SVKK:n jäsentapahtumassa pohdittiin Venäjän talouden vaihtoehtoja – havaintona uusi normaali

SVKK:n tapahtumavuosi 2018 pyörähti käyntiin Venäjän taloutta käsittelevällä jäsentapahtumalla maanantaina 15. tammikuuta. Venäjän vaihtoehdot -tapahtumaan saapui nelisenkymmentä jäsentä pohtimaan itänaapurimme talouden tulevaisuutta.

SVKK:n toimitusjohtaja Jaana Rekolainen avasi tilaisuuden toivottamalla yleisön tervetulleeksi kevätkauden ensimmäiseen tapahtumaan. Tapahtuman ensimmäisenä puhujana oli East Officen toimitusjohtaja Ilkka Salonen, jonka jälkeen estradille nousi Danske Bankin ekonomisti Vladimir Miklashevsky.

Salonen kiinnitti huomiota siihen, että Venäjän talouskone kykenee tällä hetkellä vain puolentoista-kahden prosentin kasvuennusteeseen, joka ei riitä. Kiina, Intia ja Yhdysvallatkin kasvavat nopeammin.

– Tähän liittyen Putin on lähtenyt niitä talousreformeja hakemaan. Häneltä on tullut aika suora ohjenuorakin, että vähintään neljän prosentin kasvuun pitäisi pyrkiä, Salonen sanoi.

Salosen mukaan Venäjällä vaikuttaa olevan nyt kaksi päävaihtoehtoa – valtiovetoinen järjestelmä ja hajautetun markkinatalouden malli. Perspektiiviä voi kuitenkin hakea historiasta. Putinin entinen neuvonantaja Andrei Illarionov on laskenut, kuinka paljon talous eri Venäjän ja Neuvostoliiton historian ajanjaksoina on kasvanut.

– Ajanjaksot, jolloin taloutta on vapautettu, ovat niitä, jolloin talous on kasvanut kaikkein nopeiten, Salonen huomautti.

Venäjän talouden uusi normaali

Danske Bankin ekonomisti Vladimir Miklashevsky kertoi havainnoista Venäjän talouden viimevuotisessa kehityksessä. Hänen mukaansa talous ei ole ollut enää viime vuosikymmenen tavoin kuluttajavetoinen, vaan investointivetoinen. Teollisuustuotanto alkoi alkuvuodesta kasvaa, mutta supistui loppuvuotta kohti. Teollisuusrakentaminen jatkoi laskua, mutta asuntorakentamisen lasku on nyt pysähtynyt.

Öljyn hinta on jälleen noussut, mutta uutta on se, että ruplan kurssi ei enää vaihtele sen mukaan.

– Sitä kutsutaan nyt uudeksi normaaliksi, Miklashevsky sanoi.

Uusi normaali on myös se, että Venäjän talous on nykymuodossaan potentiaalisen kasvuvauhtinsa huipulla. Jotta se voisi kasvaa yli kahden prosentin vauhdilla, tarvitaan uudistuksia.

Niitä on Miklashevskyn mukaan tarjolla kolme vaihtoehtoa – Kudrinin, Titovin ja Glazjevin mallit. Kudrin ehdotus on liberaali, Titov puolestaan esittää jatkamista entiseen malliin. Kokonaan varjoon on jäänyt Glazjevin Yhdysvaltoja mukaileva malli, jossa keskuspankki painaisi lisää rahaa, kasvattaisi paikallista velkaa ja elvyttäisi saaduilla varoilla taloutta.

– Venäjällä ei ole niin helppoa kuin Yhdysvalloilla. Kun he painavat rahaa, he pystyvät poistamaan inflaation. Amerikkalaista velkaa halutaan ostaa. Venäjällä ei ole tällaista vaihtoehtoja, Miklashevsky huomautti.

Toistaiseksi Putin on Miklashevskyn mukaan toistaiseksi ikään kuin jonglöörannut eri vaihtoehdoilla, eikä ole priorisoinut mitään vaihtoehtoa. Joka tapauksessa todennäköistä on, että protektionismin linjalla jatketaan jatkossakin.

Oheisella videolla Miklahsevsky tiivistää, mikä kaikki Venäjän taloudessa on nyt uutta normaalia.

Venäjä pysyy naapurissa

Tapahtuman lopuksi keskusteltiin vapaasti muun muassa siitä, mitä Venäjän mahdolliset uudistukset merkitsevät Suomelle. Ilkka Salonen totesi rauhallisesti, että valittiin mikä vaihtoehto tahansa, on vaikea nähdä tilannetta, jossa ei investoitaisi. Venäjän talous tulee mitä ilmeisimmin jatkamaan kasvuaan.

Miklashevsky puolestaan arvioi, että Venäjä tahtoo yhä enemmän saada ulkomaisia yrityksiä tulemaan tuonnin sijaan Venäjälle. Toinen huomio on, että kahden miinusmerkkisen vuoden jälkeen venäläiset kuluttajat ovat nyt saaneet taas happea, mikä näkyy Suomessakin esimerkiksi matkailualalla. Kuluttajien suhtautuminen Suomeen ei ole muuttunut.

Jaana Rekolainen huomautti vielä lopuksi, että Venäjä tulee tarvitsemaan joka tapauksessa esimerkiksi investointihyödykkeitä tuotantonsa pyörittämiseksi.