Venäjää vaivaa ennennäkemätön työvoimapula
Suomalaisyritykset kertovat pulaa olevan yhtä lailla duunareista kuin IT-osaajista. Pandemia muutti työmarkkinoita ympäri maailman. Venäjän tilanteen juurisyyt löytyvät 1990-luvun pienistä ikäluokista sekä siirtolaistyövoiman paluusta Keski-Aasiaan.
Teksti Heikki Koskinen
Venäjän-kaupan syksyn barometrissa nousivat uudella tavalla esille työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat. Yritysten huolenaiheiden joukosta löytyi nyt koronan, ruplan kurssin ja poliittisen tilanteen lisäksi työvoimapula. Suomessakin on nähty ravintoloiden ovilla ”suljettu henkilöstöpulan takia” – lappuja. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Yhdysvaltain työvoimapulan heijastuvan siellä toimivien suomalaisyritysten arkeen merkittävästi. Teema on ajankohtainen ympäri maailman. Rekrytointia ja henkilöstön vuokrausta Venäjällä vuodesta 2006 tehnyt Barona Oy on todistanut tilannetta aitiopaikalta Pietarissa.
Baronan Venäjän liiketoimien toimitusjohtaja Maria Kotik on seurannut rekrytointien vaikeutumista läheltä Pietarissa. Kuva: Barona.
– Suorittavan työn tekijöistä on aivan kriittinen pula, kertoo Baronan Venäjän liiketoimien toimitusjohtaja Maria Kotik.
Baronan asiakkaita ovat etenkin Venäjällä toimivat ulkomaalaisfirmat, joista monet ovat suomalaisia. Ensimmäinen koronavuosi oli Baronalle vaikea: yritysten henkilöstörekrytoinnit olivat jäissä ja irtisanomisia tehtiin paljon. Tämän vuoden alussa taloudellinen toimeliaisuus lähti viimein elpymään. Mutta positiivinen kehitys johti nopeasti ojasta allikkoon.
”Suorittavan työn tekijöistä on aivan kriittinen pula.”
– Alkuvuonna meillä oli hetken aikaa tasapainoinen ja hyvä tilanne, kun sekä toimeksiantoja että työntekijöitä riitti. Toukokuusta alkaen työvoiman saatavuuden ongelmat alkoivat paisua. Nyt tilauksia olisi todella paljon, mutta työntekijöitä ei löydy mistään, sanoo Kotik.
Työntekijän neuvotteluasema perinteisestikin vahva
Venäjän työmarkkinat toimivat jo ennen pandemiaa vahvasti työntekijän ehdoilla. Etenkin suurten kaupunkien työttömyysluvut ovat alhaisia. Yrityksen on oltava aktiivinen osapuoli rekrytoinneissa.
Baronan Maria Kotikin mukaan ulkomaalaisfirmat ovat usein altavastaajia Venäjän nopeasti muuttuvilla työvoimamarkkinoilla. Tämä näkyy tällä hetkellä kyvyssä vastata kiihtyvään palkkakilpailuun. Suorittavan työn tekijöiden palkat ovat nousseet jopa 20-30 prosenttia keväästä alkaen ja asiantuntijatason palkat 10-15 prosenttia.
– Ulkomaalaisten yritysten budjetit ovat usein jäykkiä. Lupaa palkankorotuksiin on kysyttävä kotimaasta. Kun yritys saa kahden kuukauden neuvotteluiden jälkeen palkasta sovittua, tilanne markkinoilla on jo muuttunut. Korotus ei enää vastaa ajankohtaiseen tilanteeseen, summaa Kotik.
90-luvun lapsista kova kilpailu
Nokian renkaat on ollut pitkään yksi Venäjän johtavista rengasvalmistajista. Yrityksen Venäjän henkilöstöjohtaja Lilia Yasakova vahvistaa rekrytointitilanteen olevan hankala.
Nokian Renkaiden Venäjän henkilöstöjohtajan Lilia Yasakovan mukaan nuorten työnhakijoiden arvomaailma on muuttunut. Kuva: Nokian Renkaat.
– Vaikeuksia on tällä hetkellä kaikissa työntekijäkategorioissa, niin suorittavan työn tekijöissä kuin valkokaulustyöntekijöissä. Avoimien paikkojen täyttäminen kestää tänä vuonna pidempään kuin ennen, sanoo Yasakova.
Yasakova alleviivaa sitä, että pandemian aiheuttama shokki osui yhteen maan demografisen pullonkaulan kanssa.
– 1990-luvun taloudellisen epävarmuuden ja vuoden 1998 ruplan romahduksen vuoksi ikäluokat jäivät Venäjällä pieniksi. Monilla perheillä oli rahaongelmia. Nyt nämä 90-luvun lopun lapset ovat parhaassa työiässä. Yritykset käyvät kovaa kilpailua heidän sydäntensä voittamiseksi, sanoo Yasakova.
Tilastot kertovat, että viimeisen vuosikymmenen aikana 20-24 -vuotiaiden osuus työvoimasta on Venäjällä pudonnut 12 miljoonasta 7 miljoonaan. Samankaltainen on tilanne 25-29-vuotiaiden osalta. Venäjän suurimmassa työnhakuportaalissa Headhunterissa avointen työpaikkojen määrä on viimeisen kahden vuoden aikana lisääntynyt valtavasti suhteessa tarjottuihin ansioluetteloihin. Tämän yleisen kehityksen päälle iski vielä pandemia lockdowneineen.
”1990-luvun taloudellisen epävarmuuden ja vuoden 1998 ruplan romahduksen vuoksi ikäluokat jäivät Venäjällä pieniksi.”
Rajojen sulkeutumiset toivat esiin Venäjän työmarkkinoiden yhden erityispiirteen eli riippuvuuden Keski-Aasian siirtolaisten työpanoksesta. Venäjän suljettua rajansa maaliskuussa 2020 sadat tuhannet siirtolaiset palasivat kotimaihinsa, eikä heidän jättämäänsä aukkoa ole saatu täytetyksi talouden käynnistyttyä uudestaan. Tilanne heijastui nopeasti etenkin rakennusalalle. Venäjän viranomaiset arvioivat marraskuussa työvoimavajeen Moskovan rakennustyömailla olevan jopa 40 prosentin luokkaa. Nokian Renkaiden toiminnassa siirtolaisten lähtö näkyi epäsuorasti, kun rakennusfirmat alkoivat kilpailemaan paikallisesta työvoimasta yhä kovempia palkkoja tarjoamalla.
– Kysyntä 1990-luvulla syntyneiden venäläisten työpanoksesta kasvoi entisestään. Samasta ikäluokasta me rekrytoimme ison osan tehtaittemme operaattoreista, kertoo Nokian renkaiden henkilöstöjohtaja Yasakova.
Tutkijan näkökulma siirtolaiskysymykseen
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan Venäjällä asuu siirtolaisia yhteensä noin 7-8 miljoona. Valtaosan heistä muodostavat kolmesta Keski-Aasian maasta Uzbekistanista, Tadjikistanista ja Kirgisiasta saapuvat siirtolaistyöntekijät. Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija Sherzod Eraliev on tutkinut koronapandemian vaikutuksia Keski-Aasian siirtolaisiin.
Aleksanteri-instituutin Sherzod Eraliev on tutkinut koronapandemian vaikutuksia Keski-Aasian siirtolaistyöntekijöihin. Kuva: Aleksanteri-instituutti.
– Lähes kaikissa talouden kriiseissä ensimmäisenä linjassa ovat siirtolaiset. He saavat nopeimmin potkut. Näin kävi myös Venäjällä pandemian alkaessa. Siirtolaisten asema on heikko koska monet työskentelevät ilman virallisia dokumentteja, sanoo Eraliev.
Osa siirtolaisista palasi välittömästi kotimaahansa. Monet kuitenkin jäivät etsimään uutta toimeentuloa jatkaakseen rahan lähettämistä kotiin. He kohtasivat uskomattomia vaikeuksia pandemian poikkeusoloissa.
– Siirtolaiset ovat kaikkein sopeutuvaisinta väkeä. He eivät voineet jäädä kotiin makoilemaan ja odottamaan pandemian rauhoittumista.
”Lähes kaikissa talouden kriiseissä ensimmäisenä linjassa ovat siirtolaiset.”
Eraliev on seurannut kotimaansa Uzbekistanin tilannetta tarkasti pandemian aikana. Venäläiset yritykset ovat talouden elvyttyä pyrkineet erilaisin poikkeusjärjestelyin saamaan työvoimaa palaamaan.
– Isot rakennusfirmat ovat järjestäneet uzbekeille charter-lentoja Venäjän työmaille, tarjonneet palkallisen karanteeniajan sekä maksaneet covid-testauksen. Mutta Venäjän mittakaava on liian valtava. Näillä hätäkeinoilla saadaan katettua vain pisara todellisesta työvoimantarpeesta.
Vastatakseen työvoimapulaan Venäjä myönsi syksyllä 2021 massa-armahduksen yli sadalle tuhannelle uzbekille, jotka olivat vuosien saatossa saaneet lievistä rikkomuksista maahantulokiellon.
– Rikkeet saattoivat koskea pienimmillään punaisia päin kävelyä Moskovassa. Vakavampia rikkomuksia tehneitä armahdus ei koskenut, Eraliev sanoo.
Valtaosa siirtolaisista suuntaa Moskovan ja Pietarin suurille rakennustyömaille sekä maataloustöihin Etelä-Venäjälle. Eraliev korostaa sitä, että siirtolaiset ovat kuitenkin osa työmarkkinoita Kaliningradista Habarovskiin. Työpaikkoja löydetään ravintoloiden keittiöistä ja varastoista sekä puhtaanapidosta katujen lakaisun ja talvisin lumitöiden muodossa. Viime aikoina monet venäläiset poliitikot ovat puhuneet äänekkäästi ulkomaisen työvoiman korvaamisesta paikallisilla. Eraliev uskoo, etteivät suunnitelmat ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä realistisia.
– Vaihtoehdon kehittäminen siirtolaistyövoimalle kestäisi vähintään 7-8 vuotta. Siis mikäli he aloittavat nyt, arvioi Eraliev.
”Vaihtoehdon kehittäminen siirtolaistyövoimalle kestäisi vähintään 7-8 vuotta.”
Venäjän ja Keski-Aasian välinen työvoiman dynamiikka on vakiintunut viimeisen 20 vuoden aikana. Eraliev muistaa kuinka vuoden 2014 ruplan syöksyn aikana povattiin, ettei Venäjän talous enää tule nousemaan. Muutaman vuoden päästä tilanne oli kuitenkin normalisoitunut ja siirtolaiset palasivat.
– Venäjä tarvitsee työvoimaa, eikä Keski-Aasiassa ole hyviä työnäkymiä. 50 000 ruplaa kuussa rakennushommista ei välttämättä riitä venäläiselle, vaan hän saattaa haluta 100 000 ruplaa. Nämä kulut siirtyvät rakennusten hintaan. Paikallisella työvoimalla on myös enemmän oikeuksia. Siirtolainen aiheuttaa vähemmän päänsärkyä työnantajalle, tiivistää tutkija Eraliev.
Koodarit palkkakilpailun kärjessä
IT-ala muodostaa mielenkiintoisen erikoisuuden Venäjän työmarkkinoilla. Pandemia kiihdytti koko yhteiskunnan digitalisoitumista. Tämän vuoksi osaajista on valtava pula, vaikka Venäjällä on tunnetusti paljon lahjakkuutta tällä alalla. Kilpailu parhaista tekijöistä on leimallisen kansainvälistä. Venäläisen RBC-uutissivuston mukaan Pietarin alueella koodarin mediaanipalkka oli viime kesänä 3-4 kertaa suurempi kuin muilla aloilla. Syyskuussa tilastot kertoivat hurjasta 20-30 prosentin noususta IT-alan palkoissa.
Pietarista kotoisin oleva Vera Ponomareva on seurannut työntekijän näkökulmasta venäläisen IT-alan kehitystä. Ponomareva on asunut Helsingissä jo vuodesta 2017 ja työskentelee nykyisin suomalaisessa IT-alan yrityksessä FA Solutionissa. Aikaisemmin hänen työpaikkansa oli venäläinen hakukonejätti Yandex.
Pietarista kotoisin oleva IT-alan ammattilainen Vera Ponomareva on asunut Helsingissä jo vuodesta 2017. Kuva: Vera Ponomareva.
– IT-ala on Venäjällä kasvanut vähän omaksi maailmakseen. Jos pääset sinne sisään, niin elät aika erilaisessa todellisuudessa kuin keskiverto venäläinen. Elämäntyyli ja asenne poikkeavat täysin.
IT-yrityksillä on tarjota kovan palkan lisäksi muitakin porkkanoita työntekijöille kuten ilmaista ruokailua, parempaa terveydenhuoltoa sekä päiväkoti- ja harrastustoimintaa.
– Yandexin Moskovan toimistolla saattoi olla jopa 3 000 työntekijää, mutta silti vallitsi luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiiri. Työntekijöistä pidettiin todella hyvää huolta, mikä ei ole aina itsestäänselvyys Venäjällä. Toisinaan tuntui, että elettiin melkein kuin valtio valtiossa, naurahtaa Ponomareva.
”Elämäntyyli ja asenne poikkeavat täysin.”
IT-ala on hyvin vetovoimainen ja houkuttelee nuoria venäläisiä alanvaihtoon. Ponomarevan veli teki aikaisemmin pitkää työpäivää kokkina Venäjällä. Ammatissa oli vaikeat työajat ja kehno palkka. Rahat riittivät hädin tuskin asunnon vuokraan. Eräänä päivänä veljen mieleen tuli ajatus: tulisiko minustakin koodari? Venäläiset IT-yritykset tarjoavat alanvaihdon mahdollistavia koulutuksia.
– Voit oppia koodaamaan tosi nopeasti. Kurssit kestävät usein vain noin 3-4 kuukautta. Minun veljeni teki juuri näin. Hän on nyt koodari ja aika tyytyväinen elämäänsä.
IT-spesialistit voivat tienata 100 000-200 000 ruplaa kuussa. Ponomarevan veli pääsi aloittamaan 60 000 ruplan palkalla, vaikka hänellä ei ollut lainkaan kokemusta alalta.
– Sen sijaan yliopistotutkijana Venäjällä työskentelevän ystäväni palkka on 20 000 ruplaa, toteaa Ponomareva.
Pandemia aiheutti mentaliteetin muutoksen
Pandemia muutti Nokian tehtaiden henkilöstöjohtaja Lilia Yasakovan mukaan työntekijöiden yleistä arvomaailmaa.
– Yhä useampi etsii työn ja vapaa-ajan parempaa yhdistelmää: joustavampia työaikoja ja mahdollisuutta etätyöhön.
Baronan Venäjän liiketoimien toimitusjohtaja Maria Kotik on pyrkinyt valistamaan työnantajia markkinoiden uusista realiteeteista.
– Laadukasta työvoimaa löytääkseen on oltava nopea. Haastatteluita sovitaan usein jonnekin viikon päähän. Kandidaatilla on siihen mennessä ollut niin monta muuta haastattelua, ettei hän muista enää edes firman nimeä.
Eräässä tapauksessa Baronan asiakasfirma etsi palkkinosturin käyttäjää Pietarista. Kuin ihmeen kaupalla yksi sopiva kandidaatti löytyi, ja vieläpä läheltä työpaikkaa.
– Haastattelu oli sovittu seuraavaksi päiväksi. Mutta illalla asiakas soitti ja kysyi voisiko haastattelua siirtää päivällä, sillä vuorovastaavalle oli tullut este. Kandidaatti vastasi tähän, että hänellä on huomenna vielä kaksi muuta haastattelua. Ja valitsee sitten varmaan näiden paikkojen väliltä, muistelee Kotik.
”Laadukasta työvoimaa löytääkseen on oltava nopea.”
Suomalaiset yritykset suhtautuvat rekrytointeihin usein hyvin vakavasti ja käyttävät paljon aikaa prosessiin.
– Okei! Valittu. Mutta hän voi hyvinkin lähteä pois viikon päästä, sanoo Maria Kotik.
Pandemia räjäytti verkkokaupan suosion pilviin. Uudet nousevat alat kuten kuriiripalvelut ja varastoala pystyvät tarjoamaan ihmisille töitä lähempää kotoa, joustavina aikoina sekä paremmilla palkoilla.
– Uusi sukupolvi ei halua työskennellä vuorotyössä ja käyttää 4 tuntia päivässä työmatkoihin, summaa Nokian renkaiden henkilöstöjohtaja Lilia Yasakova.
Pandemia aiheutti työmarkkinoille globaalillakin tasolla uudenlaisia haasteita. Venäjällä on omat erityispiirteensä, mutta monet trendit ovat tuttuja länsimaista. Yritykset joutuvat keksimään uusia keinoja laadukkaan työvoiman houkuttelemiseksi. Venäjällä toimivilla suomalaisyrityksillä on edelleen yksi erityinen valttikortti kädessään: Suomen vahva maabrändi. Suomen ulkoministeriön teettämän tuoreen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta venäläisestä suhtautuu myönteisesti Suomeen.
Tulossa 26. tammikuuta:
Tutustu Venäjän-kaupan syksyn barometritutkimuksen tuloksiin:
Venäjän-kaupan barometri: Paine ympäristötoimiin muuttaa Venäjän markkinaa