Kazakstan – isoin ja tutuin Keski-Aasian markkinoista
Näkymä Astanan Baiterek-näkötornista. Kuvituskuva:
Kazakstan on Keski-Aasian vaurain ja taloudellisesti kehittynein valtio, joka yhdistää Euroopan Aasian laajoille markkinoille. 2000-luvulla on puhuttu paljon uudesta silkkitiestä, jonka yhtenä keskeisenä taloudellisena ja logistisena keskuksena Kazakstan voisi toimia. Luonnonvaroiltaan rikkaan ja sijainniltaan keskeisen maan painoarvo tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Teksti Heikki Koskinen
Kazakstaniin kohdistuu nyt kiinnostusta monista ilmansuunnista. Kuvaava on, että syyskuussa 2022 Kazakstanin presidentti otti peräkkäisinä päivinä vastaan Paavi Franciscuksen ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin. Suomella ja Kazakstanilla on yhteisenä naapurina Venäjä, jonka taloudellinen kehitys on riskitekijä. Maailmanpankin raportin mukaan Venäjän talouden romahdus heijastuu myös Kazakstanin kasvunäkymiin.
Finnveran artikkelin mukaan Kazakstan toivoo investointeja nimenomaan lännestä, jotta liiallista riippuvuutta suurimmista kauppakumppaneista Kiinasta ja Venäjästä vältettäisiin. Kazakstanin johto on signaloinut Venäjältä vetäytyville kansainvälisille yrityksille mahdollisuuksista sijoittua uudelleen Kazakstaniin. Maan virallinen kieli on kazakin lisäksi venäjä, mikä tekee kommunikoinnista helpompaa Venäjän markkinoilla jo toimineille yrityksille.
Euroopan unioni on Kazakstanin suurin kauppakumppani. EU:n osuus Kazakstanin kokonaistavarakaupasta vuonna 2020 oli 29,7 prosenttia. Eurooppalaisia yrityksiä Kazakstanissa toimii noin 2800. Etenkin saksalaiset ja ranskalaiset yritykset ovat maassa aktiivisia. Suomen Tullin mukaan vuonna 2021 Suomen tavaravienti Kazakstaniin oli arvoltaan 102,4 miljoonaa euroa ja tavaratuonti Kazakstanista 5,6 miljoonaa euroa. Suomen keskeisiä vientituotteita ovat koneet, lääkkeet ja paperituotteet, tuonnin arvosta 5,5 miljoonaa muodostui raudasta ja teräksestä. Vuonna 2022 suurimmaksi tuontituotteeksi ovat nousseet kivennäisöljytuotteet, joita tuotiin tammi-kesäkuussa 21,9 miljoonalla eurolla.
Kazakstanissa toimii jo nyt yli 40 suomalaista yritystä kuten Nokia, Wärtsilä, Metso, Vaisala, Kone, Honkarakenne ja Tikkurila. Kauppoja Kazakstaniin on onnistuttu tekemään hyvin erilaisilla aloilla. Metso Outotec solmi vuonna 2020 sopimuksen merkittävän kaivosalan toimijan kanssa noin 10 miljoonan euron arvoisten jauhinmyllyjen toimittamisesta. Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku puolestaan teki kahden miljoonan euron arvoisen kaupan erityislasten koulukalusteiden toimittamisesta kesällä 2022. Uudemman polven alustatalousyrityksistä myös suomalainen ruokakuriiripalvelu Wolt toimii maassa.
Yritysten toimintaa Kazakstanissa tukee pääkaupunki Astanassa Suomen suurlähetystö, joka on Suomen ainoa edustusto Keski-Aasiassa. Suomen Kazakstanin-suurlähettiläänä työskentelee Soili Mäkeläinen-Buhanist. Toukokuussa 2022 maiden edustajat juhlistivat kahdenvälisten suhteiden 30-vuotista historiaa. Yhteistyön edistämisestä keskusteltiin esimerkiksi puhtaiden teknologioiden ja koulutusviennin osalta. Kazakstanin varaulkoministeri totesi, että ”maamme talouskasvu tulee olemaan lisääntyvässä määrin vihreää ja olemme sitoutuneet ympäristönsuojeluun”.
”Maamme talouskasvu tulee olemaan lisääntyvässä määrin vihreää.”
Perusasioita Kazakstanin taloudesta
Kazakstan on maailman suurin sisämaavaltio, jonka sisään mahtuisi koko Länsi-Eurooppa. Väestöntiheys on Kazakstanissa kuitenkin yksi maailman alhaisimmista. Puolet maan pinta-alasta koostuu aavikoista tai puoliaavikoituneista alueista. Tästä huolimatta Kazakstanissa on 25 miljoonaa hehtaaria peltopinta-alaa ja 70 miljoonaa hehtaaria laidunmaata. Maa on merkittävä vehnän viejä.
Politiikan ja hallinnon keskus on pääkaupunki Astana. Vanha pääkaupunki Almaty on perinteisesti tunnettu maan liike-elämän keskuksena ja on edelleenkin maan väkirikkain kaupunki noin kahdella miljoonalla asukkaalla. Valtiolla on merkittävä rooli Kazakstanin talouselämässä. Kauppapolitiikka-lehden artikkelin mukaan onkin vain loogista, että bisnesmaailma pikkuhiljaa seuraa poliittista valtaa hallintokaupungiksi alun perin perustettuun Astanaan.
Kazakstanin vaurauden kulmakivenä ovat toimineet luonnonvarat. Fossiilisten polttoaineiden lisäksi maan uumenissa sijaitsevat valtavat varannot esimerkiksi kultaa, hopeaa, sinkkiä, kuparia, baryyttiä ja kromiittia. Kazakstan vastaa lähes puolesta koko maailman uraanin tuotannosta. Valtionyhtiö Kazatomprom on maailman suurin uraaniyhtiö. Perinteisten kaivosalojen lisäksi Kazakstan on BBC:n uutisen mukaan maailman toiseksi suurin kryptovaluutta Bitcoinien louhija.
Kehityskohteista konkreettisiksi mahdollisuuksiksi
Kazakstanin rooli uuden silkkitien solmukohtana Keski-Aasiassa vaatii merkittäviä panostuksia infrastruktuurihankkeisiin. Logistiikkaverkostot kattavat niin maanteitä, junaraiteita, lentoyhteyksiä kuin laivakuljetuksia Kaspianmeren satamasta. Kazakstan on alueen keskeinen investointikohde. Vuonna 2021 Kazakstaniin talouteen sijoitettiin noin 24 miljardia ulkomailta. Ulkomaalaiset investoinnit ovat edelleen tietyillä strategisilla talouden sektoreilla rajoitettuja.
Maailmanpankin kehittämisohjelmia Kazakstanissa on yhteensä yksitoista. Kazakstanin hallinto on yhdessä Maailmanpankin kanssa listannut keskeisiksi painopisteiksi seuraavat talouden sektorit
- Infrastruktuuri (liikenne, logistiikka)
- Maatalous/ kuluttajahyödykkeet
- Kaivostoiminta
- Kemian- ja petrokemianteollisuus
- Koneenrakennus
Haasteena talouden monipuolistaminen
Energiasektori vastasi vuonna 2020 noin 70 prosentista Kazakstanin viennistä sekä 21 prosentista bruttokansantuotteesta. Maailmanpankki on arvioinut, että maassa on yhä yli 5000 tutkimatonta mineraaliesiintymää. Vuonna 2018 Kaspianmeren alueen rantavaltiot pääsivät sopimukseen Kaspianmeren statuksesta merenä. Tämä pitkään haettu sopu ratkaisi sisämeren kaasu- ja öljyesiintymien laillisen aseman.
Kazakstanin tulevaisuuden haasteet liittyvät ennen kaikkea talouden monipuolistamiseen sekä korruption kitkemiseen. Vuoden 2022 tammikuussa koettujen laajojen mielenosoitusten jälkeen Kazakstanin hallinto on antanut merkittäviä kehityslupauksia kansalaisille. Levottomuuksien jälkimainingeissa presidentti Kasym-Žomart Tokajev on kritisoinut mm. vapaan kilpailun puutetta, kartellisopimuksia ja korruptiota. Muun muassa Kazakstanin kehityspankin toiminta ja öljyrahasto Samruk-Kazyna aiotaan uudistaa. Monet rahastolle kuuluvat yhtiöt kuten lentoyhtiö Air Astana on tarkoitus yksityistää vuoteen 2023 mennessä.
Vuonna 2021 Kazakstanin BKT kasvoi 4 prosenttia. Bruttokansantuotteen kasvu loiveni alkuvuonna 2022 seurauksena maan levottomuuksista ja Ukrainan sodasta. Maailmanpankki on ennustanut 1,5 prosentin kasvua vuodelle 2022. BKT:llä laskettuna Kazakstanin talouden kokoluokka on yhä yli kaksinkertainen verrattuna Keski-Aasian (Kiina ja Venäjä poisluettuna) toiseksi suurimpaan talouteen Uzbekistaniin. Kazakstanin bruttokansantuote oli Maailmanpankin tilastojen mukaan 190,8 miljardia dollaria vuonna 2021. Suomen BKT oli samana vuonna 299 miljoonaa dollaria.
Suomalaiset yritykset ovat olleet kiinnostuneita Kazakstanin markkinoista. Potentiaalia on nähty vihreässä siirtymässä, energiatehokkuuden kehittämisessä, maatalouden kehittämisessä ja koulutusviennissä. Finnveran artikkelissa muistutetaan, että kilpailu maassa on kovaa ja paikalliset kontaktit tärkeitä: ”sähköpostilla ei kauppoja solmita”.