Kazan – Kaupunki jossa kannattaa vierailla
Sanotaan, että matkailu avartaa. Venäjän miljoonakaupunkeihin tutustuminen auttaa ymmärtämään ainakin sen, että elämää ja elinvoimaisia keskuksia on myös Moskovan ja Pietarin ulkopuolella. Yksi tällaisista talouden ja kulttuurin keskittymistä on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki Kazan, johon Suomen ja Venäjän välisen tiede- ja teknologiakomission yhteiskuntantieteiden työryhmä (TT-työryhmä) kävi syyskuun lopulla tutustumassa.
Teksti: Taneli Dobrowolski, Kuvat: Taneli Dobrowolski ja Wikimedia Commons
Kazania ei turhaan kutsuta Venäjän kolmanneksi pääkaupungiksi. Moskovasta 700 kilometriä itään sijaitseva 1,2 miljoonan asukkaan kaupunki on elinvoimainen, kansainvälinen ja monikulttuurinen. Kaupungin kansainvälisyyden huomaa jo katuopasteissa, joista tärkeimmät ovat kolmikielisiä. Tatarstanin virallisten kielten – venäjän ja tataarin – rinnalla näkee myös englanninkielisiä tekstejä, mikä selittyy Kazanin viime vuosina isännöimillä useilla kansainvälisillä urheilutapahtumilla. Urheiluun panostavassa kaupungissa on järjestetty painonnoston EM-kisat 2011, kesäuniversiadit 2013, miekkailun MM-kisat 2014 ja uinnin MM-kisat 2015. Vuonna 2018 Kazan toimii jalkapallon MM-kisojen yhtenä isäntäkaupunkina ja heti seuraavana vuonna kazanilaiset isännöivät kansainvälistä World Skills -tapahtumaa.
Kazan on kelpo matkailukohde
Kansainvälisten tapahtumien järjestäminen on näkynyt matkailun kasvuna. Matkailusivusto TripAdvisor on valinnut Kazanin yhdeksi Euroopan nopeimmin kehittyväksi matkailukohteeksi ja venäläisen matkavaraussivusto Oktogo.ru:n mukaan Kazan oli viime vuonna venäläisturistien neljänneksi suosituin kaupunkilomakohde kotimaassa. Viime vuonna kaupungissa vieraili yli kaksi miljoonaa turistia.
Matkailupalvelut ovat hyvällä tasolla, ainakin mitä kolmen päivän vierailun perusteella voi sanoa. Hotellitarjonta on kattavaa, joukkoliikennekalusto on modernia, ja kaupungin keskustassa liikkumista helpottaa muutama vuosi sitten avattu uudenkarhea metro. Kazanissa on yhteensä 1500 ravintolaa ja ruokapaikkaa, joista useimmat tarjoavat myös paikalliskeittiön antimia. Ilahduttavaa oli myös huomata, että erityisesti Kazanin nuorempi väestö tuntuu osaavan englantia hyvin, eikä epäröi hyödyntää kielitaitoaan aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus.
Kazanin valtteja ovat myös hyvät yhteydet muualle Venäjälle ja ulkomaille. Kazaniin lentää Moskovasta reilussa tunnissa ja Pietarista parissa tunnissa. Kotimaan kohteiden lisäksi Kazanin kolme vuotta sitten uudistetulta kansainväliseltä lentoasemalta on suoria lentoja myös muun muassa Riikaan, Prahaan, Bakuun, Phuketiin tai vaikkapa Goalle. Kazaniin pääsee sinivalkoisin siivin suoralla lennolla myös Helsingistä. Kiireettömästä matkustamisesta nauttivat voivat hypätä Kazanissa jokiristeilijän kyytiin ja seilata Volgaa pitkin naapurikaupunkeihin.
Rikas historia näkyy
Kazan sijaitsee sananmukaisesti Volgan mutkassa – kohdassa, jossa pienehkö Kazanka-joki yhtyy Äiti-Venäjän valtasuoneen Volgaan. Sijainti idän ja lännen kulttuurien törmäys- ja kohtauspaikkana ja islaminuskoisen tataarivähemmistön asuinalueena, on jättänyt selvän leiman kaupungin historiaan, sosiaalisiin rakenteisiin ja kaupunkikuvaan.
Kaupungin historiallisen keskustan ydin on jokien risteyskohdan töyräille kohoava Kreml. Sen paksujen ja valkoisiksi rapattujen muurien takaa on peitset tanassa puolustettu kaupunkia milloin idästä, milloin lännestä tulleita vihollisia vastaan. Nykyään Kreml toimii museona, jossa vieri vieressä ja sulassa sovussa seisovat niin ikivanha ortodoksinen kirkko kuin myös muutama vuosi sitten valmistunut, kaupungin silhuettia suvereenisti hallitseva Qol Şärif -moskeija. Kremliä vastapäätä Kazanka-joen toisella puolella kohoavassa avioliittopalatsissa solmitaan avioliittoja, joista keskimäärin joka neljäs on moniuskonnollinen. Moniuskonnollisuus näkyy myös kaupunkikuvassa: Kazanissa toimii 40 ortodoksista kirkkoa ja 40 moskeijaa, synagoga, sekä luterilaiset ja katoliset kirkot. Tatarstanin tasavallan 3,8 miljoonaa asukasta edustavat yhteensä 173 eri kansallisuutta.
Kazanin kaupunkikuva on arkkitehtuurinsa osalta täynnä historian ja kulttuurin kerrostumia. Vaikka keskustassa on useita rakennustyylillisesti ja -ajallisesti yhdenmukaisiakin alueita, on yleisilme rikas sekoitus itää ja länttä, vanhaa ja uutta.
Kansainväliset suurtapahtumat ja vuonna 2005 vietetyt tuhatvuotisjuhlat ovat muokanneet keskustasta siistin ja viihtyisän – julkisivut ovat kunnossa ja monien venäläisten provinssikaupunkien keskustoja synkistävät hylätyt tai huonokuntoiset rakennukset ovat Kazanissa harvinainen näky. Kaupunginhallinto on myynyt keskustan rakennuksia subventoituun hintaan liikerakennuksiksi yrityksille, jotka ovat sitoutuneet huolehtimaan niiden kunnossapidosta. Jos kaupungin keskusta-alueesta jotain parannettavaa kuitenkin haluaa löytää, niin komeita joenrantoja voisi valjastaa virkistyskäyttöön nykyistä enemmän.
Suomalaiset Tatarstanissa
Kazanka-joki jakaa kaupungin kahteen osaan: Itäpuolella on historiallinen keskusta Kremleineen, yliopistoineen ja hallinnollisine keskuksineen, ja siltojen takana joen länsipuolella kohoaa uudempi ja modernimpi, säännönmukaiseen ruutukaavaan pirstottu asuinalue. Täällä näkyy myös suomalainen kädenjälki, sillä rakennusyhtiö YIT rakentaa alueelle laajaa Sovremennik-nimistä kerrostalokohdetta jo aiemmin valmistuneiden kahden kerrostalon lisäksi. Joen varrella sijaitsevien kerrostalojen ikkunoista avautuu näköala kaupungin historialliseen keskustaan ja Kremliin. Alueella riittää elämää, sillä Sovremennik-rakennuskohteen vieressä kohoavat Las Vegasista vaikutteita ammentanut kylpylä-hotellikompleksi Riviera ja jääkiekkojoukkue AK Barsin kotihalli Tatneft Arena.
Tatarstanissa tuntuu kuin olisi valtiossa valtion sisällä. Tasavalta ylläpitää aktiivisesti suhteitaan ulkomaille, mikä käytännössä näkyy esimerkiksi Suomen ja Venäjän välisen talouskomission alaisen alueyhteistyöryhmän toiminnassa. Tatarstanin bisnesdelegaatiot ovat vierailleet Suomessa säännöllisesti ja delegaatioiden johdossa on ollut myös tasavallan nykyinen presidentti Rustam Minnihanov. Alueyhteistyöryhmän puitteissa toteutettuja Tatarstanin delegaation vierailuja Suomeen, ja suomalaisyritysten vienninedistämismatkoja Tatarstaniin, on koordinoinut Suomalais-Venäläinen kauppakamari. Seuraava Suomesta Tatarstaniin suuntautuva matka toteutetaan keväällä 2017.
Aktiivisten ulkosuhteiden ylläpitämisen mahdollistaa vallanjakosopimus keskusvallan kanssa: Tatarstan voi Venäjän ulkoministeriön luvalla solmia kahdenvälisiä talous-, ympäristö- ja kulttuurisuhteita ulkomaiden kanssa.
Suomi tunnetaan Tatarstanissa yllättävän hyvin. Useissa isäntien puheenvuoroissa muistutettiin muun muassa siitä, että Suomessa asuu pieni, mutta aktiivinen tataarivähemmistö. Suomesta on haettu oppia myös koulutuksen kehittämiseen ja esimerkiksi Kazanin ensimmäiseen kansainvälisen koulun perustamiseen otettiin mallia suoraan Helsingistä.
Bisnesaktiivisuus ei rajoitu pelkästään liikemiesvierailuihin, vaan Tatarstanissa toimii myös erilaisia Invest-in -ohjelmia ja -toimijoita. Yksi toimijoista on Tatarstan Investment Development Agency, joka yhden luukun periaatteella auttaa yrityksiä sijoittautumaan Tatarstaniin. Organisaatiolla on hulppeat tilat aivan kaupungin keskustassa ja nuori, englantia sujuvasti puhuva henkilökunta.
Ulkomaisia yrityksiä houkutellaan erityisesti Alabugan erityistalousalueelle, joka on parisataa kilometriä Kazanin ulkopuolella sijaitseva 4 000 hehtaarin laajuinen tuotantoteollisuuden erityistalousalue. Erityistalousalueen prioriteettialoja ovat muun muassa auto-, koneenrakennus- ja kemianteollisuus, rakennusmateriaalien valmistus ja kuluttajatuotteet. Alabuga on ollut yksi Venäjän menestyneimmistä erityistalousalueista ja sinne on tätä nykyä jo sijoittunut tai sijoittautumassa yli 40 yritystä, mukaan lukien suomalainen pakkausvalmistaja Huhtamäki. Muita Alabugaan tai Tatarstaniin sijoittuneita ulkomaisia suuryrityksiä ovat esimerkiksi Ford, Daimler, Mercedes-Benz, 3M, Bosch, Rockwool ja Fujitsu.
Vuonna 2015 Tatarstaniin tehtiin suoria ulkomaisia investointeja 500 miljoonan dollarin edestä. Suomen ja Tatarstanin kauppavaihto oli viime vuonna 364 miljoonaa dollaria.
Tatarstanin talous kasvaa taantumasta huolimatta
Venäjän federaatiosubjekteista Tatarstanin talous on seitsemänneksi suurin. Vaikka Tatarstan sijaitsee merkittävällä öljyalueella, on sen talousrakenne varsin monipuolinen. Öljyteollisuuden ja petrokemian rinnalla kansantalouden kannalta merkittäviä aloja ovat lentokoneen- ja koneenrakennus, kaivosteollisuus, rakentaminen ja maatalous. Erityisen ylpeitä tatarstanilaiset ovat Kamaz-autotehtaastaan ja tehtaan tallin menestymisestä Dakar-aavikkoralleissa.
Monipuolisen tuotantorakenteen ansiosta Tatarstanin alueen talous on jatkanut kasvuaan myös Venäjän taloustaantuman aikana. Erityisen huomion ansaitsee IT-teollisuus, jonka osuus tasavallan kansantuotteesta on viime vuosina ollut selvässä kasvussa.
Kotimaisia ja ulkomaisia IT-alan yrityksiä houkutellaan muun muassa Innopolikseen, joka on yli kahteen vuosikymmeneen ensimmäinen kokonaan uusi kaupunki Venäjällä. Viime vuonna käyttöön vihityssä kaupungissa on panostettu toimivaan kaupunkirakenteeseen, ekologiseen kaupunkisuunnitteluun ja laadukkaaseen koulutus- ja opiskelutarjontaan. Kazanilaiset vertaavat Innopolista Moskovan Skolkovoon, mutta korostavat myös niiden eroja: ”Skolkovossa tehdään rahalla tiedettä, mutta Innopoliksessa tehdään tieteellä rahaa”. Koulutettua työvoimaa valmistuu kaupungin yliopistoista, joista Kazanin valtionyliopisto on Venäjän huippuja. Kazanissa asuu arviolta 150 000 opiskelijaa.
IT-alan yritykset voivat Kazanissa sijoittua myös pari vuotta sitten avattuun IT-Parkiin, joka tarjoaa tiloja ja palveluita niin aloitteleville, kuin jo pitempäänkin toimineille yrityksille. IT-Parkissa toimii myös aktiivinen bisneshautomo, joka antaa tukea aivan alkuvaiheessa oleville Startup-yrittäjille. IT-Parkissa on myös oma palvelinsali, mutta osa sen palvelinkapasiteetista on ulkoistettu Suomessa toimivan Aiber Networksin Tampereella sijaitsevaan palvelinsaliin.
Kun ottaa huomioon Kazanin, Tatarstanin, ja koko keskeisen Volgan alueen markkinan koon ja sen kehittyneisyyden, on yllättävää huomata, että alueelle on sijoittautunut vain kourallinen suomalaisyrityksiä. YIT:n ja Huhtamäen lisäksi Kazanissa toimivat tiettävästi vain Lindströmin ja Aspo konserniin kuuluvan Leipurin myyntiedustustot, joista jälkimmäisessä ryhmämme pääsi matkalla vierailemaan.
Kaupunki, jossa kannattaa vierailla
Matkan aikana työryhmämme ehti tutustua myös kaupungin nähtävyyksiin asiantuntevan matkaoppaan johdolla. Eräällä keskustan kadulla kiinnitimme huomiomme vaaleanpunaisilla ruusutarroilla koristeltuun johdinautoon, jonka kyljessä luki: ”Kaupunki, jossa kannattaa vierailla”. Matkaopas kertoi, että mainosteippauksen oli maksanut Kazanissa pari vuotta sitten vieraillut saksalaisturisti. Saksalaismies oli tavannut kyseisessä johdinautossa tulevan vaimonsa ja romanttinen teippaus oli hänen kiitoslahjansa kaupungille.
Kazan on siis todistetustikin kaupunki, jossa kannattaa vierailla.
Artikkeli on julkaistu SVKK:n Venla-jäsenlehdessä 3/2016