Faktoja ja kontakteja Azerbaidžanista
Bakun satamaa kehitetään osana Euroopan ja Aasian välistä kuljetusreittiä.
Azerbaidžanin tavoite kehittää talouttaan luo lupaavaa kysyntää suomalaisille yrityksille.
Teksti Patrik Saarto
Öljy- ja kaasuteollisuuteen tukeutuneessa Azerbaidžanissa on puhaltamassa hiljalleen uudet tuulet – ja nimenomaan tuulet, sillä maassa ollaan kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta. Kymmenen miljoonan asukkaan markkina tarjoaa samankaltaista kysyntää kuin moni muu maa Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian alueella, kertoo EastChamin palvelujohtaja Tarja Teittinen. Uusiutuva energia, vesiosaaminen sekä teollisuuden ja maatalouden modernisointi ovat trendaavia teemoja.
Azerbaidžan on yksi markkinoista, joiden liiketoimintamahdollisuuksia EastCham Finland ja yhä useampi yritys niin Suomessa kuin muualla maailmassa tutkii aiempaa suuremmalla luupilla. Tarja Teittinen vieraili huhtikuun lopussa Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa kiertävän suurlähettilään Kirsti Narisen johdolla tutustumassa markkinaan ja luomassa kontakteja.
Tietoa ja kontakteja löytyi runsaasti.
Teittisen viikon mittainen vierailu sisälsi tapaamisia paikallisten ja kansainvälisten yritysten ja organisaatioiden kanssa. Pohjoismaisten yritysten edustajat kokoontuivat ensimmäistä kertaa epämuodolliseen Nordic Business Club -tapahtumaan – idea, jonka pohjoismaiset suurlähettiläät olivat saaneet alkuvuodesta. Tapaamiseen osallistui lukuisia Azerbaidžanissa toimivia pohjoismaisia yrityksiä ja heidän paikallisia edustajiaan, ja tarkoitus on jatkaa epämuodollisia kokoontumisia Bakussa yritysvetoisesti tästä lähtien.
Matkan aikana Teittinen tapasi myös Saksalais-azerbaidžanilaisen kauppakamarin ja Amchamin johtoa sekä Azerbaidžanin julkisen viennin ja investointien edistämisorganisaatio Azpromon edustajia.
Tärkeimmät yritystapaamiset ja -vierailut kohdistuivat toimijoihin, jotka ovat vahvasti sidoksissa kansainväliseen kauppaan ja jo keskeisiä kumppaneita tunnetuille suomalaisille yrityksille.
– Kävimme tapaamassa GemZA Groupia. Heillä on maahantuontia, varastopalveluita, alihankintaa ja useita tunnettuja ulkomaisia päämiehiä. Toinen mielenkiintoinen oli Aras Group, joka on maahantuoja, jakelija ja teollisuuden alihankkija, Teittinen kertoo.
Teittisen ja Narisen otti vastaan toimitusjohtaja Zamin Aliyev. Kuva: GemZA Group.
Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Teknoksella, Valmetilla ja Metso Outotecilla on vahva jalansija Azerbaidžanissa. Yksi pisimpään markkinoilla toimineista länsimaisista yrityksistä on Wärtsilä.
– Ei pidä kirjoittaa yhtään artikkelia Azerbaidžanista ilman, että mainitaan Wärtsilä ja siellä Natig Malikov. Kaikki tuntevat Natigin, Teittinen sanoo.
Logistiikan saralla Azerbaidžanissa kehitetään Bakun satamaa, jonka kylkeen on parhaillaan rakenteilla Alatin vapaakauppa-alue. Satama on osa Kaspianmeren ylittävää Trans-Kaspian logistiikkareittiä. Reitin kuljetuksissa riittää vielä kehitettävää ja meren mataluus asettaa omat rajoitteensa laivojen koolle. Satamassa on viime aikoina panostettu erityisesti viljan ja lannoitteiden logistiikkaan.
Tavoitteena talouden monipuolistaminen
Öljy- ja kaasuteollisuus on muodostanut noin kaksi kolmannesta Azerbaidžanin teollisuuden rakenteesta ja leijonanosan viennistä. Se on myös hyvin kilpailtu sektori, jolla toimivat länsimaiset yritykset ovat jo kauan sitten vakiinnuttaneet asemansa. Valtion tahtotila on vahvistaa nyt muita sektoreita öljyn ja kaasun painoarvon pienentämiseksi.
Suomalaisille yrityksille lupaavia näkymiä on avautumassa aurinko-, tuuli- ja vesivoiman kehittämisessä. Maatalouden suurten toimijoiden keskuudessa kiinalaisilla ja turkkilaisilla yrityksillä on vahva asema, mutta maaseudulla pienempien toimijoiden laitekanta janoaa päivitystä. Azerbaidžanilla on kunnianhimoa myös IT-sektorilla, joskin maali on vielä kaukana.
Yksi kriittisimmistä kysymyksistä koskee vettä.
– Veden saatavuuden varmistaminen, puhtaan veden tuotanto ja jakelu, teollisuusvesien puhdistaminen, kastelujärjestelmien kehittäminen, veden säästämisen kehittäminen, Teittinen luettelee paikallisia haasteita.
Azerbaidžanin markkinoille pääseminen vaatii voimia, aikaa ja suhteita. Kansainvälisillä yrityksillä on ollut haasteita Azerbaidžanin tullin kanssa ja paikallisten päättäjien tavoittamisessa. Työtä on siis varauduttava tekemään ennen kuin kauppa alkaa käydä. Kilpailijoina suomalaisilla on perinteisiä eurooppalaisia maita, kuten Saksa ja Britannia, ja Turkin kanssa Azerbaidžanilla on erittäin läheiset välit.
Pohjoismaiset yritykset vetävät Azerbaidžanissa yhtä köyttä. Kuva: Nordic Business Club.
Azerbaidžaniin matkustamiseen Teittinen suosittelee varaamaan riittävästi aikaa. Azerbaidžaniin tarvitsee viisumin, mutta sen saa hankittua helposti netistä parissa päivässä ja tulostettua itse.
EastCham julkaisi hiljattain Azerbaidžania koskevan markkinakatsauksen. Perustietoa Azerbaidžanista löytyy sivuiltamme ja uutisia uutispalvelustamme. Syksyllä on suunnitelmissa järjestää Team Finland –vierailu Bakuun – EastCham julkaisee tarkempia tietoja heti kun ohjelma ja päivämäärä selviävät.