Skip to Content
Teema

Vastuullisempi Venäjä on kannattava visio

Venäjän-kaupassa nousee vuosittain esiin erilaisia trendejä, joita Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa on tapana käsitellä tarkkaan tapahtumissa, koulutuksissa, uutisissa ja artikkeleissa. Kuluvana vuonna Suomalais-Venäläisessä kauppakamarissa on puhuttu paljon Venäjän vastuullisuuskehityksestä, tutummin kirjainkolmikosta ESG.

Teksti Patrik Saarto  Kuvat Marina Takimoto

Kysymys on erityisen kiehtova ympäristövastuun kohdalla, sillä tiedämme kaikki, kuinka suuri on fossiilisen energian ja raskaan teollisuuden paino Venäjän taloudessa. Tiedämme myös, millaista osaamista Suomesta löytyy kaikkien näiden kolmen kirjaimen saralla.

Nyt, monta tilaisuutta, asiantuntijaa ja artikkelia myöhemmin, iso kuva alkaa hahmottua. Erityisesti E:n kohdalla Venäjä on käärimässä hihojaan ja tarttumassa lapioon kansainvälisten ilmastotalkoiden työmaalla. Venäjä on ilmoittanut tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä. Tämä on myönteinen merkki muutoin kireäksi äityneissä kansainvälisissä suhteissa.

Marraskuun alussa pohdimme Venäjän tulevaisuutta yhdessä EY:n kanssa järjestämässämme Visiona vastuullisempi Venäjä 2022 -seminaarissa Finlandia-talolla. Visiona Venäjä on perinteisesti yksi vuoden suurimmista tapahtumistamme. Juhlistimme samalla myös Suomalais-Venäläisen kauppakamarin 75-vuotista toimintaa.

Visiona Venäjä

Visiona vastuullisempi Venäjä 2022 -seminaari järjestettiin hybridinä Finlandia-talon Helsinki-salista.

Sosiaalisella vastuulla on Venäjällä pitkät perinteet

ESG on trendikäs kirjainyhdistelmä, mutta myös erittäin laaja ja monimutkainen käsite. Hyvin usein se typistyy E-kirjaimeen, eli ympäristövastuullisuuteen, mutta sosiaalista ja hallinnollista vastuullisuutta ei kannata unohtaa Venäjälläkään.

Visiona vastuullisempi Venäjä -seminaarin puhujamme huomauttivat, että sosiaalisella vastuulla on Venäjällä itse asiassa pitkät, neuvostoajoilta periytyvät perinteet.

– Nimenomaan sosiaalisen vastuun alalla Venäjällä on pisimmät perinteet. Samoin olen ilokseni huomannut, että yhä useammin yrityksissä on käytössä hyvän hallintotavan mukaiset käytännöt, kemianteollisuuden jakeluyhtiö Telkon toimitusjohtaja Mikko Pasanen kertoi seminaaripuheenvuorossaan.

Pasasen mukaan ESG-murroksen keihäänkärkinä Venäjällä ovat suuret yhtiöt ja pankit, mutta muutos valuu hiljalleen kaikkiin yrityksiin. Muutos lähtee osaltaan rahoitusmarkkinoiden uusista vaatimuksista.

Vedenpuhdistukseen erikoistuneen Econetin hallituksen puheenjohtajan Mika Kärkkäisen mukaan Venäjällä asetetaan uusille tuotantolaitoksille nyt kireimpiä ympäristövaatimuksia koko maailmassa. Kehittyneimmänkin teknologian takana on silti yhä ihminen.

– Menestyvä liiketoiminta on aina viime kädessä kiinni hyvin verkostoituneista ihmisistä ja heidän osaamisestaan. Uskon, että inhimillisen ja sosiaalisen pääoman merkitys kasvaa aineellisen pääoman rinnalle. Siksi nostan sosiaalisen vastuun omalta osaltani kaikkein tärkeimmäksi elementiksi, kun keskustellaan ESG-asioista, Kärkkäinen painotti.

Econet

Econetin hallituksen puheenjohtaja Mika Kärkkäinen.

Suomalainen yrityskulttuuri on jo valmiiksi vastuullista, siksi olemme hyvissä asemissa, kun maailmalla kiinnitetään huomiota vastuullisuuteen. Yritysten kannattaakin rohkeasti tuoda esiin hyvät toimintatapansa.

Ympäristövastuulla ei ole rajoja

Ympäristön saralla Venäjällä, kuten monilla muillakin mailla, on vielä paljon työtä edessään. Niin on myös hyvä, sillä uudet, vihreät tuulet puhaltavat lupaavasti yhteistyön ja kaupan purjeisiin. Ympäristöasioissakin ensimmäiset askeleet otetaan ihmisjaloin.

– Vastuullisuuden heräämisen taustalla ovat ympäristöpuolella venäläisten omat voimakkaat reaktiot maan ympäristöongelmiin. Suuri yleisö, asukkaat, tekevät muutokset, korosti Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen.

Elinkeinoelämän keskusliitto

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen.

Ihmisten olosuhteet voivat vaihdella heidän asuinmaansa mukaan, mutta luonto ympärillämme ei tunne valtiorajoja. Erinomainen esimerkki tästä on oma, rehevöitymisestä kärsivä Itämeremme, jonka valuma-alueella asuu yli 90 miljoonaa ihmistä. Ei riitä, että yksi rantavaltio siivoaa päästönsä.

Itämeren pelastamiseksi tehtävä yhteistyö tunnetaan John Nurmisen säätiössä. Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt muistutti, että työ alkaa maalta, esimerkiksi teollisuuden jätevesien puhdistamisesta ja maatalouden ravinnekuorman keventämisestä.

– Kukaan ei ratkaise Itämeren tilaa ja ongelmaa yksin, vaan se vaatii Itämeren ranta-alueilta ja valuma-alueen valtioilta yhteisiä ponnistuksia, konkreettisia toimenpiteitä meren pelastamiseksi, Arrakoski-Engardt sanoi.

Arrakoski-Engardt

John Nurmisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Joillakin aloilla ympäristöystävällisyyden huomioiminen vaatii suuriakin ponnistuksia, kun taas toisilla vihreä megatrendi on kulkenut koko ajan myötävirtaan. Vaikka rautatie on jo vuosisatoja vanha keksintö, se jatkaa liikkumisen mullistamista yhä edelleen.

Rautatieyhteyksien kehittäminen on jo lähentänyt Helsinkiä ja Pietaria Allegro-junan aloitettua liikenteensä. Nyt Venäjällä on suunnitteilla suurnopeusrata Moskovan ja Pietarin välille. Radan kehittäminen edelleen Suomen puolella voisi lyhentää Helsingin ja Moskovan välisen matka-ajan tulevaisuudessa jopa viiteen tuntiin, kertoi VR:n Venäjän-liikenteestä vastaava johtaja Viktoria Hurri.

– Raideliikenne on siinä mielessä onnistunut ala, että megatrendit ovat puolellamme. Junaliikenne on jo valmiiksi ympäristöystävällistä, Hurri muistutti.

Kehitys kehittyy – mutta miten?

Juhlapuheiden jälkeen on aina aika siirtyä sanoista tekoihin. Hiilineutraaliustavoitteiden kanssa voi käydä niin, että ensin käytetään helpot keinot ja takarajojen lähestyessä on jäljellä enää vaikeimmat ja kalleimmat toimet, pohti Visiona vastuullisempi Venäjä -seminaarin paneelissa EY:n Senior Manager & Sustainability Leader Jani Alenius.

Loikka ei ole helppo, mutta murroksen edetessä yhä useampi asettuu puhaltamaan yhteiseen hiileen – tai siis hiilettömyyteen – ja työ kevenee. Vastuullisemmaksi kehittyvästä Venäjästä kannattaa siis visioida.

– Ratkaisut tarvitset ratkaisijan, ja se luo liiketoimintaa, Alenius rohkaisi.

Visiona Venäjä

Paneelissa Jani Alenius, Viktoria Hurri, Mika Kärkkäinen ja Mikko Pasanen. Moderaattoreina Jaana Rekolainen ja Heli Pellikka.

Ratkaisuja on aina hyvä etsiä yhdessä. Tätä varten me Suomalais-Venäläisellä kauppakamarilla tarjoamme kokoontumisen ja kokemusten jakamisen paikkoja ratkaisijoille.

– Kauppakamari on täyttänyt 75 vuotta ja se on aika matka, aika paljon on ehtinyt tapahtua matkan varrella. Haluaisinkin tässä käyttää tilaisuuden hyväkseni ja kiittää kaikkia kauppakamarin jäseniä siitä, että olette tukeneet meitä tällä matkalla ja edelleen jatkatte työtä Suomen ja Venäjän välisten kauppasuhteiden kehittämiseksi, kiitteli Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Salonen

Ilkka Salonen

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Salonen.

Visiona Venäjä

Jälleennäkemisen riemua pian kahden pandemiavuoden jälkeen.

Lisää kuvia Visiona vastuullisempi Venäjä 2022 -seminaarista löytyy Flickr-palvelusta.

 


Eikö yrityksesi ole vielä jäsen?

Back top top