Kaluga – Autoteollisuutta ja avaruustutkimusta

Kalugan kaupungin juuret ovat syvällä historiassa ja katse korkeuksissa. Näin voisi päätellä ainakin kaupungin vaakunasta, jossa koreilevat vierekkäin keisarillinen kruunu ja Sputnik-satelliitti. Kalugan kaupunki ja erityisesti Kalugan alue ovat viime vuosina houkutelleet mukavasti ulkomaisia investointeja ja alue on menestynyt hyvin myös Venäjän elintaso- ja liiketoimintailmapiirivertailuissa. Ei siis ihme, että paikka saa kehuja myös siellä toimivien suomalaisyritysten edustajilta.

Venäjän vanhimpia kaupunkeja

Venäjän vanhimpiin kaupunkeihin lukeutuva Kaluga on mainittu historiateksteissä ensimmäisen kerran vuonna 1371. Tuolloin Moskovan ruhtinaskunnan ja Liettuan suurruhtinaskunnan raja kulki Kalugassa, mutta historioitsijoiden viimeaikaisten tulkintojen mukaan Kalugan linnakekaupunki ei silloin vielä kuulunut varsinaisesti kumpaankaan ruhtinaskuntaan.

Neljän vuosisadan ajan paikkakunta eleli hiljaista provinssielämää aina vuoteen 1755, jolloin siellä vieraili keisarinna Katariina Suuri. Historioitsijoille tuntemattomaksi jääneestä syystä keisarinna ihastui kaupunkiin ja hallitsijan myötävaikutuksella Kaluga alkoi kasvaa ja kehittyä. Keisarinnan vierailun jälkeen paikkakunta kohotettiin kuvernementin pääkaupungiksi ja sille vahvistettiin asemakaava. Kalugaan alkoi kohota kivitaloja, virastoja, julkisia rakennuksia ja kirkkoja. Nopeasti teollistuvalla paikkakunnalla toimi 1700-luvun loppuun mennessä jo noin 120 tuotantolaitosta.

Seuraavalla vuosisadalla Kalugaa halkovan Oka-joen merkitys liikennereittinä alkoi rautateiden kehittymisen myötä vähentyä ja kaupunki alkoi menettää alueellista merkitystään. Kaluga jäi syrjään tärkeimmistä liikennereiteistä ja aiemmin eläväinen kaupan ja teollisuuden keskus alkoi hiljalleen taantua. Taantumaa nopeutti vuosina 1917 – 1923 sodittu sisällissota, jonka taistelujen keskiössä Kaluga joutui pitkään sinnittelemään.

Kaupunki sai seuraavan piristysruiskeen 1920-luvulla, kun valtansa lopulta vakiinnuttanut uusi valtionjohto päätti ryhtyä teollistamaan maata suunnittelutalouden keinoin. Luotiin korkealentoisia suunnitelmia ja iskurityöläiset kisasivat tuotantotavoitteiden rikkomisesta. Näissä suunnitelmissa Kalugalle oli varattu rooli koneenrakennuksen ja puolustusteollisuuden keskuksena. Kaupunkiin alkoi kohota tehtaita ja tuotantolaitoksia. Työväkeä virtasi maalta kaupunkiin, ja parissa vuosikymmenessä Kalugan asukasluku kaksinkertaistui. Neuvostoaikoina arviolta noin 90 prosenttia kaikista Kalugassa toimineista teollisuuslaitoksista oli valjastettu puolustusteollisuuden tarpeisiin.

Erityisen merkityksen kaupungille antoi siellä yli 40 vuotta asunut ja työskennellyt avaruusinsinööri Konstantin Tsiolkovski, jonka perintönä Kalugaa nimitetään vielä tänäkin päivänä Venäjän ja Neuvostoliiton avaruustutkimuksen kehdoksi. Tästä perinnöstä muistuttavat kaupungissa toimiva Venäjän suurin avaruusteknologian museo ja Kalugan vaakunaa koristava Sputnik-satelliitti.

Maantieteellinen sijainti ja liikenneyhteydet

Kalugan alue sijaitsee Venäjän keskisessä federaatiopiirissä 175 kilometrin matkan päässä Moskovasta lounaaseen. Alueen rajanaapureina ovat koillisessa Moskovan alue ja vuonna 2011 toteutetun Moskovan aluelaajennuksen jälkeen myös itse Moskovan kaupunki. Teollisuusvetoinen Kaluga sijaitsee siis pääkaupunkiseudun vaikutusalueen välittömässä läheisyydessä ja muistuttaa tältä osin myös suomalaista ystävyyskaupunkiaan Lahtea.

Kalugan kaupungin vierestä kulkee Moskovasta Brjanskin kautta Ukrainaan linjattu M3-valtatie, joka on osa eurooppalaista E 101-tietä. Suunnitelmissa on, että tämä 1970-luvun loppupuolella valmistunut tie kunnostetaan ja muutetaan samalla maksulliseksi. Nykyiselläänkin varsin hyväkuntoista valtatietä ajelee Kalugasta Moskovan Vnukovon lentokentälle parissa tunnissa.

Kalugassa on kaksi rautatieasemaa, joista keskustassa sijaitseva palvelee pääosin lähikaupunkien ja Moskovan matkustajaliikennettä. Kaupungin keskustan ulkopuolella olevan rautatieaseman läpi kulkee Moskova-Kiova rata. Radalta on pistoraiteita Kalugan alueella toimiviin teollisuuspuistoihin.

Lentoaseman uusien terminaalirakennusten komponentteja on toimittanut suomalainen Ruukki Construction.

Kalugan kaupungin hallinnollisten rajojen sisäpuolella toimiva Grabtsevon lentoasema suljettiin 2000-luvun alkupuolella talousvaikeuksien vuoksi, mutta päätettiin myöhemmin peruskorjata ja ottaa uudelleen käyttöön. Lentoaseman uusien terminaalirakennusten komponentteja on toimittanut suomalainen Ruukki Construction.

Nyt kentän peruskorjaus on loppusuoralla ja lentoliikenteen arvioidaan käynnistyvän kentällä vuoden 2015 aikana. Alustavien tietojen mukaan ainakin neljä venäläistä lentoyhtiöstä olisi ilmaissut kiinnostuksensa aloitta koti- ja ulkomaanlennot Kalugasta.

Kaluga menestyy vertailuissa

Kalugan kaupunki ja sitä ympäröivä hallintoalue ovat menestyneet melko hyvin erilaisissa elintasoa ja liiketoimintailmapiiriä vertailevissa selvityksissä. Uutistoimisto RIA Novostin viime vuonna tekemässä selvityksessä Kalugan alue sijoittui yhteispisteissä sijalle 17. kaikista Venäjän liittovaltiosubjekteista. Selvityksessä vertailtiin muun muassa alueiden asukkaiden asumisolosuhteita, sosiaalipalvelujen tasoa, taloutta, yleistä turvallisuutta ja väestön ikäjakaumaa. Eri osa-alueista Kalugalle jaettiin korkeimpia pistemääriä asukkaiden tulotasosta ja aluetalouden kehittymisestä. Väestön ostovoimavertailussa Kaluga nousi sijalle 15.

Erityisen hyvin Kalugan alue menestyi venäläisen Agency for Strategic Initiatives -järjestön viime vuonna toteuttamassa Venäjän alueiden liiketoimintailmapiiriä vertailleessa selvityksessä. Eräänlaisessa Doing Business -selvityksen venäläisversiossa Kalugan alue rankattiin ensimmäiselle sijalle kaikista vertailussa mukana olleista liittovaltiosubjekteista. Pilottikokeiluna tehdyssä selvityksessä oli tosin mukana vain 21 liittovaltiosubjektia.

Myös kaupungin infrastruktuuri näyttäisi vertailujen valossa olevan kehittynyttä. Venäjän federaation rakennusvirasto Rosstroin vuosittain julkaisemassa vertailussa Kaluga valittiin toissavuonna infrastruktuuriltaan kehittyneimmäksi kaupungiksi Venäjän keskikokoisten kaupunkien joukossa.

Teollisuuspuistoja ja kansainvälisiä investointeja

Asukaslukuvertailussa Kalugan kaupunki on 54. suurin kaupunki Venäjällä. Kaupungissa asuu tätä nykyä yhteensä lähes 350 000 asukasta ja Kalugan hallintoalueen väkiluku on reilu miljoona. Kaupunki on ollut viime vuosina muuttovoittoinen. Siellä toimii kymmenkunta korkea-asteen oppilaitosta ja instituuttia, joista merkittävimpiä ovat Kalugan yliopisto ja Moskovan Baumanin instituutin filiaali.

Elinkeinorakenteessa on merkittävin rooli teollisuustuotannolla, jonka suurimpia toimialoja ovat auto-, metalli-, elintarviketeollisuus, koneenrakennus, energiantuotanto ja rakennusmateriaaliteollisuus. Kalugan alueen teollisuustuotannosta autoteollisuuden osuus on peräti 44 prosenttia.

Kalugan alueella toimii useita teollisuuspuistoja ja sinne ollaan puuhaamassa myös Ljudinovon erityistalousaluetta.

Pinta-alaltaan suurin teollisuuspuisto on 2 000 hehtaarinen ja lähes 8 000 työpaikkaa tarjoava Vorsino, jonka kansainvälisiä residenttejä ovat muun muassa Samsung Electronics, Nestle Russia, L’Oréal ja suomalainen Metsä Tissue. Viimeksi mainittu on tosin päättänyt vetäytyä pehmopapereiden kuluttajatuotteiden valmistuksesta ja jakelusta Venäjällä ja lopettaa toiminnan Vorsinon tehtaalla kesäkuun loppuun mennessä. Metsä Tissue palvelee jatkossa suurkuluttaja-asiakkaita sekä ruoanlaitto- ja leivinpapereiden asiakkaita yhtiön muiden tuotantolaitosten kautta.

Pinta-alaltaan toiseksi suurimpaan Rosvan teollisuuspuistoon ovat puolestaan sijoittuneet esimerkiksi Peugeot, Citroen ja Mitsubishi -henkilöautoja valmistava PSMA Rus ja kaasuturbiinikomponentteja huoltava GE Rus. Teollisuuspuistossa on oma tullausvarasto sekä logistiikkakeskus välivarastoineen ja rekka- ja rautatieterminaaleineen.

Autoklusteria palvelevaan Grabtsevon teollisuuspuistoon on 650 hehtaarille levittynyt muun muassa Volkswagenin autotehdas, autoteollisuuden alihankkijoita ja metalliteollisuutta. Autoteollisuutta palvelee myös Kalugan kaupungin läheisyydessä toimiva teollisuuspuisto Kaluga-Jug, jonka residentteinä ovat muun muassa Volvo Trucks ja rengasvalmistaja Continental. Kaluga-Jugiin rakennetaan parhaillaan myös sosiaalista infrastruktuuria. Ensi vuonna valmistuvalle Eurooppalainen kortteli -nimiselle asuinalueelle nousee yhteensä 25 asuinrakennusta, päiväkoti, kauppoja ja vapaa-ajankohteita. Teollisuuspuiston yritykset työllistävät yli 3 000 henkeä.

Kotimaiset ja ulkomaiset teollisuuslaitokset ovat taanneet Kalugan alueelle hyvän työllisyystilanteen ja vielä vuoden alkupuolella virallisesti työttömiksi rekisteröityjen osuus oli vain 0,7 prosenttia työikäisestä väestöstä. Työttömyys on kuitenkin lähtenyt kevään aikana selkeään nousuun sen jälkeen, kun taantuma on alkanut purra Venäjän autokauppaan. Kalugan alueella toimivat autotehtaat ovat kertoneet viime kuukausina irtisanomisistaan ja Volvon raskasta kuljetuskalustoa valmistava autotehdas keskeytti tuotantonsa kokonaan määräämättömäksi ajaksi.

Suomalaiset Kalugassa

Suurimpia Kalugan alueella toimivia suomalaisyrityksiä ovat muun muassa Ruukki Construction, Lemminkäinen ja Kiilto.

Lemminkäinen operoi Kalugassa noin 20 kilometrin päässä kaupungista sijaitsevaa Lemminkäinen Industrial Park -teollisuuspuistoa, joka tarjoaa lähes 130 hehtaaria teollisuudelle kaavoitettua omaa maata. Puistossa on valmiit kunnallistekniikan liittymät ja sen kaikki kaavoitus-, suojaetäisyys- ja rakennuslupa-asiat hyväksytty.

Lemminkäistä houkuttelivat Kalugaan otollisen sijainnin lisäksi myös muut vetovoimatekijät. SVKK:n viime syksynä haastattelema Lemminkäinen Oyj:n Venäjän liiketoimintojen kehitysjohtaja Juha Virtanen luettelee tällaisiksi houkutustekijöiksi muun muassa alueen myönteisen toimintailmapiirin ja viranomaistoiminnan tehokkuuden.

— Kaluga on houkutellut useita ulkomaalaisia suuryrityksiä, vaikkei sillä edes ole erityistalousalueen asemaa. Viranomaistoiminnan tehokkuudessa on päästy jopa paremmalle tasolle kuin eräillä vapaakauppa-alueilla ja ”yhden luukun” asioimisen periaate toimii. Investointipäätöksen ja tuotannon käynnistymisen väliin jäävä aika on minimoitu, Virtanen perusteli.

Lemminkäisen teollisuuspuiston ensimmäinen residentti on Rani Plast Oy:n pakkauskalvotehdas, jonka rakennus valmistui omalle tontilleen teollisuuspuistoon vuonna 2012.

Kalugan teollisuuspuistoihin ja investointimadollisuuksiin voi tutustua sivuilla invest.kaluga.ru ja investkaluga.com.

Teksti: Taneli Dobrowolski // Kuvat: Investkaluga.com, Wikimedia Commons