Kuva: Hello I'm Nik/Unsplash.
Venäjä-exitissä on kolme vaihtoehtoa, joita jokaista on punnittava tarkkaan - "Rikosvastuu voi konkretisoitua montaa kautta"
Päätöksissä on ajateltava monta askelta eteenpäin, vaikka tilanne muuttuu nopeasti.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan moni yritys on joutunut pohtimaan, mitä tehdä liiketoiminnalleen Venäjällä. Vaikka yritys olisi välttänyt pakotteiden suorat vaikutukset, on vähintäänkin maineriski voinut kohota sietämättömäksi.
Vaikeuskertoimia lisäävät Venäjän pikavauhdilla säätämät lait, joilla yritysten lähteminen Venäjältä on pyritty tekemään vaikeaksi pääomien ja työpaikkojen säilyttämiseksi maassa.
Venäjä rajoitti presidentin ukaasilla 81 kiinteistöjen ja arvopapereiden myyntiä niin sanottujen ”epäystävällisten maiden” kansalaisten toimesta. Toimenpiteet tulee hyväksyttää hallituksen komissiolla, jota koskee 6.3.2022 julkaistu asetus 295. Lista ”epäystävällisistä maista” on julkaistu Venäjän hallituksen määräyksessä 430.
Venäjän hallituksen mukaan ulkomaisomisteisilla yrityksillä on Venäjällä kolme vaihtoehtoa – jatkaminen entiseen tapaan, tytäryhtiön siirtäminen hallintayhtiölle tai lopettaminen, joka katsotaan tahalliseksi konkurssiksi juridisine seurauksineen. Näitä käytiin läpi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin exit-strategioita käsitelleessä tilaisuudessa 10.3. Capital Legal Servicesin Vladislav Zabrodinin valottamana.
Elinkeinoelämän keskusliitto on julkaissut 21.3.2022 sivuillaan kattavan Q&A-listauksen Venäjä-exitiin liittyen. Listauksen on koostanut osakas, asianajaja, varatuomari Heidi Paalanen-Koev asianajotoimistosta Castrén & Snellman.
Alla näitä kolmea vaihtoehtoa kommentoi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki.
1. Toiminnan minimoiminen
Ensimmäinen vaihtoehto, eli Venäjälle jääminen, voidaan toteuttaa muodollisesti ”horrostamalla” liiketoiminta. Näin voidaan pelata vaikka kolme kuukautta lisäaikaa, jotta tilanne voidaan arvioida silloin uudelleen.
Tällöin työntekijät irtisanotaan tai siirretään lomalle toimitusjohtajaa lukuun ottamatta. Sopimukset sanotaan irti tai niitä lykätään. Velat maksetaan pois. Tuotenimistä, tavaramerkeistä tai muista immateriaalioikeuksista luovutaan. Kiinteistöt myydään tai vuokrataan.
Minimivaatimukset ovat, että yritys hoitaa verovelvollisuutensa, maksaa palkat toimitusjohtajalle ja muille työskentelyä jatkaville sekä säilyttää osoitteensa. Suurista irtisanomisista voi olla ilmoitettava viranomaisille.
Jos yritys ei ilmoita taloudellisia tietojaan yli vuoteen tai yrityksellä ei ole vuoteen rahaliikennettä, viranomaiset saattavat määrätä yrityksen lopetettavaksi. Tästä koituu seuraamuksena se, että toimitusjohtaja ei saa toimia toimitusjohtajana tai olla osakkeenomistajana kolmeen vuoteen. Jos tällaisen yhtiön velat ylittävät varat, valtio voi hakea yhtiön konkurssiin.
Jos toimintaa jatkaa, on syytä arvioida tarkasti jo asetettujen ja näköpiirissä olevien mahdollisten pakotteiden vaikutukset.
– Muodollisjuridisesti tämä toimintatapa on tietysti mahdollinen, mutta nykyisessä pakoteympäristössä, jossa EU-alueella olevan emon on käytännössä huolehdittava siitä, että Venäjällä sijaitseva tytäryhtiö myös noudattaa EU:n ja mahdollisesti myös Yhdysvaltojen pakotteita, tämä voi aiheuttaa haasteita jatkossa pakotteiden yhä laajentuessa ja muuttuessa yksityiskohtaisemmiksi, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin juristi Petri Kekki.
”Nykyisessä pakoteympäristössä tämä voi aiheuttaa haasteita jatkossa.”
Pakotteiden lisäksi toimintaympäristö voi vaikeutua tulevaisuudessa muidenkin epäsuorien syiden vuoksi – Venäjä saattaa kriminalisoida pakotteiden noudattamisen ja maksuliikenne voi muuttua yhä vaikeammaksi finanssisektorin liikkumatilan kapenemisen ja SWIFT-toimenpiteiden seurauksena.
2. Yhtiön siirtäminen hallintayhtiölle
Toiminnan minimoimisen sijaan tai lisäksi yrityksen hallintaoikeuden voi siirtää yrityksen työntekijälle tai hallintayhtiön alaisuuteen. Tämä on keino vetäytyä operatiivisesta toiminnasta ja päätöksenteosta säilyttäen omistus myöhempää, mahdollista markkinoille paluuta varten.
Jos hallintaoikeuden lisäksi halutaan siirtää yrityksen omaisuutta tai osakkeita, voidaan siihen tarvita hallituksen ulkomaisista investoinneista vastaavan komission hyväksyntä. On tärkeää olla tarkkana, että viranomaiset eivät tulkitse toimenpiteitä toiminnan lopettamiseksi. Hallintasopimus voidaan tehdä viideksi vuodeksi ja hallinnasta on maksettava korvaus.
– Mekanismi sinänsä on olemassa ja sitä voidaan käyttää, mutta nykyisessä venäläisessä toimintaympäristössä, jossa monet oikeudelliset periaatteet on hylätty, omaisuuden luovutus sopimusperusteisesti ulkopuoliseen hallintaan sisältää riskejä, Kekki huomauttaa.
”Omaisuuden luovutus sopimusperusteisesti ulkopuoliseen hallintaan sisältää riskejä.”
Kekin mukaan kaikki yksityisoikeudelliset sopimukset perustuvat vakaaseen ennustettavaan oikeusjärjestykseen ja sellaista ei Venäjällä nyt näyttäisi olevan. Kun oikeussuojan saamiseen tarvittaessa sopimuksen täytäntöönpanemiseksi ei voi täysin luottaa, tulisi luottamukseen perustuvan sopimuksen osapuolen olla mieluiten pitkäaikainen ja luotettavaksi tunnettu partneri.
3. Yhtiön myyminen tai purkaminen
Venäjän lainsäädännössä on tällä hetkellä eroavaisuuksia osakeyhtiön (AO) ja rajavastuuyhtiön (OOO) myymisessä ja purkamisessa. Rajavastuuyhtiö on Venäjällä yleisin yhtiömuoto.
Osakeyhtiön osakkeiden myyminen on niin sanottujen ”epäystävällisten maiden” ei-residenteiltä kielletty, mutta rajavastuuyhtiön osuuksien myynti tai yhtiöstä vetäytyminen ovat mahdollisia. Rajavastuuyhtiöstä vetäytyminen onnistuu noin seitsemässä arkipäivässä, kun sen perusehdot täyttyvät, eli esimerkiksi yhtiössä on vähintään kaksi osakasta.
Vapaaehtoinen selvitystila on edelleen mahdollinen, mutta osakeyhtiön kohdalla siihen liittyy suuria riskejä. Viranomaiset voivat puuttua likvidointiin pitäen sitä tahallisena konkurssina, josta seuraa rikosoikeudellisia seuraamuksia. Osakeyhtiön purkaminen kestää puolesta vuodesta vuoteen.
Osakeyhtiöihin kohdistuvan osakkeiden myyntikiellon taustalla on saattanut aluksi olla pyrkimys estää ulkomaisten omistajien irtautuminen Venäjän strategisista yhtiöistä, mutta lainsäädäntö voi kiristyä myös rajavastuuyhtiöiden kohdalla. Pelisäännöt voivat muuttua nyt nopeastikin, joten tilanne on tarkistettava aina, kun ryhtyy toimenpiteisiin.
– Venäjän oikeuskäytännössä on aikaisemminkin menneet sekaisin rajavastuuyhtiötä sekä varsinaista osakeyhtiötä koskevat määräykset ja osuuksia sekä osakkeita on tulkittu samalla tavalla, joten on täysin mahdollista, että nyt on kysymyksessä samanlainen lapsus ja tämä ero poistetaan jossain vaiheessa, Kekki huomauttaa.
”On täysin mahdollista, että tämä ero poistetaan jossain vaiheessa.”
Kaikissa likvidaatiosuunnitelmissa on syytä ottaa huomioon ja arvioida venäläisen yhtiön pääjohtajaa ja hallituksen jäseniä koskevat vahingonkorvaus- ja rikossäännökset sellaisesta tahallisesta yhtiön aseman huonontamisesta, joka voivat johtaa sen maksukyvyttömyyteen tai konkurssiin. Tämä on huomioitava esimerkiksi konsernissa, jossa on venäläinen tytäryhtiö.
Kaikki mala fide, eli vilpillisessä mielessä, tahallisesti tai törkeän huolimattomasti, tehdyt toimenpiteet, jotka johtavat esim. tytäryhtiön maksukyvyttömyyteen tai konkurssiin saattavat synnyttää pääjohtajalle ja hallituksen jäsenille vahingonkorvausvelvoitteen ja mahdollisesti rikosvastuun, esimerkiksi jos varoja on nostettu yhtiöstä yhtiölainsäädännön vastaisesti tai syyllistytty muuhun petolliseen toimintaan tietoisena tarkoituksena ajaa yhtiö maksukyvyttömyys- tai konkurssitilaan. Nämä määräykset on syytä ottaa huomioon jos ryhdytään ”ajamaan alas” venäläistä yhtiötä aiheuttamalla sille maksukyvyttömyys- ja konkurssitila.
Tämä voi johtaa jopa emon vastuuseen, jos emo on omilla toimillaan tai muutoin hyväksymällä toimet edesauttanut tyttären konkurssia tai maksukyvyttömäksi joutumista, eli korvausvelvoite ja rikosvastuu voivat seurata myös emoa ja sen päättäviä tahoja.
– Tätä kutsutaan samaistukseksi, ”piercing of the corporate veil”, joka on omaksuttu Venäjän yhtiölainsäädäntöön Yhdysvalloista. Rikos- ja korvausvastuu voi konkretisoitua montaa kautta. Toki Venäjän federaation oikeusjärjestyksen soveltamisalue on vain sen valtion alueella, mutta sen alueella oleva omaisuus voi olla konfiskoinnin kohteena ja oleskelu federaation alueella voi johtaa pidätykseen ja rikostutkintaan, Kekki sanoo.
Ota yhteyttä:
Petri Kekki
Legal Business Advisor
+358 50 555 2047
[email protected]
Tulossa 31. maaliskuuta:
https://www.eastcham.fi/tapahtumat/russian-market-exit-strategies-2/
Katso tallenne:
https://www.youtube.com/watch?v=qiA2_NOUc2M&feature=emb_title
Lue myös
https://www.eastcham.fi/venajan-pakotteet/