Venäjällä tapahtuu nyt paljon, mutta päivänpolitiikka ja talousteesit eivät ole muuttuneet
Kansanedustaja Kai Mykkänen ja BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen.
Muutoksen tuulet puhaltavat Venäjällä puuskittain. Hallitus ei vaihtunut kesken kauden pitkällisen kriisin huipentumana, eikä lakiesitystä perustuslain uudistuksista edeltänyt debattien sarja tv-studioissa.
Presidentti Vladimir Putin vei lakiesityksensä perustuslain muutoksista duumaan viidessä päivässä ja uusi pääministeri oli käytännössä tiedossa jo saman päivän iltana, kun Dmitri Medvedev oli jättänyt hallituksensa eronpyynnön.
Periaatteessa ei ole yllättävää, että Venäjä osaa yllättää, mutta epävarmuus on aina myrkkyä taloudelle ja liiketoiminnalle. Kuinka suomalaisyritysten tulisi nyt suhtautua Venäjän politiikan pyörteisiin?
Pääministeriksi nousi laajalle yleisölle tuntematon Mihail Mišustin veroviraston johtajan paikalta.
– Tulkitsisin, että tässä halutaan selkeä toimeenpanija, jolla on näyttöjä siitä, että pystyy luomaan muutoksia, arvioi kansanedustaja Kai Mykkänen Suomalais-Venäläisen kauppakamarin Venäjän politiikkaa ja taloutta ruotivassa jäsentilaisuudessa viime viikolla.
Mišustinin johdolla Venäjän verovirastoa on digitalisoitu voimakkaasti ja sen myötä veronkanto on tehostunut merkittävästi. Yrityksille tämä on näkynyt esimerkiksi arvonlisäveron saralla.
– Verotulot ovat kasvaneet, eräissä verolajeissa jopa neljänneksen, viimeisen viiden vuoden aikana, vaikka talouskasvu on ollut hyvin heikkoa, mikä kertoo siitä, että harmaan talouden osuus on pienentynyt, Mykkänen sanoi.
Kiitos @SVKK_FRCC @IikkaKorhonen @BOFITresearch virkistävästä keskustelustamme Venäjä-riskin & kremnologian näkymiin alkaneella vuosikymmenellä! Luulen, että avainkysymys Putinin perustuslakiavauksessa on regiimin presidentti-riippuvuudenn keventämisessä. pic.twitter.com/pl6e1LYewo
— Kai Mykkänen (@KaiMykkanen) January 21, 2020
Mihin suomalaisyritysten kannattaa varautua Mišustinin puheenjohtajakaudella? Katso kansanedustaja Kai Mykkäsen vinkit oheiselta videolta. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Tuulta purjeisiin
Vaikka muutosvauhti saattaa vaikuttaa mannerlaattojen siirtymiseltä Kremlissä, eivät Venäjän politiikan ja talouden peruskysymykset ole liikahtaneet sijoiltaan.
BOFITin tutkimuspäällikkö Iikka Korhosen mukaan taloudellisten puskureiden ja toimintavapauden säilyttäminen, tuonninkorvauspolitiikka ja panostukset niin sanottuihin kansallisiin hankkeisiin ovat jatkossakin Venäjän agendalla.
– Tulevina vuosina kasvua ja investointeja pyritään edistämään käyttämällä julkista rahaa, mikä merkitsee sitä, että niillä sektoreilla, joille julkista rahaa laitetaan enemmän, ovat mahdollisuudet tulevina vuosina suuremmat, oli se sitten perinteistä infrastruktuuria, jätehuoltoa tai vaikka koulutusta, Korhonen sanoi tilaisuudessa.
Talouskasvun purjeisiin pitäsi saada kansallisten hankkeiden kautta lisää tuulta, mutta Korhosen mukaan yli 1,5 prosentin kasvuun on lähivuosina vaikea päästä. Monet kasvua hidastavat ongelmat ovat samoja kuin Suomessa tai muissa EU-maissa, yhtenä suurimpana työikäisen väestön supistuminen. Venäjää rasittaa myös matala tuottavuus ja viennin riippuvuus energiasta.
Kasvua hidastaa osaltaan myös se, että investointien taso on edelleen matala, noin 21 prosenttia BKT:sta. Yksi syy kansallisten hankkeiden takana on se, että investointiaste halutaan nostaa 25 prosenttiin.
– Sellaisissa keskitulotason maissa, jotka ovat kasvaneet nopeasti – Puola, Viro, Kiinasta puhumattakaan – investointiaste on ollut noin 30, Kiinassa jopa 40 ja yli. Eli nähdään, että pysyvää kiinniottoa ja talouskasvua ei voi saavuttaa ilman, että investointiaste on suhteellisen korkea, Korhonen valottaa.
"Liiketoimintaympäristö pysyy haasteellisena, mutta #Venäjä'llä voi tietenkin pärjätä ja menestyä”, @IikkaKorhonen #BOFITResearch kevään ekassa #SVKKclub’ssa @SVKK_FRCC #mahdollisuuksienverkosto #parastapa pic.twitter.com/E9YMFgcl8O
— Satu Niemelä (@SatuNiemel2) January 21, 2020