ISKU rakentaa Keski-Aasiaan tulevaisuuden oppimisympäristöjä
IT-yliopisto Astanassa. Kuva: ISKU.
Kazakstanissa modernisoidaan koulutusjärjestelmää Suomen jalanjäljissä.
Teksti Patrik Saarto Kuvat ISKU
Onnistunut oppiminen on yhdistelmä osaavia opettajia, toimivaa opetussuunnitelmaa ja inspiroivia oppimisympäristöjä. Näistä kolmanteen, eli oppimis- ja innovaatioympäristöihin, on suomalaisessa koulumaailmassa alettu kiinnittää viime vuosina erityistä huomiota, sanoo ISKU Kazakstanin toimitusjohtaja Natalia Salonen. Tuloksena on syntynyt muunneltavien, ergonomisten ja ympäristöystävällisten tilojen filosofia, jota viedään nyt ympäri maailmaa.
Konkretian tasolla tämä lähtee liikkeelle istuimista, pulpeteista ja pöydistä. ISKUlle ja tulevaisuuden oppimisympäristöille ne ovat kaikkea muuta kuin opettajan pöytää kohti marssiva rivistö pulpetteja. Pöydät on suunniteltava sopimaan yhteen niin, että niitä voidaan ryhmitellä erilaisiksi yhdistelmiksi kulloisenkin oppimistilanteen mukaan. Paikkoja on luotava myös palautumiseen, itseopiskeluun ja oppilaille, joilla on erityisen tuen tarpeita. ISKU tarjoaa puitteet yhtä lailla laboratorioille, käytäville, kirjastoille, päiväkodeille – kaikelle, mitä 2020-luvun elinikäisessä oppimisessa tarvitaan.
– Me emme myy pelkkiä kalusteita, meidän pohjanamme on Suomen koulutusjärjestelmä. Me myymme tiettyä filosofiaa, tiettyä kalustamisen logiikkaa, Salonen sanoo.
”Me myymme tiettyä filosofiaa, tiettyä kalustamisen logiikkaa.”
Vuonna 2017 ISKU osallistui Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa järjestettyyn Expo 2017 -näyttelyyn Suomi-paviljongin pääpartnerina. Kiinnostus ISKUa kohtaan oli niin vahvaa, että yhtiö päätti avata kaupunkiin toimiston ja showroomin, ensin filiaalina ja nyttemmin tytäryhtiönä. Tänä päivänä ISKUlla on 360 neliömetriä tilaa ja seitsemän työntekijää. Koulutustilojen ratkaisujen lisäksi ISKUn tuotesegmenteistä edustettuina ovat toimistot ja terveydenhuolto. Pääfokus on B2B-projektimyynnissä.
Natalia Salosella (neljäs oikealta) on Astanassa toimiva tiimi.
Koulutus on segmenteistä tällä hetkellä kysytyin. Taustalla on vuonna 2010 käynnistynyt opetusreformi, jonka alkaessa Kazakstan ilmoitti tavoittelevansa Suomen vuosikymmeniä rakennetun koulutustason saavuttamista kahdessa vuosikymmenessä.
– Kazakstanilla on ambitioita. Malli, jonka he haluavat ottaa, on Suomen malli. Olemme ylpeitä siitä, että me ISKUlla pystymme auttamaan heitä modernisoimaan omaa koulutusjärjestelmäänsä myös oppimisympäristöjen avulla, Salonen sanoo.
Kazakstan on Keski-Aasian veturi
Kazakstanin ambitiot ovat vieneet maan kehityksessä pisimmälle Keski-Aasiassa ja kärkikolmikkoon ISKUn liiketoiminta-alueissa. ISKUlla on maailmalla kaikkiaan 16 toimistoa.
Seuraavat askeleet ovat jo selvät.
– Meidän seuraava etappimme on avata toimisto Almatyssä, Salonen paljastaa.
Astanan ja Almatyn välillä on tuhat kilometriä, joten alueellinen työnjako tulee kasvun myötä tarpeeseen. Astana ja Almaty kykenevät ainakin alkuun kattamaan myös naapurimaat. ISKUn tiimi Kazakstanissa saa yhä enemmän kyselyjä Uzbekistanista, Kirgisiasta, Georgiasta, Armeniasta ja Azerbaidžanista.
– Potentiaalisimpana näen Uzbekistanin. Olimme Nordic International Universityn avajaisissa suurlähettiläs Ilkka Räisäsen kanssa. Se on ensimmäinen suomalainen yliopisto, joka on avattu Taškentissa. Kiinnostus suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan on niin kova, että kyllä siellä melkein pitäisi olla paikalla, Salonen sanoo.
”Kiinnostus suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan on kova.”
Suomi tunnetaan Keski-Aasiassa muustakin kuin koulutuksesta. Viime vuosisadalla suomalaiset elintarvikkeet, tekstiilit ja vaatteet nousivat kovaksi nimeksi alueella. Seuraavan sukupolven kokemus oli Nokia, sitten tuli Angry Birds ja muut pelit.
ISKUn kilpailuetuna on lisäksi lähestyttävyys ja suoramyynti. ISKU on Keski-Aasiassa toimialallaan ainoa länsimainen valmistaja, muut kilpailijat ovat useita valmistajia edustavia jälleenmyyjiä. Asiakkaille on suuri hyöty siitä, että kaupoista voi sopia suoraan tehtaan kanssa – se vaikuttaa hintaan, laatuun ja aikatauluihin. Pisteenä i:n päällä kaikki tuotteet valmistetaan Lahdessa ja ovat likipitäen kaikkia osia myöten suomalaisia.
Natalia Salonen on myös EastChamin hallituksen jäsen.
Oman alansa lisäksi Salonen pitää suomalaisille yrityksille lupaavina toimialoina ICT-alaa ja teollisuutta. Erilaisilla tuotekehitystiimeillä ja startupeilla voi hyvin olla annettavaa alueella.
Paikallinen liiketoimintakulttuuri vaatii aikaa ja vaivaa
Liiketoimintakulttuurilla on Keski-Aasiassa luonnollisesti omat erityispiirteensä. Jos on tottunut venäläiseen liiketoimintakulttuuriin, jossa tyypillisesti korostetaan luottamusta ja henkilökohtaisia suhteita, mennään Keski-Aasiassa näissä vielä syvemmälle.
– Venäjällä on tärkeää näyttää, että olet ammattimainen, tunnet oman tuotteesi, olet varma siitä, mitä myyt. Sitä kautta pystyt rakentamaan luottamuksen asiakkaan kanssa. Aasiassa taas se on melkein ystävyyden kautta. Verkkokauppa ei toimi, kauniit esitykset eivät toimi, siellä pitää olla läsnä. Siellä asiakkaat kutsuvat häihin, synttäreille ja hautajaisiin, Salonen kuvailee.
”Siellä asiakkaat kutsuvat häihin, synttäreille ja hautajaisiin.”
Länsimainen arjen jako työn ja vapaa-ajan välille on siis syytä unohtaa, sillä suhteiden ja luottamuksen rakentaminen venyy väkisinkin työajan ulkopuolelle. Jos saa kutsun asiakkaan perhelounaalle viikonloppuna, on saavuttanut jo hyvän aseman. Lounaan lomassa neuvotellaan myös kaupoista.
Pohjatöiksi Salonen suosittelee tutustumaan kohdemaan kulttuuriin ja historiaan. Se avaa silmiä ja auttaa ymmärtämään paikallisia tapoja. Kielen osalta liiketoiminnassa hallitsee edelleen venäjä, joskin nuoret sukupolvet alkavat vähitellen osata myös englantia.
Työkulttuuria voi ja kannattaa muovata
Henkilökohtaisten suhteiden ja vapaa-ajan vieton merkitys koskee myös oman tytäryhtiön ja paikallisen tiimin rakentamista. Työasioista on toisinaan hyvä keskustella konsertin tai puistoretken yhteydessä.
Kun Keski-Aasiaan avaa toimistoa, on ensimmäisenä tärkeää löytää luotettava vetäjä. Länsimainen koulutus tai kokemus länsimaisen yrityksen palveluksessa on tässä eduksi. Toinen tärkeä on osaava juristi, joka auttaa minimoimaan riskit aina työsopimuksista alihankkijoiden sopimuksiin ja vuokrasopimuksiin, sillä oikeudellinen kehitys on Keski-Aasiassa vielä varhaisemmassa vaiheessa.
Työkulttuuri Keski-Aasiassa on erittäin hierarkinen, mutta sitä kannatta pöyhäistä länsimaisella, modernilla otteella. Salonen on opettanut alusta asti Astanan tiimilleen luovaa työtapaa ja kannustanut ehdottamaan omia ideoita.
– Ihmiset ovat lahjakkaita, pitää vain osata avata heidät, Salonen sanoo.
Keski-Aasian markkinoille lähtevän yrityksen tulee siis olla valmis tekemään hieman enemmän kuin mihin Suomessa on totuttu. Liiketoiminta vaatii tarkkuutta, eikä liian luottavainen saa olla. Päätöksissä ei saa himmailla liikaa, vaan otteen on oltava jämäkkä.
– Siellä on vauhti paljon nopeampi. Päätöksenteko vaatii vähän aggressiivisempaa otetta. Sen pitää lähteä liikkeelle kuin juna, Salonen kuvailee.
Näillä neuvoilla Salonen uskoo yritysten pärjäävän Keski-Aasian markkinoilla.
– Nyt kannattaa ottaa haltuun nämä markkinat.
ISKU
- 600 työntekijää
- liikevaihto 138,2 miljoonaa euroa
- edustettuna 68 kaupungissa maailmalla
- tuotanto Lahdessa
- historia alkaa vuodesta 1928 – perheyritys kolmannessa polvessa