Koronavirus, öljy ja Venäjän talous
Laura Solanko on vanhempi neuvonantaja Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFITissa.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia vahingoittaa käytännöllisesti katsoen kaikkia maailman talouksia, ja suuretkin talousmahdit ovat joutuneet merkittävästi rajoittamaan kansalaistensa liikkumista, työntekoa ja kulutusmahdollisuuksia.
Teksti: Laura Solanko Kuva: BOFIT
Näiden rajoitustoimenpiteiden seurauksena maailmantalouden ennakoidaan supistuvan rajusti toisella vuosineljänneksellä. Vaikka pandemian ja siitä aiheutuvien rajoitustoimien oletettaisiin hiipuvan pois loppuvuonna, taloudet tulevat supistumaan liki kaikkialla tänä vuonna. Tuore IMF:n ennuste ennakoi maailmantalouden jäävän 3 % pienemmäksi kuin viime vuonna. Maailmantalouden mittakaavassa nyt ennakoitu pudotus on niin raju, että vertailukohtaa haetaan 1930-luvun lamavuosista. Monella on vielä tuoreessa muistissa globaali finanssikriisi 2008—2009, joka teki suuren loven mm. Suomen ja Venäjän talouskasvuihin. Silti kokonaisuutena tarkastellen maailmantalous ei tuolloinkaan supistunut. Nyt kaikki ovat uuden tilanteen edessä, eikä Venäjä ole millään lailla poikkeus.
Koronakriisin talousvaikutukset tulevat montaa kautta. Ensinnäkin kasvun hidastuminen maailman suurilla talousalueilla, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja EU:ssa, laskee Venäjän vientikysyntää. Kun kulutus ja investoinnit ovat tilapäisesti jäissä, maailmalla tarvitaan vähemmän Venäjän keskeisiä vientihyödykkeitä kuten energiaa, lannoitteita tai perusmetalleja. Lisäksi osa globaaleista tuotantoketjuista on hetkellisesti katkennut, mikä entisestään vaimentaa monien välituotteidenkin kysyntää.
Toinen vaikutuskanava tulee jälleen kerran kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kautta. Epävarmuuden nopea kasvu ja kasvunäkymien heikkeneminen ovat saaneet kansainväliset sijoittajat suuntaamaan sijoituksensa takaisin turvasatamiksi koetuille kehittyneille markkinoille. Pääomien pako ulkomaille kiristää väistämättä kotimaisia rahoitusoloja. Ulkomaisten sijoittajien osuus Venäjän valtion velkakirjamarkkinoilla (OFZ) nousi viime vuoden aikana 25 prosentista liki 35 prosenttiin. Vastaavan kokoinen osuuden supistuminen tänä vuonna vaikeuttaisi merkittävästi sekä valtion että yritysten mahdollisuuksia laskea liikkeelle uutta velkaa.
Kolmas vaikutuskanava ovat luonnollisesti kotimaiset politiikkatoimet, joilla pandemian leviämistä pyritään hillitsemään. Vielä maaliskuussa Venäjän ilmoittamat rajoitustoimet olivat perin maltillisia, mutta huhtikuun alussa presidentti Putin määräsi huhtikuun pakolliseksi vapaaksi, jolloin suuri osa maan taloudellisesta toiminnasta suljetaan. Arvioiden mukaan rajoitustoimet voivat supistaa voimassaoloaikanaan taloudellista toimeliaisuutta noin 25 prosentilla. Kuukauden mittainen ”lomakausi” supistaisi siten koko vuoden talouskasvua parisen prosenttia. Mikäli rajoitukset ovat voimassa edes osittain vielä touko- ja kesäkuussa, vaikutukset ovat selvästi suurempia. Lisäksi vientikysynnän supistuminen ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus voimistavat negatiivista shokkia.
Samalla tavalla kuin muissakin maailman maissa, rajoitustoimet osuvat erittäin raskaasti palvelualoille ja etenkin näiden alojen pieniin yrityksiin. Erään arvion mukaan Venäjällä vaaravyöhykkeessä on 25 miljoonaa työpaikkaa, noin kolmannes työllisistä (Gimpelson, 2020). Mitkään mahdolliset valtion tukitoimet tuskin saavuttavat näitä lähinnä kaupan, rakentamisen ja liikenteen aloilla toimivia pienyrityksiä. Siksi poikkeustoimien päätyttyä edessä voi olla monimutkaisten uudelleenjärjestelyiden aika.
Poikkeustoimien päätyttyä edessä voi olla monimutkaisten uudelleenjärjestelyiden aika.
Näiden vaikeasti arvioitavien koronavaikutusten lisäksi Venäjän talouskasvua supistaa myös raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan romahdus. Globaalin kysynnän supistuminen ja varastojen täyttyminen olisivat väistämättä laskeneet öljyn hintaa alkuvuoden tasolta, mutta OPEC+ -maiden tuotannonrajoitussopimuksen katkeaminen ajoi markkinat kaaokseen. Syytä maaliskuisten neuvottelujen kariutumiseen ei varmuudella tiedetä, mutta Rosneftin johtajan Igor Setšinin roolia on pidetty keskeisenä.
Huhtikuussa sovittu uusi sopimus raakaöljyn tuotannon supistamisesta touko-kesäkuussa liki 10 prosentilla (liki 10 miljoonalla barrelilla päivässä) olisi täysimääräisesti toteutuessaan merkittävä muutos öljymarkkinoilla. Silti öljyn hinnan ennakoidaan tänä vuonna jäävän merkittävästi budjetin tasapainohintaa alhaisemmaksi. Kelluva valuuttakurssi ja Kansallisen hyvinvointirahaston varat (noin 11 % Venäjän bruttokansantuotteesta) toki vaimentavat öljytulojen supistumisen vaikutuksia. Samaan aikaan koronashokki lisää julkisia menoja ja tekee mahdollisesta lainanotosta aiempaa vaikeampaa. Myös perustuslakiuudistusta koskeva kansanäänestys, syksyn 2020 aluevaalit ja Duuman vaalit vuonna 2021 luovat paineita kasvattaa edetenkin valtion maksamia tulonsiirtoja. Monista rakenteellisista puutteistaan huolimatta Venäjän talous on tarvittaessa osoittautunut joustavaksi, kekseliääksi ja luovaksi. Korona- ja öljyshokin yhdistelmän tuottamasta taantumasta selviytymisessä näitäkin ominaisuuksia tullaan varmasti tarvitsemaan.
Kirjoitus on julkaistu Venlassa 1/2020. Lue näköislehti kirjautumalla jäsentunnuksilla: