Venäjän talouskasvu jää maailmantalouden vauhdista
Kuvituskuva.
Kulunut vuosikymmen on ollut Venäjän taloudessa vaihtelevan, mutta keskimäärin huomattavan hitaan kasvun aikaa.
Teksti: Laura Solanko
vanhempi neuvonantaja
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT
Koko artikkelin lukeminen edellyttää kirjautumisen jäsentunnuksilla.
Kymmeneen vuoteen on mahtunut kaksi hyvin erilaista taantumaa. Loppuvuonna 2008 globaalin finanssikriisin mukanaan tuoma öljyn hinnan romahdus ja rahoitusmarkkinahäiriöt iskivät vakavasti myös Venäjälle, ja vuoden 2009 aikana talous supistui merkittävästi. Toipuminen oli kuitenkin nopeaa, pitkälti öljyn hinnan nousun ja julkisen sektorin tukitoimien voimin.
Seuraava öljyn hinnan nopea lasku kesällä 2014 johti lievempään taantumaan, mutta toipuminen tästä vuoden 2015 taantumasta on ollut merkillisen hidasta. Vuosina 2016 – 2018 Venäjän bruttokansantuotteella mitattu talous kasvoi keskimäärin 1,4 % vuosittain. Samalla ajanjaksolla maailmantalouden vuosikasvu oli keskimäärin 3,6 % ja EU-maidenkin talouskasvu noin 2,3 prosenttia vuosittain. Näihin verrattuna Venäjän talouskasvu on piristynyt hyvin verkkaisesti.
Venäjän tilastolaitoksen (Rosstat) ensimmäinen arvio vuoden 2018 bruttokansantuotteen kasvulle (2,3 %) osoittaisi talouskasvun nyt selvästi kiihtyneen. Yli kahden prosentin kasvuluku oli selvästi analyytikkojen ja viranomaisten odotuksia korkeampi. Käytettävissä olevien tilastojen mukaan kasvu ei kuitenkaan ollut kovin laaja-alaista. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastui 2,2 prosenttiin (3,2 % vuonna 2017) ja julkisen kulutuksen kasvu jäi 0,9 prosenttiin (2,5 % vuonna 2017). Ennakkolukujen mukaan investoinnit kiinteään pääomaan kasvoivat vain 2,3 % (5,5 % vuonna 2017), joskin investointiluvut tyypillisesti täsmentyvät vielä seuraavissa arvioissa.
Vuotta 2017 nopeampi bruttokansantuotteen kasvu onkin suurelta osin nettoviennin kasvun ansiota. Viennin volyymin kasvu kiihtyi viime vuonna 6,8 prosenttiin (5 % vuonna 2017) samalla kun tuonnin volyymin kasvu jäi 3,8 prosenttiin. Ilman nettoviennin kasvun tuomaa piristysruisketta viime vuodenkin kasvu olisi jäänyt selvästi alle kahden prosentin.
Tänä vuonna kasvun odotetaan kuitenkin jäävän selvästi vuotta 2018 hitaammaksi. Julkisen sektorin hitaampi palkkakehitys sekä inflaation maltillinen kiihtyminen ennakoivat reaalipalkkojen nousuvauhdin hidastuvan. Viime vuonna palkkojen nousun takana oli perinteinen vaalisykli.
Tänä vuonna kasvun odotetaan kuitenkin jäävän selvästi vuotta 2018 hitaammaksi.
Presidentin vuoden 2012 virkaanastujaisten yhteydessä antamassa ukaasissa määrätyt julkisen sektorin palkankorotukset painottuivat loppuvuoteen 2017 ja alkuvuoteen 2018. Vuoden 2018 virkaanastujaisten yhteydessä vastaavia palkkojen korotuksia ei luvattu, ja etenkin julkisen sektorin palkkojen nousu jäänee lähivuosina hyvin pieneksi. Yksityisen kulutuksen kasvua leikkaa lisäksi arvonlisäveron nousu kahdella prosenttiyksiköllä tämän vuoden alusta.
Palkkojen nousun lisäksi yksityisen kulutuksen kasvua on tukenut kotitalouksien nopeasti kasvanut velkaantuminen. Viime vuonna lainakanta kasvoi yli 20 prosenttia, ja kulutusluottojen nopea kasvu on herättänyt huolta kasvun kestävyydestä ja pienituloisten kotitalouksien ylivelkaantumisesta. Keskuspankki nosti vakuudettomien luottojen riskipainoja viime syksyllä ja voisi turvautua vastaaviin makrovakaustoimiin jatkossakin kasvuvauhdin hillitsemiseksi. Siksi kotitalouksien lainanoton kasvun ennakoidaan jatkuvan nopeana, muttei enää kiihtyvän viime vuodesta.
Kirjoitus on julkaistu Venlassa 1/2019.
Lue myös:
Oreškin povaa Venäjän talouden kasvavan yli ministeriön ennusteen, Kudrin taas alle