SVKK:n jäsentilaisuudessa luotiin katsaus Venäjän talouspakotteisiin
Ulkoministeriön lähetystöneuvos Pekka Kosonen ja Solid Plan Consulting Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen (oik.).
Suomalais-Venäläinen kauppakamari järjesti keskiviikkona 27. syyskuuta Ulkoasiainministeriössä tilaisuuden, jossa jäsenet saivat kuulla ja keskustella Venäjälle astetuista talouspakotteista. Pakotteista oli kertomassa ulkoasiainministeriön lähetystöneuvos Pekka Kosonen ja Solid Plan Consulting Oy:n toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen.
Pakotetiimiä johtava lähetystöneuvos Pekka Kosonen palautti aluksi mieleen, mitä talouspakotteilla ylipäätään tavoitellaan ja missä kaikkialla maailmassa niitä käytetään.
– Se on työväline, jolla pyritään ohjaamaan jonkin tietyn hallituksen toimintaa. Pakotteet tulevat tietysti käyttöön vasta siinä vaiheessa kun diplomatia ei enää tehoa. Taustalla ovat ihmisoikeusloukkaukset, kansainvälisen lain loukkaukset ja vastaavat, Kosonen kertoi.
Vaikka talouspakotteet pyritään kohdentamaan mahdollisimman hyvin, saattaa sivullisille ja yrityksille aiheutua niistä haittaa. Kososen mukaan tämä tiedostetaan ulkoministeriössä ja ongelmia pyritään välttämään.
– Pyritään välttämään näitä tilanteita, mutta aina ei näin ole kuitenkaan mahdollista toimia, hän valitteli.
EU:lla neljä pakotejärjestelmää
Pakotteiden asettajina toimii YK, EU tai yksittäiset valtiot. Euroopan unionilla on käytössään neljä erillistä pakotejärjestelmää.
Niistä ensimmäinen kohdistuu Ukrainan valtion varoja väärinkäyttäneisiin henkilöihin ja toinen Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia rikkoneisiin henkilöihin.
Kolmas on otettu käyttöön Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen johdosta ja neljäs Ukrainan vakautta heikentävien Venäjän toimien johdosta.
Järjestelmät on rakennettu niin, että jos Minskin sopimuksen ehdot täyttyvät, voidaan manner-Ukrainaan liittyvät pakotteet purkaa ja jos Krim palautetaan Ukrainalle, voidaan siihen liittyvät pakotteet purkaa. Pakotteet ovat tältä osin toisistaan irrallisia.
Tilaisuuden moderoi SVKK:n kehityspäällikkö Tarja Teittinen.
Investoinnit ja tuonti Krimiltä kielletty
Järjestelmiin kuuluu varojen jäädyttämistä, sektorikohtaisia kieltoja ja rajoituksia sekä esimerkiksi vienti- ja investointikieltoja Krimille.
Krimin ja Sevastopolin kohdalla pakotteet ovat tiukempia kuin muiden Venäjälle asetettujen pakotteiden kohdalla. Syynä on se, että Krim on kansainvälisen oikeuden näkökulmasta liitetty Venäjään laittomasti.
Kaikki investoinnit on kielletty, tuonti Krimiltä on kielletty ja vientikiellossa olevista tuotteista on olemassa lista.
– Jos meille joku soittaa ja kysyy, että mitä Krimin kanssa pitäisi tehdä, niin vastauksemme on, että ei pidä tehdä yhtään mitään, Kosonen tiivisti.
Yhdysvalloilla monia keinoja
Toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen keskittyi alustuksessaan Yhdysvaltain asettamiin pakotteisiin. Ne koostuvat pääosin presidentin määräämistä pakotteista ja viennin sääntelystä.
Yhdysvallat rajoittaa myös liiketoimintaa, joka hyödyttää esimerkiksi Venäjän energiaviennin infrastruktuurin kehittymistä. Tämä on syytä huomioida muun muassa Nord Streamin kohdalla.
Lisäksi Yhdysvallat ulottaa toimintavaltansa yllättävän pitkälle. Yhdysvaltalaista alkuperää olevat tuotteet tai yhdysvaltalaisen teknologian avulla valmistetut tuotteet ovat yhdysvaltain lainsäädännön piirissä läpi koko elinkaarensa.
Myös Yhdysvallat kieltää liiketoiminnan Krimille.
Suomi sitoutunut pakotteisiin
Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi, onko talouspakotteista yrityksille johtuvista tappioista mahdollista saada korvauksia. Vastaus oli kuitenkin yksiselitteinen ”ei”.
Toisaalta etukäteen otettu vientitakuu voi tapauskohtaisesti korvata poliittisista syistä johtuvia tappioita.
Suomi ei myöskään tule vaatimaan EU:ssa pakotteita purettavaksi, sillä ne ovat osa sitä ulkopolitiikkaa, johon Suomi on valtiona sitoutunut.
– Pakotteet eivät ole mikään rangaistus laillisesta liiketoiminnasta, Kosonen painotti.