Ministeri Uljukajev valoi uskoa Venäjän talouteen

Venäjän talouskehitysministeri Aleksei Uljukajev vieraili huhtikuussa Helsingissä ja tapasi täällä Suomen poliittisia päättäjiä ja elinkeinoelämän edustajia. Aurinkoisen sään lisäksi ministeri toi mukanaan myös ripauksen talousoptimismia. Pienelle optimismille olikin perusteita, sillä kaikkein negatiivisimmat skenaariot Venäjän talousromahduksesta olivat jääneet toteutumatta ja öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu on alkanut hälventää synkimpiä odotuksia.

Teksti: Taneli Dobrowolski

Suomen-vierailunsa aikana Uljukajev tapasi pääministeri Juha Sipilän ja elinkeinoministeri Olli Rehnin sekä Venäjällä toimivien suomalaisyritysten edustajia. Uljukajev kehui tapaamisten antia ja totesi suomalaisten ja venäläisten talouselämän edustajien puhuvan keskenään yhteistä ”bisneskieltä”.

Bisneskielellä puhumista jatkettiin myös Venäjän kaupallisen edustuston järjestämässä keskustelutilaisuudessa, johon Uljukajevin terveisiä kuulemaan oli saapunut satapäinen yleisö. Näkemykset talouspoliittisen päätöksenteon aitiopaikalta kiinnostivat, sillä itänaapurin talouden suuntaa ja päättäjien käsityksiä sen tulevaisuudesta on viime kuukausina aprikoitu kuumeisesti.

Venäläisministerin viesti suomalaiskuulijoille oli selvä: Venäjän talous on vaikeuksissa, mutta vaikeudet ovat voitettavissa.

Myönteistä on tapahtunut…

Tilaisuus alkoi ministerin alustuksella Venäjän ulkomaankaupan ja talouden tilasta.

— Kaupan nykytilaa voi kuvata synkäksi, sillä Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto laski viime vuonna lähes kolmanneksella. Kaupan hidastumisen taustalla ovat olleet ruplan heikko kurssi, laskeneet odotukset kehittyviä talouksia kohtaan ja Venäjän vientituotteiden vähentynyt kysyntä. Ongelmia ovat aiheuttaneet myös pakotteet ja venäläisyritysten rahoitusvaikeudet, talousministeri summaili.

Aleksei Uljukajevin mukaan Venäjän talous on viime aikoina kuitenkin osoittanut myös sopeutumiskykyään.

— Öljyn maailmanmarkkinahinnat romahtivat vuoden 2014 lopulla ja vielä uudestaan viime vuoden lopulla. Toisella kerralla vaikutukset Venäjän taloudelle olivat kuitenkin vähäisemmät: ruplan devalvaatio oli pienempää, inflaatio ei kiihtynyt, ohjauskorkoa ei jouduttu nostamaan, eikä teollisuustuotantokaan sanottavasti laskenut.

Alustuksessaan ministeri totesi, että Venäjän talous on viime kuukausina alkanut löytää tasapainoaan ja elinkeinoelämä odottelee nyt signaaleja nousun alkamisesta. Odottelu näkyy esimerkiksi siinä, että yritykset eivät suuntaa kasvaneita tuottojaan investointeihin, vaan kokevat tilanteen edelleen epävarmaksi. Varat, jotka pitäisi ohjata investointeihin, makaavat nyt yritysten tileillä parempia aikoja ja talouden nousua odottelemassa.

…mutta nousua vielä odotellaan

Uljukajev muistutti alustuksessaan ruplan vahvistumisesta ja sanoi trendin todennäköisesti jatkuvan, koska Venäjän kauppatase on jäämässä tänä vuonna positiiviseksi. Myös pääomien pako on hidastunut: venäläiset lainanottajat ovat lyhentäneet lainojaan ulkomaille ja vetäneet pois sijoituksiaan.

— Ensimmäisen neljänneksen osalta Venäjän pääomapako jäi verrattain alhaiselle tasolle; vain seitsemään miljardiin dollariin. Ennusteemme mukaan pääomapako supistuu tänä vuonna 30-40 miljardiin, Uljukajev arvioi.

Myönteisistä merkeistä huolimatta Venäjän taloudessa on vielä paljon haasteita.

Viime vuonna Venäjän vähittäiskauppa sakkasi ja inflaatio laukkasi. Uljukajevin mukaan hintojen kasvu on nyt hidastunut, minkä pitäisi johtaa kysynnän ja vähittäiskaupan kasvuun. Merkkejä kulutuskysynnän elpymisestä on jo olemassa: luotonanto on piristynyt erityisesti uusissa asuntolainoissa.

Myönteisistä merkeistä huolimatta ministeri myöntää, että Venäjän taloudessa on vielä paljon haasteita.

— Maan talouden rakennetta on uudistettava. Vanha, energian korkeisiin maailmanmarkkinahintoihin pohjautunut malli ei enää toimi, sillä öljyn hinta ei enää palaa entiselle tasolleen.

Esimerkkeinä rakenneuudistuksista Uljukajev luettelee viennin elvyttämisen tukien avulla, viennin pääpainon siirtämisen korkean jalostusasteen tuotteisiin, PK-sektorin toimintaedellytysten parantamisen ja investointiaktiivisuuden kohentamisen. Investointi-ilmapiiriä piristäisi sääntelyn keventäminen.

— Keskusteluissamme suomalaisyritysten edustajien kanssa kävi ilmi, että useissa asioissa erilaista sääntelyä on aivan liikaa. Sääntelyllä on toki perusteensa joillain aloilla, mutta siellä missä sellaista ei oikeasti tarvita, sitä on kevennettävä, Uljukajev lupasi.

Rohkea BKT-ennuste

Venäjän talouden supistumisen on yleisesti arvioitu jatkuvan myös tänä vuonna. Yleisimmissä arvioissa ennusteet BKT:n supistumisesta liikkuvat yhden ja kahden prosentin välillä. Yhden negatiivisimmista ennusteista oli keväällä antanut Suomen Pankki. Uljukajev intoutui haastamaan ennustetta.

— Suuresti kunnioittamani Suomen Pankin mukaan Venäjän BKT laskee tänä vuonna kolmella prosentilla. Rohkenen kuitenkin olla eri mieltä ja väitän, että lasku jää korkeintaan puoleen prosenttiin, Uljukajev arvioi.

Tilastolaitos Rosstatin mukaan Venäjän talouden supistuminen hidastui kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana 1,2 prosenttiin. Trendi on siis myönteinen, mutta vauhdiltaan tuskallisen hidas.