Seitsemän subjektia ei ole vielä aloittanut jäteoperaattorin valintaa - Tatarstan saa kehuja, vaikka on yksi niistä

• Seitsemän subjektia ei ole vielä käynnistänyt jätteenkäsittelylain toimeenpanoa.

• Lain mukaan Venäjän alueiden on valittava alueelliset jätteenkäsittelyoperaattorit vuoteen 2019 mennessä.

• Tatarstan ja Hanti-Mansia pilotoivat uusia ekoteknopuistoja jätteenkäsittelyä ja kierrätystä varten.

Uutistoimisto Tassin mukaan seitsemän Venäjän subjektia ei ole vielä aloittanut jätteenkäsittelylain mukaista jäteoperaattorin valintaa. Alueet ovat Venäjän ympäristöministeriön mukaan Orlovin alue, Penzan alue, Pihkovan alue, Samaran alue, Moskova, Permin aluepiiri ja Tatarstanin tasavalta.

Valintaprosessi on käynnistetty 26 subjektissa yhteensä 54 operaattorin valintaa varten. Vain neljä subjektia on täyttänyt kaikki lain vaatimukset – Ivanovon alue, Astrahanin alue, Mordvan tasavalta sekä kansainvälisen lain kannalta kiistanalainen Sevastopol.

Venäjän jätteenkäsittelylain mukaan jokaisen Venäjän alueen on valittava alueellinen jätehuolto-operaattori vuoteen 2019 mennessä. Operaattorit vastaavat jätteidenkäsittelystä keruusta ja kuljetuksesta käsittelyyn ja loppusijoittamiseen asti. Operaattorit päättävät myös käsittelyn hinnoittelusta.

Tatarstan ja Hanti-Mansia saa kehuja

Vaikka Tatarstan ei ole vielä aloittanut operaattorin valintaa, on se yhdessä Hanti-Mansian autonomisen piirin kanssa kehityksen aallonharjalla. Tatar-informin mukaan näissä subjekteissa on käynnissä ekoteknopuistoiksi kutsuttujen jätteenkäsittelykeskusten pilottihankkeet.

– Siellä käydään rakentavaa keskustelua tällä alalla, alueiden johto on tehnyt konkreettisia päätöksiä. Lisäksi on käynnissä suuri työ alueellisten operaattoreiden muodostamiseksi, Putkiteollisuuden kehityssäätiön johtaja Igor Malyšev kehuu Tatarstania ja Hanti-Mansiaa Tatar-informille.

Malyševin mukaan ekoteknopuistot ovat näillä alueilla lähes valmiita.

Käsittelyä ja kierrätystä

Izvestia-lehden mukaan ekoteknopuistoja alkaa ilmestyä Venäjälle vuonna 2019. Niissä on tarkoitus paitsi lajitella ja käsitellä jätettä, valmistaa siitä myös kierrätystuotteita.

Valtio tukee ekoteknopuistojen rakentamista tarjoamalla korkotukea lainoihin ja osallistumalla rakentamisen kustannuksiin.

Ekoteknopuistojen arvellaan näkyvän myös kuluttajille alhaisempina jätemaksuina ja lopputuotteiden hintoina kauppojen hyllyillä. Ne mahdollistavat vanhanaikaisten kaatopaikkojen sulkemisen ja kierrätystason nostamisen nykyisestä 10 prosentista 70-80 prosenttiin vuosiin 2030-2035 mennessä, arvioidaan Izvestian mukaan.