Suomen Moskovan-suurlähettiläs Mikko Hautala: ”Työssäni parasta on vaihtelevuus ja haastavuus”

Suomen 20. Moskovan-suurlähettiläs Mikko Hautala aloitti tehtävässään kaksi vuotta sitten. Ulkoasiainhallinnon palveluksessa hän on työskennellyt vuodesta 1998. Hautala on kahden pienen pojan
isä ja diplomaatin aviomies. Hän puhuu kahdeksaa kieltä ja harrastaa lukemista.

Teksti: Satu Niemelä Kuva: Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Mikko Hautala kertoo, että haluaa omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että Suomen ja Venäjän suhteet
pysyvät vakaina ja rakentavina myös nykyisissä, kansainvälisesti haastavissa olosuhteissa. Siinä
riittää tehtävää. Hän toivoo, että voi olla hyödyksi suomalaisille toimijoille, kuten Venäjän markkinoilla toimiville yrityksille. Hautala pitää tärkeänä järjestöjen, tutkijoiden ja muiden tahojen yhteyksiä Venäjälle. Suomalaisilla tulee säilyä omakohtainen tuntuma ja osaaminen Venäjän suhteissa,
eikä se ole mahdollista, jos on toisen tai kolmannen käden lähteiden varassa.

– Toivon, että suurlähetystö nähdään nimenomaan suurlähetystönä ja organisaationa, joka toimii hyvin kokonaisuudessaan. Kaikkien työntekijöidemme panos on tässä välttämätön. Kyse ei suinkaan ole vain suurlähettiläästä, vaikka hän toki kaikesta vastuun kantaakin, Mikko Hautala sanoo.

Suomen ja Venäjän välisessä dialogissa Hautala pitää tärkeinä sitä, että maiden välisten suhteiden kautta voidaan osaltaan edistää Eurooppaakin varjostavien konfliktien rauhanomaista ratkaisua ja vakautta. Suomi on EU:n jäsen ja sen päätöksissä osallinen, mutta keskusteluyhteyden ylläpito näissä asioissa on Hautalan mukaan hyvin tärkeää.

– Paikoin olemme voineet myötävaikuttaa myös tiettyjen ongelmien parempaan hallintaan, mistä esimerkkinä oli lentoturvallisuusaloite. Suomen ja Venäjän kahdenvälinen yhteistyö ulottuu valtavan monelle sektorille ja kaikissa niissä on omat keskustelunaiheensa. Monen muun ohella korostaisin ympäristösektorin yhteistyötä, mikä näkyy esimerkiksi Krasny Borin ongelmajätekaatopaikan ratkaisujen
kehittämisessä yhteistyönä ja vaikkapa arktisella alueella mustan hiilen torjunnassa, jossa kyse on globaalistikin merkittävästä asiasta. Ympäristöyhteistyö on tärkeää paitsi ympäristön kannalta, myös kaupallisesti. Jätehuollon ratkaisuissa Suomella on paljon annettavaa.

”Jätehuollon ratkaisuissa Suomella on paljon annettavaa.”

Työntäyteinen syksy

Suurlähettiläs Hautalan syksyn kalenterissa on varsin paljon ohjelmaa. Edessä muun muassa on talouskomission kokous ja Team Finland –matkat. Syksyllä on matkoja myös Etelä-Venäjälle
pitkän tauon jälkeen.

– Krasnodarin ja Donin Rostovin taloudellinen painoarvo on kasvamassa ja haluamme reagoida siihen.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin järjestämä Finnish Business pidettiin Kazanissa lokakuussa vienninedistämismatkan yhteydessä. Syksyllä on myös Moskovan suurlähetystörakennuksen
80-vuotisjuhlat. Hilding Ekelundin suunnittelema lähetystörakennus vihittiin käyttöön 6.12.1938 ja se
oli silloin uuden ajan Moskovan ensimmäinen alun perinkin lähetystöksi rakennettu talo.

Hautalan suurlähettiläskaudella on ehtinyt tapahtua jo paljon. Osa suurlähetystön tekemistä asioista näkyy ulospäin mm. aktiivisena taloussuhteiden edistämisenä.

– Olemme tehneet tiivistä Team Finland-yhteistyötä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa. Toimintatapoja on kehitetty ja hiottu yhdessä. Palaute matkoilta onkin ollut pääosin erittäin hyvää. Olemme myös pyrkineet integroimaan maakuvatyötä tiiviimmin taloussuhteiden hoitoon. Maakuvatyön resursseja on esimerkiksi keskitetty niille Venäjän alueille, jotka ovat Suomen kannalta taloudellisestikin tärkeitä.

”Olemme tehneet tiivistä Team Finland-yhteistyötä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin kanssa.”

Maakuvatyössä suurlähetystö on pyrkinyt tavoittamaan erityisesti niitä kohderyhmiä, jotka ovat Suomen kannalta keskeisiä, eli koulutettuja, hyvinvoivia kaupunkilaisia. Heidän kehitystään on Hautalan mukaan seurattava, sillä nämä venäläiset ovat myös suurimmalla todennäköisyydellä suomalaisten tuotteiden ja palveluiden kuluttajia. Kun Hautalalta kysyy, mikä hänen työssään on parasta, hän toteaa:

– Vaihtelevuus ja haastavuus. Sekä työn relevanssi – Venäjä-suhteiden hoidon merkitystä ei tarvitse erikseen perustella. Vaikeammassa ”informaatiokelissä” suorat yhteydet ja paikan päällä hankittu ja myös harkittu tieto ovat entistä tärkeämpiä. Opin myös joka päivä uutta, mikä on aina etuoikeus työssä. Lisäksi suurlähetystön henkilöstö on – ilman ylisanoja – poikkeuksellisen osaavaa ja motivoitunutta.
Sekin innostaa ja lisää luottamusta työn tekemiseen.

Suurlähetystö vietti Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlavuotta perusteellisesti järjestämällä tapahtumia ympäri Venäjää ja huomioimalla juhlavuotta miltei kaikessa toiminnassa. Juhlavuosi sai paljon myönteistä vastakaikua niin Moskovassa kuin alueillakin. Hautalan mukaan Suomi ja sen historia tunnetaan Venäjällä varsin hyvin. Suomen ja Venäjän suhteiden historian vaikeista kohdistakin on pystytty käymään keskustelua. Suomen vuoden 1918 tapahtumat eivät ole Venäjällä samalla tavalla tunnettu kuin itsenäistyminen. Se on lähinnä historian asiantuntijoiden teema. Suurlähetystö on pyrkinyt myötävaikuttamaan historiantutkijoiden välisen yhteistyön ja keskustelun lisäämiseksi. Hautala kertoo, että tässäkin on onnistuttu. Syksyllä yhteydenpito tulee saamaan jatkoa.

Tämän päivän Venäjä

Kun puhe kääntyy Venäjän nykytilaan, Hautala kertoo, että se eroaa varsin selvästi hänen ensimmäisestä Moskovan kaudestaan vuosikymmenen alussa. Syynä ovat Krimin valtaus ja Ukrainan konflikti, joista seurauksena asetetut pakotteet ovat merkittävä muutos toimintaympäristössä. Myös tuonninkorvauspolitiikka vaikuttaa. Tällä kaikella on heijastuksensa ilmapiiriin ja asialistaan.

– Silti käytännön työ on monelta osin samanlaista kuin aiemminkin ja pääosin pöydällä olevat asiat ovat myönteisiä, jonkin hyödyllisen asian edistämistä.

Hautala iloitsee Moskovan elinolosuhteiden myönteisestä kehityksestä. Moskova on hänen sanojensa mukaan kaupunkina yhä viihtyisämpi ja mukavampi. Myös nettipohjaiset palvelut ovat lyöneet itsensä läpi, monella tavalla pidemmälle kuin Suomessa. Pankkipalvelut toimivat erittäin hyvin netissä.

– Tilaan myös perheen ruoat nettikaupasta kuljetuksineen. Tällä on merkitystä perheessäni, jossa maitoa menee yli 3 litraa joka päivä. Palvelutaso on muutenkin roimasti kehittynyt, minkä monet kisaturistit varmasti huomasivat jalkapallon MM-kisojen yhteydessä.

Uskottavaa maakuvatyötä

Suomen Moskovan-suurlähetystö tekee pitkäjänteistä maakuvatyötä. Hautala korostaa, että sellaista
Suomea ei voi markkinoida, jota ei ole olemassa. On oltava uskottava.

– Vaikka nykypäivän maakuvatyössä tietysti korostuvat tietty elämyksellisyys ja modernit viestintäkanavat, ovat todellisuus ja faktat kaiken perustana. Suomen vahvuudet perustuvat vahvaan
näyttöön, mistä osoituksena ovat useat kansainväliset vertailut. Maakuvatyömme pohja on siten terve ja uskottava.

”Nykypäivän maakuvatyössä tietysti korostuvat tietty elämyksellisyys ja modernit viestintäkanavat.”

Tämä on näkynyt Venäjällä viime vuonna toteuttamassamme mittauksessa, jonka mukaan valtaenemmistö venäläisistä suhtautui Suomeen myönteisesti. Hautala sanoo, että on tärkeää seurata Venäjän kehitystä ja huomioida nimenomaan Suomen kannalta tärkeimmät ryhmät ja myös niiden piirissä tapahtuvat muutokset. Kaupunkikulttuuri ja kulutustottumukset esimerkiksi Moskovassa ovat hyvinkin kansainvälisiä ja vaativia. Vaikka maailman puhtain ilma ja mahdollisuus rauhalliseen mökkeilyyn ovat Suomi-markkinoinnissa vahvuus, hakee moni nuori kaupunkilainen muutakin. Hautalan
viesti on, että maakuvatyön on elettävä ajassa ja vastattava jatkuvaan muutokseen.

Suurlähettiläs tapaa Venäjän korkean johdon lisäksi myös tavallisia venäläisiä mm. vienninedistämistyön yhteydessä eri puolella Venäjää. Mistä asioista tavalliset venäläiset ovat kiinnostuneita Suomessa?

– Usein hämmästelen sitä, miten niin monella venäläisellä on tietoa ja kokemusta Suomesta. Monilla Suomi-yhteys on vahvakin ja Suomessa saatetaan käydä säännöllisesti tai jopa omistaa kakkosasunto siellä. Jonkinlainen kuva maasta on miltei kaikilla. Kokemusperäisesti suurin osa on kiinnostunut Suomesta matkailumaana ja samanlaisten luonnonolosuhteiden kautta jonkinlaiseksi vertailukohteeksi kelpaavana naapurina. Joku hakee laadukkaita ja halpoja ostoksia, joitain kiehtoo toimivuus, puhtaus ja rauhallisuus.

Venäläisiä kiinnostaa myös suomalaisen elämän käytännön seikat, alkaen sosiaaliturvajärjestelmästä ja eläkkeistä. Hautalaa vastaan on tullut myös vakavaa suomalaisen kulttuurin harrastusta.

Uusia kauppasopimuksia ja liikekontakteja

Team Finland -vienninedistämismatkoja tehdään suomalaisyrityksille ja niiden tärkein mittari on yritysten kokema hyöty. Matkojen rooli vaihtelee voimakkaasti yrityksestä riippuen. Joku hakee aivan ensituntumaa tiettyyn alueeseen ja sen toimijoihin. Joku taas on jo asettunut markkinoille,
mutta hakee TF-matkan kautta lähinnä yhteyksien huoltoa alueen päättäjiin ja yrityksiin.

– Seuraamme tarkoin matkojen saamaa palautetta ja koetamme huomioida sen aina uusia tapahtumia suunnitellessamme. Matkojen tuloksena on saatu monia uusia kauppasopimuksia ja liikekontakteja. Joskus matkan tulos voi toki olla sekin, ettei yrityksen tuotteille tai palveluille ole kysyntää tai muita edellytyksiä toimia markkinoilla ei ole. Tämäkin voi olla yrityksen kannalta sikäli hyvä tulos, että se voi estää kalliita virhepäätöksiä.

”Matkojen tuloksena on saatu monia uusia kauppasopimuksia ja liikekontakteja.”

Jokavuotiset TF-matkat kohdistuvat Jekaterinburgiin, Sverdlovskin alueelle ja Kazaniin, mikä on loogista, koska monilla suomalaisyrityksillä on kauppaa ja läsnäoloa näillä alueilla. Myös Suomi ja suomalainen teknologia ovat tunnettuja. Vahvuutena ovat lisäksi suorat lennot. Matkoille osallistuu yleensä hyvin runsas joukko yrityksiä, käytännössä maksimimäärä, mitä voidaan tehokkaasti hoitaa.

– On silti todettava, ettei meillä ole oikeastaan millään alueella ollut ongelmaa tavoittaa alueen johtoa. Taloudellinen menestys on eräs keskeinen kuvernöörien menestyksen mittari ja kauppa Suomen kanssa on monien alueiden kannalta huomionarvoista.

Nykypäivänä aluejohto Venäjällä painottaa useimmiten investointien houkuttelua ja tuotannon lokalisoimista alueelleen. Tämä on aivan ymmärrettävää ja myös arvokasta niissä tilanteissa, jossa suomalaisyritys on tällaista omista syistään suunnittelemassa. Hautala tuo näissä keskusteluissa esille perinteisen ulkomaankaupan merkityksen. Suomi tuo Venäjältä suunnilleen kaksi kertaa enemmän kuin se itse vie Venäjälle. Kauppa on voimakkaasti alijäämäistä Suomelle. Toisin sanoen suomalaisten yritysten täytyy myös voida viedä, jotta saadaan tienattua rahaa, jolla voidaan myös tuoda Venäjältä.

Hautala painottaa, että suomalaisyrityksien kannattaa kaikissa oloissa tehdä kotiläksynsä hyvin, kasvattaa paikallisten olosuhteiden ymmärrystä ja panostaa riskienhallintaan. Tähän hyvän lisän tuovat liiketoimintakulttuurin tuntemus tai kielitaito. Ihmisten väliset suhteet ovat Venäjällä tärkeitä,
mikä on myös syytä sisäistää.

Maailmanpolitiikka on tuonut pakotteet suomalaisyritysten arkeen. Pakotteet näkyvät myös suurlähetystön työkentässä. Ne ovat realiteetti, joka yksinkertaisesti joudutaan
ottamaan huomioon niillä sektoreilla, joita ne koskevat. Voimassaoleviin pakotepäätöksiin on sopeuduttava, vaikka joissain tapauksissa tulkinta- ja rajanvetokysymykset voivat
aiheuttaa päänvaivaa. Paljon vaikeampi seikka on Hautalan mukaan pakoteregiimin mahdollisiin muutoksiin liittyvä poliittinen riski ja sen synnyttämä epävarmuus.

– Näiden käänteiden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Pakotteiden soveltamisen osalta ulkoministeriössä on vahva asiantuntemus, jonka puoleen yritysten on syytä aina tarvittaessa kääntyä. Samaan aikaan on hyvä tiedostaa sekin kokonaiskuva, että Venäjällä toimii pakotteidenkin oloissa
useita satoja suomalaisyrityksiä. Monet raportoivat hyviä tuloksia ja laajentavat toimintaansa. Pakotteiden vaikutus on siis huomioitava, mutta Venäjän markkinaa ei luonnollisestikaan
pidä katsoa vain pakoteprisman kautta.

Hautalan Venäjä

Hautala kiinnostui Venäjästä jo teini-iässä ja alkoi opiskella kieltä lukiossa. Silloin saksan tai ranskan opiskelu oli suosittua, mutta Hautalan lukio sattui olemaan Suomen suurimpia ja siellä oli venäjän ryhmä.

– Opettajani, jo edesmennyt Jaana Malin-Panula teki suuren vaikutuksen osaamisellaan ja myös syvällisellä maantuntemuksellaan. Myöhemmin yliopistossa painotin opinnoissani Venäjän ja Itä-Euroopan historiaa sekä slaavilaisia kieliä. Tältä pohjalta ei ollutkaan kummoinen ihme, että päädyin
ulkoministeriöön siirryttyäni niin sanottuihin itätehtäviin.

Hautala palveli 90-luvulla Kiovan suurlähetystössä ja vuosina 2011-2012 Moskovassa ministerinä eli edustuston kakkosmiehenä. Hän on siis Moskovassa nyt toista kertaa. Väliin mahtui viiden vuoden rupeama EU-tehtävissä Brysselissä. Vaimon tärkeä tuki Suurlähettilään päivät ovat usein ympäripyöreitä. Silti vapaa-ajallekin jää aikaa.

– Vapaa-aikani vietän perheeni parissa Moskovassa. Minulla on 1- ja 3-vuotiaat pojat, joten minkäänlaisia vapaa-ajan ongelmia ei synny. Matkustamme myös perheenä eri puolilla Venäjää, yleensä autolla. Vaimoni Heli on hänkin diplomaatti ja itse jo kolmatta kertaa Moskovassa. Tällä hetkellä hän on
hoitovapaalla. Olen erittäin kiitollinen vaimoni tuesta, jota ilman asiat eivät kyllä sujuisi. Kun aikaa jää – tai vaikka ei aina jäisikään – luen. Luen aika systemaattisesti, jopa ns. vuosisuunnitelman mukaisesti.

Mikko Hautala

• Suomen Moskovan suurlähettiläs 1.9.2016 alkaen
• Suomen 20. suurlähettiläs Moskovassa. (Suomi ja
Venäjä solmivat diplomaattisuhteet 31.12.1920)
• Tasavallan presidentin kansliassa presidentti
Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantajana
ja kabinetin jäsenenä 2012–2016
• Ulkoministerin diplomaattiavustajana
vuosina 2007–2011
• Palvellut Suomen edustustoissa Moskovassa,
Brysselissä ja Kiovassa.
• Ulkoasiainhallinnon palveluksessa vuodesta 1998
• Syntynyt 10.5.1972 Seinäjoella
• Naimisissa, kaksi lasta
• Koulutus: VTM, FM
• Harrastaa lukemista
• Kielitaito: suomi, ruotsi, englanti, venäjä,
ukraina, valkovenäjä, puola, tšekki