Skip to Content
› Tapahtumat

Uusien arvoketjujen aika

Kuvituskuva: Conor Luddy/Unsplash.

Suomi tarvitsee uuden kansainvälistymisstrategian, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Teksti Patrik Saarto

Kansainväliset toimitusketjut ovat viime vuosina putoilleet globaalin talouden rattailta yhä useammin. Koko koronaelpymisen ajan yritykset ovat raportoineet kasvua hidastavista toimitusviiveistä, saatavuusongelmista ja kustannusinflaatiosta. Kauppa on kärsinyt myös kauppasodista, ja tänä vuonna Euroopan horisonttiin ilmestyi vielä oikea sota.

Venäjän päätös lähteä väkivallan tielle koskee traagisimmin Ukrainaa, mutta telaketjut mylläävät mustan mullan lisäksi kaikkien Venäjän lähialueiden ulkomaankaupan rakenteet. Suomen kohdalla kyse ei ole vain siitä, että perinteisesti tärkeä Venäjän markkina on mennyt tuntemattomaksi ajaksi kiinni, vaan muutos on paljon perusteellisempi. Suurvaltapolitiikka on haastanut koko sääntöpohjaisen maailman, johon olemme kasvaneet, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

– Suomen pitää tehdä kokonaan uusi kansainvälistymisstrategia, jossa on konkreettisia tarjoamia maailman haasteisiin. Nyt tarvitaan erilainen nälkä voittaa ja hakea uusia markkinoita, koska ei meitä täältä tulla hakemaan. Se on itse tehtävä ja tämä haastaa meidän sukupolvemme aivan uudella tavalla, Skinnari sanoo.

Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, kuinka Suomesta ja Suomeen kuljetetaan tavaraa, kun kansainväliset logistiikkaketjut ovat siirtymässä Venäjän kiertäville reiteille. Geopolitiikka ja geoekonomia ovat tulleet osaksi yritysten arkipäivää. Kasvaneiden riskien hallitsemiseksi Skinnari pitäisi suotavana ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisen lisäämistä yrityksissä.

Kyse on myös siitä, mitä Suomesta kuljetetaan ja minne. Skinnarin mukaan Suomen vahvuus löytyy teollisuuden ratkaisuista ja digitalisaatiosta, kuten 5G.

– Tämä on se investointialusta, johon uskomme. Kun yhdistämme Nokian 5G-konnektiviteetin uuteen teollisuuteen, se erilaistaa meidät kaikista muista maailman maista. Tämä on vastaus myös suomalaisille, kun täällä usein kysytään, mikä on meidän teollinen strategiamme, Skinnari linjaa.

Suomella ei kuitenkaan ole enää aikaa jäädä laatimaan loputtomia strategioita, vaan nyt on suunniteltava vähemmän ja tehtävä enemmän. Konkretiaa on tuotettava myös EU-tasolla, jotta eurooppalaiset ratkaisut tulevat eri puolilla maailmaa näkyviksi ja osaksi onnistunutta geopolitiikkaa.

”Nyt tarvitaan erilainen nälkä voittaa.”

Kauppa pitää Suomen pystyssä

Suomalaiset yritykset eivät ole jääneet levittelemään käsiään. Vaikeissa olosuhteissa Suomen vienti on tammi-syyskuussa kasvanut melkein kaikkiin EastChamin kohdemaihin. Kaupan tilastot heijastelevat juuri sitä muutosta, jota dioilla ja raporteissa tänä päivänä kuvataan. Keski-Aasiasta ja Etelä-Kaukasukselta löytyy aiemmin katveeseen jääneitä markkinoita suomalaiselle osaamiselle ja raaka-aineita uusiin innovaatioihin.

Kun kauppa käy, on paikalla usein myös Nurminen Logistics. Yhtiöllä on vuosien kokemus logistiikasta Euroopan ja Aasian alueella ja tällä hetkellä yrityksessä ollaan tiiviisti mukana Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian kuljetusreittien kehittämisessä. Marraskuun lopussa Nurminen Logistics tiedotti aloittaneensa säännöllisten rautatiekuljetusten operoinnin Suomesta ja Euroopasta Kazakstaniin yhteistyössä Kazakstanin valtion rautateiden kanssa. Kazakstaniin on perusteilla myös tytäryhtiö.

– Logistiikka on osa tuotetta. Meillä ei ole kenelläkään kiinnostavaa tuotetta, jos me emme saa sitä paikalle. Se on osa sitä palvelua, jonka asiakas kokee, kun myytte minkä tahansa välineen, sanoo Nurminen Logisticsin toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta.

Myös Pohjanvirta peräänkuuluttaa yritysten tahdon ja uusien markkinoiden merkitystä Suomelle. Viime vuosien pandemian ja sodan kaltaista muutosta ei ole tapahtunut seitsemään vuosikymmeneen. Vanha tapa harjoittaa liiketoimintaa pienillä varastoilla muutaman toimittajan varassa oli tehokas, mutta katoamassa.

– Meidän pitää olla todella ahkeria ja hakea uutta kauppaa, jotta voimme pitää Suomen sellaisena kuin olemme tottuneet. Emme pysty pitämään sitä lupausta lapsillemme, jos me emme tee kauppaa. Me elämme pääosin ulkomaankaupasta, se on se meidän verisuonemme, Pohjanvirta korostaa.

Havaintojen tekeminen on yhteinen tehtävä

Hirsitalovalmistaja Honkarakenteen tehtaalta Karstulasta on vuosien varrella lähtenyt Keski-Aasiaan ja Etelä-Kaukasiaan toistasataa toimitusta, pääasiassa omakotitaloja Kazakstaniin. Markkina-alue on yhtiölle toisaalta tuttu, mutta toisaalta käynnissä oleva muutos vaatii aloittamaan jossain määrin alusta, sanoo myyntijohtaja Maria Turenkova.

Turenkovan mukaan alueeseen ja sen kulttuureihin on tutustuttava tarkemmin ja analysoitava potentiaalisten asiakkaiden toiveita paikan päältä käsin. Pienimpienkin signaaleiden keruu on suomalaisten yritysten yhteinen tehtävä.

– Kun olemme paikan päällä näissä maissa, on meidän tehtävämme kerätä tietoa myös alamme ulkopuolelta ja tuoda se tänne meidän verkostoomme. Yhdessä voimme rakentaa potentiaaliamme, Turenkova rohkaisee.

Skinnari, Pohjanvirta ja Turenkova esiintyivät 23.11. EastChamin juhlaklubissa. Tilaisuudessa pitivät puheenvuoron myös Uzbekistanin suurlähettiläs H.E. Karambay Sultanov ja Georgian suurlähetystön Chargé D’affaires Tornike Nozadze. Puheenvuorojen perusteella Suomen poliittisella johdolla ja yrityksillä on selvästi yhteinen maali uusilla markkina-alueilla ja vastaanotto näillä alueilla on erittäin lämmin. EastChamin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Salonen lupasi puheenvuorossaan EastChamin toimivan matkaoppaan roolissa matkalla näille markkinoille.

Suomalaiset yritykset ovat tervetulleita Keski-Aasian ja Etelä-Kaukasian markkinoille, sillä myös nämä maat ovat käymässä läpi samaa arvoketjujen murrosta. Suomella ei ole varaa jäädä muuttuvassa pelissä vilttiketjuun. Tehdään yhdessä EastChamista Suomen ulkomaankaupan uusi ykkösketju.

Eikö yrityksesi ole vielä EastChamin jäsen? Tutustu jäsenyyteen:

Jäsenyys

EastCham
Back top top