Jatkuuko Venäjän talouskasvu?
Laura Solanko, Timo Vuori ja Niiles Airola.
Venäjän talous kasvaa hiipien ja globaalin talouden ennusteita lasketaan. On pakotteita, tuonninkorvausta, kauppasotaa ja Brexitiä. Median maalaama maisema on monien mielestä jo liiankin sumea – kauppa kuitenkin käy ja maailmantalouden luvut ovat yhä lämpimän puolella. Mutta jatkuuko Venäjän kasvu?
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen BOFITin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko muistuttaa, että Venäjä ohitti talouden taantuman jo 2016 ja kasvu jatkuu yhä, joskin vaatimatonta 1,5 prosentin tahtia. Venäjän vuosien 2015-2016 lama oli Solangon mukaan ennen kaikkea kulutuksen ja investointien lama.
– Öljyn hinta romahti ja Venäjän keskuspankki siirtyi hieman suunniteltua aiemmin ruplan kelluttamiseen, mikä johti siihen, että ruplan arvo tuli hyvin nopeasti alas. Sen jälkeen tulivat myös länsimaiset pakotteet, Solanko kertasi Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän talous – jatkuuko kasvu? -tilaisuudessa Etelärannassa keskiviikkona.
Poikkeuksellista kyseisessä lamassa oli yksityisen kulutuksen romahtaminen, mitä ei ole Venäjällä aikaisemmin tapahtunut. Kulutuksen perässä putosi myös vähittäiskauppa. Laman jälkeen reaalipalkat ovat nousseet, mutta reaalitulot eivät ole toipuneet, pikemminkin lähteneet uudelleen laskuun.
– Tämä kertoo sekä yritysten palkanmaksukyvystä että julkisen sektorin halukkuudesta lisätä tulonsiirtoja, Solanko selitti.
Venäjän ulkomaankaupan tilastot osoittavat, että vienti kasvaa ja tuonti supistuu. Tähän ja talouskasvun hitauteen on Solangon mukaan kolme syytä.
Ensiksikin Venäjän tuonninkorvaus ja pyrkimys omavaraisuuteen ovat vaikuttaneet juuri viennin ja tuonnin lukuihin. Toiseksi, vaikeita asioita pyritään ratkomaan valtiovallan vahvistamisella, ei yksityisen kilpailun lisäämisellä. Kolmantena seikkana Venäjän talouteen vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten öljyn hinta ja talouspakotteet.
Kauppapolitiikka on ulkopolitiikkaa
Globaalilla tasolla Venäjän kasvu on jäänyt jälkeen maailmantalouden kasvusta. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtajan Timo Vuoren mukaan Venäjän viennin kasvu selittyy tuttuun tapaan raaka-aineilla ja tuonnin supistaminen tuonninkorvausohjelmalla.
Nyt maailmantalouden viisarit ovat värähtämässä kohti käännettä ja lehtien palstoilla lama on jo aivan kulman takana. Venäjä ei ole rakenteellisia uudistuksia tehnyt, mutta budjettisäännöt tasaavat hieman talouden vaihteluja – öljyn hintojen ollessa korkealla säästetään ja laskiessa säästöjä puretaan. Suurin haaste on ollut sen kaivatun nopeamman kasvun löytäminen, jotta uudistuksia päästäisiin tekemään.
Vuori muistutti Venäjän talous – jatkuuko kasvu? -tilaisuudessa, että kansainvälistä kauppaa keinuttaa nyt myös maailmanpolitiikka, joka on nivoutunut yhä vahvemmin talouteen. Kansainväliset instituutiot rakoilevat ja yhteisiä sääntöjä kyseenalaistetaan. Jos esimerkiksi WTO katoaisi, kansainvälisestä kaupasta tulisi villin lännen kauppaa.
– Tämän päivän kauppapolitiikka on ulkopolitiikkaa. Jos tämä epävarmuus jatkuu, niin Venäjä ei välttämättä ole voittaja. Tuonninkorvausohjelmalla saadaan tuotantoa tuotua kotimaahan, mutta en usko, että Venäjä on se hyötyjä, koska muut maat väistämättä ottavat tuotantoa ja investointeja haltuunsa, jos villeillä säännöillä pelataan, Vuori pohti.
”Ei se Venäjän markkina niin surkea ole kuin joskus lehdissä pelotellaan.”
Samalla on Vuoren mukaan myös muistettava, että Venäjän markkinat vaikuttavat ulkopuolelta katsottuna hankalammilta kuin ovatkaan. Sama koskee esimerkiksi Irania ja muita vaikeita markkinoita.
– Mielikuva Venäjän taloudesta niillä, jotka toimivat Venäjän sisällä, on myönteisempi kuin meillä, jotka katsomme kauempaa. Se pitää aina muistaa, eli ei se Venäjän markkina niin surkea ole kuin joskus lehdissä pelotellaan, Vuori toppuutteli.
Tuhansien projektien maa
Vuoren näkemystä komppasi tilaisuuden yrityspuheenvuoron pitänyt Kauko Internationalin toimitusjohtaja Niiles Airola. Airolan mukaan suomalaiset iskevät hanskat liian hanakasti narikkaan. Venäläisten kumppaneiden kanssa on toki rakennettava aikansa luottamusta, mutta sen jälkeen kaikki tiet ovat avoinna. Etenkin nuori toimitusjohtajapolvi on erittäin kansainvälisesti suuntautunut.
– Ihmettelen, miksi sieltä on peruuttanut aika paljon yrityksiä, tullut pois ihmisiä ja kirjoitetaan negatiivisesti. Kun menet sinne ja olet siellä, niin minulle ainakin tulee todella hyvä ja kotoinen olo, Airola kuvaili.
Airolan mukaan Venäjä on täynnä projekteja, mutta niistä ei oikein puhuta ääneen, ennen kuin ne ovat jo pitkällä. Pysyäkseen mahdollisuuksista kartalla on yrityksen mentävä monien ”tammiovien läpi” Venäjällä, kotimaassa pysyen ei vientiä synny.
– Se, miten pääsee projekteihin sisään, se on monta tammiovea, joita pitää avata ja monta kertaa luottamusta luoda. Sitten kun pääset huoneeseen, siellä on kiva olla, saat kaikki tiedot etukäteen ja kaikki järjestyy. Sen työn tekemiseen menee neljä-viisi vuotta vähintään ja sitten ei saa mokata, hän ohjeisti.
”Sitten kun pääset huoneeseen, siellä on kiva olla, saat kaikki tiedot etukäteen ja kaikki järjestyy.”
Tällä hetkellä käy kuumana paperi- ja selluteollisuus. Paperia tuotetaan Venäjällä kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa, mutta neljän vuoden sisään kapasiteetti on kasvamassa 1,5 miljoonalla tonnilla. Sellua tuotetaan neljä miljoonaa tonnia, mutta tuotanto on kasvamassa kahdella miljoonalla tonnilla. Jätehuollon ja vesipuolen projekteja on yhteensä yli tuhat.
Airolan mukaan suomalaisten yritysten kannattaisi valmistaa enemmän paikallisesti.
– Yksi kilpailuetu, jota suomalaiset eivät käytä riittävän hyvin, on se, että tuodaan pääkomponentit Suomesta ja teetetään kaikki muu siellä, jolloin saadaan se paikallisosuus 20-40 prosenttiin, minkä jälkeen on paljon helpompi olla kilpailukykyinen markkinoilla, Airola vinkkasi.
Oheisella videolla Airola kertoo, miltä Venäjän markkina näyttää Kauko Internationalin näkökulmasta.