Kriisi 2022.
Päivämäärä 24.2.2022 muutti maailman ja aiheutti suomalaisille Venäjän-kauppaa tekeville yrityksille ennennäkemättömän ja totaalisen kriisin.
Liiketoiminta oli kriisissä, johto oli kriisissä, henkilökunta oli kriisissä, henkilökohtainen elämä oli kriisissä, firman maine oli kriisissä, oma maine oli kriisissä, brändi oli kriisissä, pomo oli kriisissä, työkaveri oli kriisissä, perhe oli kriisissä, ystävät ja sukulaiset olivat kriisissä. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kriisi oli ainutlaatuinen, jokainen koki sen omalla tavallaan ja se jatkuu yhä. Myös organisaatioissa kriisi koettiin hyvin eri tavoin riippuen sen toiminnasta ja sijainnista. Useista yrityksistä löytyy kriisisuunnitelmat ja erilaisia kriisejäkin on harjoiteltu.
Tällaiseen kriisiin ei kukaan kuitenkaan ollut osannut varautua. Heillä, joilla ei ole kokemusta Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta, on ollut vaikea ymmärtää, mistä suomalaisten Venäjän-kauppaa tekevien yritysten kriisissä oli ja on kyse. Voihan sitä toki yrittää selittää. Tässä muutama kysymys, joilla voi herätellä keskustelukumppania.
- ”Tiedätkö, miltä tuntuu, kun sota täyttää kaikki työpäivät, kaiken vapaa-ajan ja valvottaa vielä yölläkin?”
- ”Tiedätkö, miltä tuntuu, kun sota koskettaa koko henkilökuntaa eri maissa?”
- ”Tiedätkö, miltä tuntuu, kun olet rakentanut koko elämäsi uraa, joka liittyy Venäjän-kauppaan?”
- ”Tiedätkö, miltä tuntuu, kun laitat elämäsi pakettiin, jätät työt, ystävät, omat harrastukset, lasten koulut ja harrastukset ja muutat pois?”
- ”Tiedätkö, miltä tuntuu, kun menetät työpaikkasi?”
- ”Tiedätkö, miltä tuntuu, kun matto vedetään jalkojen alta?”
Harva tietää. Ja jos ei tiedä, on vaikea olla empaattinen. Samaan aikaan he, jotka eivät tienneet, olivat kuitenkin ensimmäisten joukossa neuvomassa, mitä yritysten ja ihmisten tulisi tehdä ja miten nopeasti. Toisella kädellä he kirjoittivat boikotointilistoja ja agitoivat muita mukaan. On selvää, että tunnekuohuissa tulee ylilyöntejä. Kun täytyy löytää syypää omaan pahaan oloon, pelkoon ja levottomuuteen, on helppo sylkeä lähelle. Muutamia viikkoja, kuukausia myöhemmin ihmiset löysivät parempia kanavia purkaa tuntojaan ja alkoivat esimerkiksi auttaa Ukrainassa järkyttävään hätään joutuneita.
Kriisissä on pitkälti kyse siitä, miltä asiat tuntuvat, miten asiat muuttuvat sekavassa tilanteessa ja missä mittakaavassa. Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa ei edelleenkään puhuta mielellään tunteista, varsinkaan töissä, ne johtavat meitä ja vaikuttavat toimintaamme. Terveiden yhteisöjen elinehto on, että tunteista puhutaan, varsinkin kriisin keskellä. Näille keskusteluille täytyy löytää aikaa ja luoda luontevia hetkiä. Näin jälkeen päin viime kevääseen katsoessa ja niihin tunteisiin mennessä, halusin koota listaa ideaalista johtajasta ja kriisiviestinnästä, vaikka sellaisia ei todellisessa elämässä olisikaan.
Kriisin keskellä hyvä johtaja
- pitää huolta omasta jaksamisestaan.
- pitää huolta henkilöstön jaksamisesta.
- kysyy, mitä kuuluu. Jos ei päivittäin, niin ainakin viikoittain.
- kiittää, kun on kiitoksen paikka.
- rauhoittaa tilannetta selkeällä suullisella sisäisellä viestinnällä.
- viestii selkeästi ja jatkuvasti.
- kokoaa ympärilleen avainhenkilöt koko organisaatiosta kriisiryhmää varten.
- kertoo missä mennään, mitä tämä tarkoittaa meille yrityksenä ja miten se vaikuttaa jokaisen työhön.
- pitää kriisilokia.
- kuuntelee henkilöstöä ja järjestää heille mahdollisuuden jakaa tunteitaan ja keskustella.
- tekee kysymykset ja vastaukset -listaa ennakoivasti. Täydentää listaa koko ajan. Tästä listasta löytyy kysymykset kaikkeen niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Lista palvelee myös siinä vaiheessa, kun media ottaa yhteyttä.
- on ihminen ihmiselle.
Me kauppakamarilla siirryimme kriisiviestintämoodiin heti sodan alettua. Yritysten tiedon tarve oli valtava. Olimme sitä ennen tehneet tehostettua jäsenviestintää jo useita viikkoja. Yhtäkkiä kaiken infon, faktojen, disinformaation ja misinformaation keskellä halusimme korostaa sitä, että meiltä saa aina faktapohjaista tietoa. Medialukutaidon ja lähdekritiikin tärkeys korostuivat entisestään, jotta oikea tieto löytyi disinformaation joukosta.
Maaliskuun alussa kirjoitin Ajantasaista, oikeaa ja tarkistettua tietoa -blogin. Meidän kriisiviestintämme yrityksille sisälsi pakoteinfoja, päivittyvää uutisseurantaa sodan talousvaikutuksilta ja maksutonta puhelinneuvontaa.
Käytännönläheinen verkkokoulutuksemme Sisäinen ja ulkoinen viestintä kriisissä 13.10. avaa viime kevään oppeja yritykselle kriisiviestinnästä.
Koulutukseen kannattaa virittäytyä pohtimalla seuraavia kysymyksiä yksin ja yhdessä kollegojen kanssa.
- Miten yrityksesi on onnistunut kriisiviestinnässä tänä vuonna?
- Millä tasolla kriisitoimintavalmius oli yrityksessä ennen sotaa ja nyt?
- Onko kriisiviestintäsuunnitelmanne päivitetty?
- Mikä on johdon rooli kriisiviestinnässä?
- Miten median kanssa toimitaan ja miten haastatteluihin valmistaudutaan?
- Miten hoidetaan sisäistä viestintää kriisitilanteessa?
- Miten pidetään huolta henkilöstöstä pitkittyneessä kriisissä?
Tule päivittämään kriisiviestintäosaamisesi. Koulutuksessa saat mukaasi selkeät ja sovellettavat käytännön vinkit yrityksesi kriisiviestintätason nostamiseksi.
Ilmoittaudu
Satu Niemelä
viestintä- ja markkinointijohtaja
EastCham Finland