Ensto surffaa megatrendien aallonharjalla
Ensto kehittää sähkönjakeluverkkoja ja älykaupunkeja. Kuva: Ensto.
Joskus se on ollut tulenteko, joskus maanviljely, sittemmin höyryvoima ja vasta vähän aikaa sitten sähkö. Nyt se on älykkyys. Megatrendit lyövät aallon lailla maailman ylitse muovaten ihmiskunnan rantatörmän aina uuteen uskoon. Samalla kun kallio siliää ja kortta kaatuu kumoon, avaavat kuohuvat vaahtopäät yhä uusia markkinoita ja yhä uudenlaista kysyntää.
Teksti: Patrik Saarto
Kuvat: Ensto.
Koko artikkelin lukeminen edellyttää kirjautumisen jäsentunnuksilla.
Tosiasiassa kyseessä on ristiaallokko, jossa törmää monta trendiä sekoittuen ja limittyen keskenään. Sähkön ja älykkyyden aallot törmäävät kaupungistumiseen ja ikääntymiseen, heittäen ilmoille digitalisaation ja ympäristövastuun pärskeitä. Juuri tästä kuohusta ammentaa voimansa sähköistysratkaisuja tarjoava Ensto Oy.
Ensio Miettisen Insinööritoimistosta vuonna 1958 tiensä aloittanut Ensto on tänä päivänä 1600 henkeä työllistävä kansainvälinen yritys, joka toimii 20 maassa, pääasiassa Euroopassa. Yrityksen suurimmat tehtaat sijaitsevat Virossa, sen jälkeen suurimmat yksiköt löytyvät Suomesta ja Ranskasta. Venäjällä Enstolla on tehdas Pietarissa ja myyntiorganisaatiot muun muassa Moskovassa.
Tapaan Enston toimitusjohtajan, Ari Virtasen, Miettisten Ensto Investin tyylikkäässä toimistossa Helsingin Ludviginkadulla. Postmodernin taiteen somistama valoisa kaupunkitoimisto vanhassa idyllisessä korttelissa säestää erinomaisesti sitä, mitä Virtanen kertoo Enston näkemyksistä.
Enston toimitusjohtaja Ari Virtasen mukaan pienikin piristyminen Venäjän markkinoilla näkyy Enston kaltaisissa yrityksissä heti. Kuva: Patrik Saarto.
Sähköä älykkäästi
Kaupungistuminen, digitalisaatio, vastuullisuus tuotteista ja ihmisistä, sosiaalinen muutos, kuten ikääntyminen ja nuorten viraali elämäntapa, Aasian nousu. Virtanen luettelee tuttuja teesejä, mutta vaikka niitä toistellaan nyt kaikkialla, niiden taustalla piilee suuria mahdollisuuksia.
– Kun olemme lähteneet miettimään näitä maailman megatrendejä, niin olemme samalla pohtineet myös sitä, mikä niiden vaikutus on älykkään kaupungin kontekstissa. Sieltä olemme valinneet kaksi keskeistä fokusaluetta, joista toinen on älykäs sähköverkko ja toinen älykäs rakennus, Virtanen selostaa.
Kaupunkien kasvu luo valtavan tarpeen sekä olemassa olevan sähkönjakeluverkon kehittämiseen että uuden infrastruktuurin rakentamiseen. Kyse on toisaalta niinkin yksinkertaisista asioista kuin ilmajohtojen kaapelointi maahan, toisaalta toisessa ääripäässä taas pohditaan, miten sähköä käytetään rakennuksissa mahdollisimman taloudellisesti. Siihen vastaavat erilaiset mittaus-, ohjaus- ja automaatiojärjestelmät – ja digitalisaatio.
Digitalisaatio on Virtasen mukaan lupaus siitä, että eri järjestelmät voidaan integroida toisiinsa. Se on jo nyt arkipäivää esimerkiksi älypuhelimissa, mutta iso aalto on vasta tulossa.
– Ensto miettii megatrendinä digitalisaatiota siitä kulmasta, että mitä tapahtuu sähkönjakelussa ja rakennusten sähköistyksessä ja valaistuksessa silloin, kun digitalisaatio oikein kunnolla tänne tulee, hän kertoo.
Tavoitteena on päästä teknologiakeskeisyydestä käyttäjäkeskeisyyteen, jolloin järjestelmät rakennetaan käyttäjän ympärille, eikä käyttäjä joudu sopeutumaan järjestelmiin. Tekosyitä ei enää ole, anturit, yhteydet, pilvipalvelut ja analytiikka ovat halpoja. Enää tarvitsee vain kääntää tilanne liiketoiminnaksi.
– Me emme ole siirtoverkoissa, mutta sitten jakeluverkoissa ja rakennuksissa me olemme käytännössä sieltä siirtoverkon reunasta tuohon pistorasiaan saakka fyysisesti läsnä joka paikassa. Eli meillä on monta paikkaa, jotka me voimme digitalisoida, Virtanen hahmottelee.