Suurlähettiläs Ilkka Räisänen: Kasvuhakuisten suomalaisten yritysten kannattaa katsoa Keski-Aasiaan
Kiertävä suurlähettiläs Ilkka Räisänen. Rakennustyömaa Uzbekistanissa: Nosirjon Saminjonov/Unsplash.
Suomi, Puola ja baltit ovat lähtökohtaisesti hyvin asemoituneina kasvavilla Keski-Aasian markkinoilla.
Teksti Satu Niemelä
Rynnistys Keski-Aasian maihin on nyt kova, kun yritykset etsivät korvaavia markkinoita romuttuneelle Venäjän-kaupalle. Suomen ulkoministeriön kiertävän suurlähettilään Ilkka Räisäsen mukaan lentokoneet ovat täynnä ja kilpailu kovenee. Eurooppalaisista isot saksalaiset, ranskalaiset ja italialaiset yritykset ovat valtaamassa markkinoita samoin kuin vahvat japanilaiset ja eteläkorealaiset yritykset.
Ilkka Räisänen aloitti ministeriössä kiertävänä suurlähettiläänä helmikuussa 2022. Hänen toimialueinaan ovat Uzbekistan, Turkmenistan ja Tadžikistan. Itäosastolle hän siirtyi Lontoosta Keski-Aasian suurimman kehitysrahoittajan EBRD-pankin johtokunnasta. Vuosina 2013 – 2017 Räisänen toimi suurlähettiläänä Kazakstanissa ja Kirgisiassa.
Ilkka Räisänen kertoo, että Uzbekistanissa, Turkmenistanissa ja Tadžikistanissa on käynnissä laajat modernisaatioprojektit. Uzbekistanissa presidentin uudistusohjelma on ollut käynnissä kuutisen vuotta. Tänä aikana eri sektoreita on nykyaikaistettu huomattavasti. EU onkin myöntänyt maalle GSP+-tullietuudet ja uusi laaja-alainen yhteistyösopimus (EPCA) on neuvoteltu valmiiksi. Venäjän vastaisten pakotteiden kiertämisen estoa korostetaan.
Silkistä koulutuksen kautta kaivosteollisuuteen
Keski-Aasian maat tarjoavat merkittäviä markkinamahdollisuuksia ja keskiössä ovat erityisesti kaivannaisteollisuuden tuotteet, koulutus, teknologia ja modernit ratkaisut. Kaivoksia yksityistetään ja niihin liittyviin investointeihin, teknologisiin ratkaisuihin ja koulutukseen panostetaan. Tekstiiliteollisuudessa erityisesti puuvillan ja silkin tuotannon jalostamiseen haetaan uutta teknologia, samalla kun markkinointia vahvistetaan.
Elintarviketeollisuus tarjoaa myös mahdollisuuksia. Herkullisuudestaan tunnettujen kuivattujen hedelmien, pähkinöiden, luontaistuotteiden, erilaisten teelaatujen ja hunajan tuotannolle haetaan EU-vientilaatutason varmistavia teknologisia ja koulutuksellisia ratkaisuja.
Kiertävä suurlähettiläs Ilkka Räisänen ostoksilla tashkentilaisessa konditoriassa. Kuva Alisher Juraev.
Kemianteollisuus on johtavassa asemassa niin Uzbekistanin kuin Turkmenistaninkin taloudessa. Näillä mailla on mittavat kaasu- ja öljyvarat, joita halutaan jalostaa kemiantuotteiksi. Autotkin kulkevat pääosin maakaasulla. Maissa on nuorta työvoimaa ja heidän kouluttamiseensa satsataan. Suomen rakennusteollisuuteen on tullut Uzbekistanista paljon osaavia ja oppimiskykyisiä työntekijöitä.
Keski-Aasian maat vievät ulkomaille raaka-aineita, kuten harvinaisia maametalleja, jotka soveltuvat akku- ja elektroniikkateollisuuden tarpeisiin. Maissa on paljon nuorta työvoimaa paikalliseen tuotannon avaamiseen ja kehittämiseen. Tuotteiden kotimaisuusaste on kilpailuetu, mikä kannustaa ulkomaisten tuotteiden kokoonpanoon ja valmistukseen paikan päällä.
Jalkatyötä maakunnasta toiseen
Ilkka Räisänen hoitaa avustajansa kanssa Uzbekistania, Turkmenistania ja Tadžikistania Suomesta käsin. Kiertävän suurlähettilään toiminta perustuu matkoihin.
– Olen jatkuvasti tien päällä tai suunnittelemassa tulevaa matkaa. Tavoitteeni on, että kerran kuussa työskentelen viikon verran kohdemaissa. Uzbekistaniin olen jo ehtinyt tehdä useamman matkan ja käynyt myös pääkaupunki Taškentin ulkopuolella tutustumassa kohteisin ja suomalaisiin hankkeisiin, Ilkka Räisänen kertoo.
Hänen mukaansa uudistushakuinen maa tarjoaa sinnikkäälle ja tarkkanäköiselle yrittäjälle valtavasti mahdollisuuksia. Keski-Aasian maista Uzbekistan on suurin väestömäärältään. Sen 36-miljoonainen kansa on varsin nuorekasta. Uzbekistan on myös hyvin kaupungistunut maa, jossa on paljon vanhoja silkkitiekaupunkeja.
”Uudistushakuinen maa tarjoaa sinnikkäälle ja tarkkanäköiselle yrittäjälle valtavasti mahdollisuuksia.”
Uzbekistania, Turkmenistania ja Tadžikistania kuvataan valtiorakenteiltaan vanhakantaisen autoritaarisiksi maiksi. Niiden nuorekas väestö haluaa kuitenkin uudistuksia. Suomella on ollut maissa diplomaattisuhteet jo 30 vuotta, ja kahdenvälisessä yhteistyössä on päästy hyvin eteenpäin myönteisen maakuvamme ansiosta.
Kiertävän lähettilään työ on hyvin pitkälti jalkatyötä.
– Koen tärkeäksi tavata vaikuttajia ja kuunnella eri yhteiskuntatasojen edustajia. Olen jalkautunut niin nuorten kuin eriasteisten päättäjienkin luo. Maakuntakäynnit ovat merkityksellisiä, koska esimerkiksi Uzbekistanin maakuntien kuvernööreillä on itsenäistä päätösvaltaa ja omat budjetit. Tehtäväni on tutustua maahan kokonaisvaltaisesti ja löytää yhteistyökumppaneita.
Keski-Aasiassa arvostetaan nopeutta
Keskiaasialaiselle mentaliteetille on ominaista, että asioiden pitää tapahtua nopeasti. Kun huomio keskittyy erilaisiin tarpeisiin ja asioihin, haasteeksi nousee ajalliset ja rahalliset resurssit. Räisänen näkee sen isona haasteena.
Suomalaisten suoraviivainen tapa ei välttämättä toimi Keski-Aasiassa. Kasvojen menetyksen pelko kannattaa huomioida. Räisänen neuvoo että, että potentiaaliseen liikekumppaniin kannattaa tutustua ystävyyden tai läheisen tuttavuuden tasolla ennen kuin päästään tekemään kauppoja.
”Potentiaaliseen liikekumppaniin kannattaa tutustua ystävyyden tasolla ennen kuin päästään tekemään kauppoja.”
– Ennen kuin pääsee päättäjien kanssa kunnon kontaktiin, täytyy osoittaa aitoa kiinnostusta esimerkiksi paikalliseen historiaan, kulttuuriin, ruokaan, musiikkiin, mattoihin ja muihin käsitöihin, urheilulajeista shakkiin ja kamppailulajeihin, kuten painiin ja nyrkkeilyyn, Räisänen kertoo.
Keski-Aasiassa pärjää paikallisten kielten lisäksi venäjällä ja englannilla. Varsinkin nuoret osaavat, puhuvat ja käyttävät englantia mielellään. Koulussa kieltä opetetaan jo alaluokilla. Venäjänkielisiä kouluja on myös paljon ja väkeä koulutetaan venäjäksi.
Suomi on yllättävän tunnettu ja mielikuva hyvin myönteinen
Suomalaisen tavatessaan korkeakoulutetut paikalliset ottavat usein puheeksi vanhastaan laadukkaiksi tuntemansa suomalaiset tuotteet. Räisäsen mukaan he muistelevat kuulleensa korkeasta koulutustasomme muistellen Pisa-tuloksiamme. He kertovat yksityisistä kouluistaan ja jopa lastentarhoista, joissa lapsia kasvatetaan suomalaisen koulutusohjelman mukaisesti. Sitä pidetään laadun merkkinä ja takeena korkeasta tasosta, ja tätä myös käytetään paljon markkinoinnissa.
– Uzbekistanin pääkaupungissa Tashkentissa käynnistelee tänä syksynä toimintaansa Pohjoismainen kansainvälinen yliopisto (NIU), jossa joensuulaisen Karelia-ammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat sparraajina. NIU aikoo kouluttaa AMK-insinööritason osaajia yritysten tarpeisiin suomalaisen ammattikorkeakoulun tapaan. Myös muut korkeakoulut ovat solminut yhteistyösopimuksia. Lisäksi valmistelussa on maan koko koulutusjärjestelmää tietyiltä keskeisiltä osiltaan parantamaan tähtäävä hanke UM:n rahoituksella. Suomalainen koulutussektori on saanut hyvän sillanpääaseman Uzbekistanissa, Räisänen kertoo.
Markkinoiden työntävät ja vetävät voimat
Suulähettilään mukaan kasvuhakuisten suomalaisten yritysten kannattaa katsoa Keski-Aasiaan. Hän nimeää sekä työntäviä että vetäviä tekijöitä.
– Työntävänä tekijänä monelle lienee Venäjän markkinoiden hyytyminen. Keski-Aasiassa on käyttöä niille taidoille, joita suomalaisilla yrityksillä on Venäjällä toimiessaan kehittynyt. Suomalaiset osaavat venäjää ja englantia. Lisäksi liiketoimintakulttuurit ovat osittain tuttuja, Räisänen sanoo.
Vetäväksi tekijäksi Räisänen nimeää sen, että Keski-Aasiassa ollaan aktiivisen kiinnostuneita Suomesta ja erityisesti sen koulutuksen tasosta. Suomalaiset haluavat panostaa paikallisten työntekijöiden osaamiseen.
”Keski-Aasiassa ollaan aktiivisen kiinnostuneita Suomesta.”
Yksi vetävä tekijä on se, että suomalaiset tuotteet tunnetaan laadustaan. Suomalaisten avoimuutta ja rehellisyyttä arvostetaan, ja sitä, että me tarjoamme parhaita mahdollisia ratkaisuja. Räisänen kertoo esimerkin suomalaisten avoimuudesta.
– Jos meiltä ei löydy ratkaisua, voimme avoimesti kertoa, mistä asiakas löytää esimerkiksi puuttuvan komponentin. Me emme monopolisoi asiakasta itsellemme kuten monet muut tekevät. Tätä piirrettä meissä kunnioitetaan.
Lue myös:
ISKU rakentaa Keski-Aasiaan tulevaisuuden oppimisympäristöjä