Moni laji on yksilölaji, mutta taustalla on aina kokonainen seura. Niin on myös suomalaisen ympäristöosaamisen kohdalla – yhden yrityksen nosturiin saa toisen firman jäteastian. Roskat rahaksi -seminaarissa sekä yritykset että erilaisten sidosryhmien edustajat liputtivat yhteistyön puolesta Venäjän jätesektorilla. Samaa odottavat myös ne tärkeimmät, eli asiakkaat.
– Sitä Venäjällä nyt odotetaan – että tullaan esittelemään kokonaisratkaisuja ja erilaisia vaihtoehtoja, sanoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen avauspuheenvuorossaan.
Potentiaalisia liiketoiminta-alueita sektorilla on tunnistettu viisi – teknologia, kaatopaikat, infrastruktuuri, koulutus ja teollisuusjätteet. Etenkin lajittelu- ja käsittelylaitoksia tullaan rakentamaan lähivuosina ympäri Venäjää ja vanhoja kaatopaikkoja pilaantuneine maaperineen sulkemaan.
Teknologia, kaatopaikat, infrastruktuuri, koulutus ja teollisuusjätteet, listaa #SVKK:n kestävän kehityksen asiantuntija @JekaPaakkonen #Venäjä'n jätesektorin mahdollisuuksia #Roskatrahaksi-seminaarissa. Suomalaisten kannattaa panostaa yhdessä kokonaisratkaisuihin. @teamfinlandfi pic.twitter.com/TByVLUgtKI
— EastCham Finland (@EastChamFi) September 17, 2019
Kilpailuun Venäjän jätesektorilla osallistuu monia muitakin osaavia maita. Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kestävän kehityksen asiantuntijan Jekaterina Pääkkösen mukaan esiin nousevat esimerkiksi Saksa teknologioineen, Japani polttolaitoksineen ja Itävalta polttolaitosten suodattimineen.
– On mietittävä, mikä on se kokonaisratkaisu, jota pystymme tarjoamaan. Suomen etu on tällä hetkellä ollut valtion tukema yhteistyö, jolla yrityksiä on saatu oikeisiin pöytiin ja tämä mallihan sopii Venäjälle erinomaisesti, Pääkkönen totesi.
Keitä ne on ne sankarit?
Suomen ympäristöosaamisen maajoukkueella riittää leveyttä. Tiistain seminaarien kokoonpanossa oli asiantuntijuutta paitsi jätteiden keruusta käsittelyyn ja uusiokäyttöön, myös esimerkiksi vedenpuhdistuksen saralta.
Edustettuina olivat Econet, Kauko International, Eco3, Fortum, Europress, Specta, Doranova, Finnish Water Forum, Valmet, Molok, KPA Unicon, Pöyry, Oilon, SET Cleantech sekä Operon Group.
Ratkaisuja etsimässä ja mahdollisuuksiaan esittelemässä olivat Venäjän alueista Karjala, Kaliningrad, Komi, Mordva, Moskovan alue, Murmansk, Nižni Novgorod, Novgorod, Saha (Jakutia), Tatarstan, Tver ja Vologda.
Päivä jatkuu teknologiaseminaarin merkeissä. #Kiertotalous on kärjessä Suomen EU-pj-kaudella, sanoi avauksessa @TEM_uutiset kansliapäällikkö @GustafssonJari. Keskustelu jatkuu myös #Venäjä'n kanssa, lupasi @RusTradeFin'n Sergei Sinelnikov. #Roskatrahaksi @teamfinlandfi pic.twitter.com/NhkEgVCNpC
— EastCham Finland (@EastChamFi) September 17, 2019
– Jos yhteisvoimin saisi perustettua vaikka yhteen kaupunkiin sellaisen laitoksen, jossa jätteet käsiteltäisiin niin kuin asiaan kuuluu, niin se olisi sitä parasta mainosta. Sitä kautta voisi tuoda mukaan pienempienkin toimijoiden innovaatioita, ehdotti SET Clean Techin toimitusjohtaja Jouni Suomalainen.
Suomesta lähdetään monesti Venäjälle Pietarin ja Moskovan kautta, mutta Kauko Internationalin toimitusjohtaja Niiles Airola rohkaisi suomalaisia lähtemään myös muille alueille. Niissä kansainvälinen kilpailu on kevyempää ja markkinalla siten enemmän tilaa.
– Älä yritä ottaa koko Venäjää haltuun, vaan valitse alueesi. Siellä on parisenkymmentä muuta hyvää kaupunkia, meidän suomalaisten kannattaa mennä sinne, Airola sanoi.
Konkretiaa ja referenssejä, kun laitetaan #roskatrahaksi. Yhdyskuntajätteet, #SetCleanTech ja Jouni Suomalainen. Jäteveden käsittely, #EconetGroup ja Lauri Leskinen. Teolliset vedet, @kaukoint ja @smile2niiles. @SVKK_FRCC @teamfinlandfi #Venäjä #jätehuolto #kiertotalous pic.twitter.com/QGexFhrjLi
— Satu Niemelä (@SatuNiemel2) September 17, 2019
Econetin toimitusjohtaja Lauri Leskinen puolestaan kehui venäläisiä kumppaneita liiketoiminnassa Venäjällä.
– Venäläisten teollisten toimijoiden kanssa on mukava toimia. Heidän kanssaan pystyy puhumaan asioista, toiminta on välitöntä ja ammattimaista, Leskinen kehui.
Suomalaisilla jätealan yrityksillä on selvästi tahdonvoimaa ja tahtoa voittaa – ja tehdä se yhdessä. Ympäristöosaamisen vienti on maajoukkuelaji. Meidän on tunnettava, tuettava ja kannustettava sankareitamme. Lippua pitää korkealla koko Team Finland -verkosto.
Torilla tavataan.
Tutustu jätesivuihimme:
https://www.eastcham.fi/jatehuoltouudistus/