Kaksi erilaista näkökulmaa – kriittinen toimittaja ja energinen kasvuyritysjohtaja kertoivat bisneksestä Venäjällä
Tarasovan esikoisromaanissa Reija Wren tasapainoilee tarkastajana tarkan työn ja kuplivan vapaa-ajan sekä ystävien ja vihollisten välissä Pietarissa.
SVKK:n jäsenet saivat maanantaina 19. maaliskuuta kuulla ja keskustella kahdesta erilaisesta näkökulmasta Venäjään, kun Kauppalehden kokenut Pietarin-kirjeenvaihtaja ja Venäjän aika -lehden päätoimittaja Martti Kiuru sekä kasvuyritysjohtaja, tarinankertoja Anniina Tarasova kertoivat kokemuksistaan bisneksestä Venäjällä.
Martti Kiuru kertoi, kuinka vei 1990-luvulla Venäjälle romuautoja varaosiksi. Kauppa tyrehtyi kuitenkin siihen, että uuden lain mukaan tuontitulleja alettiin ottaa auton arvon sijaan sen kuutiotilavuuden mukaan, jolloin tullimaksut kohosivat jopa kymmenkertaiseksi auton arvoon nähden.
Martti Kiuru on tehnyt Pitkän uran Venäjän parissa.
Olosuhteet 90-luvun Venäjällä olivat myös muilta osin melko villit. Aika opetti Kiurulle Venäjän-kaupasta kolme perustason seikkaa, jotka ovat hänen mukaansa yhä tärkeitä.
– Ensinnäkin on löydettävä rahoitus, ilman rahaa ei kannata Venäjälle lähteä. Sitten on löydettää luotettavat yhteistyökumppanit ja varauduttava lakimuutoksiin, Kiuru luetteli.
Venäjän-kokemukset tekivät Kiurusta kriittisen kirjeenvaihtajan, mutta hän pitää Venäjää yhä mahdollisuutena.
– Tietysti Venäjä on mahdollisuus jatkossakin. Lyhin matka Pietariin on juuri meiltä, hän huomautti.
Oheisella videolla Kiuru pohtii, kuinka Venäjä on muuttunut toimintaympäristönä sitten 1990-luvun.
Alumnitoimintaa ja ammattilaisia
Anniina Tarasova kertoi aluksi vaiheistaan sosiologina liike-elämässä, hän on tutkinut muun muassa Venäjällä työskentelevien henkilöiden kokemuksia työelämästä Venäjällä. Viime vuodet hän on viettänyt suomalaisen rekrytointiyrityksen palveluksessa.
Tarasovan tuore romaani Venäläiset tilikirjani kertoo suomalaisen konsernin sisäisestä tarkastajasta, joka lähtee Venäjälle selvittämään tytäryhtiön toimintaa. Kirja valottaa Tarasovan mukaan sitä nopeatahtista maailmaa, johon hän itse on törmännyt venäläisessä työelämässä.
– Kirjassa tullaan moneenkin otteeseen siihen, että epäillään henkilön vaihtaneen taas työpaikkaa vain sen takia, että toinen firma on tarjonnut paremman silmälasidiilin tai komeamman tittelin, hän kertoi romaanistaan.
Martti Kiuru muistuttaa, että Pietariin on lyhin matka juuri Suomesta.
Tarasovan mukaan nopeaa vaihtuvuutta voi suitsia sitouttamalla hyviä työntekijöitä treeniohjelmilla ja selkeillä urapoluilla, mutta työntekijöiden lähtemisenkään ei tarvitse tarkoittaa siltojen polttamista.
– Yksi edistyksellisempi askel, jonka Venäjälläkin voisi ottaa käyttöön, on alumnitoiminta, jota olen itse harrastanut kasvuyrityksessä. Eli kun henkilö lopettaa, niin se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö hän voisi vielä palata. Agendalla oli palkata takaisin sellaisia henkilöitä, jotka olivat meiltä lähteneet ja keränneet arvokasta kokemusta muissa organisaatioissa, Tarasova sanoi.
Tarasova rohkaisee yrittäjiä huomioimaan Venäjältä löytyvä teknillinen ja tieteellinen osaaminen.
Tarasova kehuukin venäläistä tieteellistä ja teknistä korkeakoulutusta, joka tuottaa hyviä osaajia ja suurta potentiaalia.
– Mitä vaatisi korkeakoulujärjestelmältä ja yrityksiltä, että se tiedeosaaminen saataisiin kanavoitua startup-mentaliteettiin ja yrittäjyyteen, Tarasova kysyy.
Oheisella videolla Tarasova kertoo Venäjältä löytyvästä osaamisesta.