Georgian tuliaisina markkinatietoa ja konkreettisia liidejä
EastChamin toimitusjohtajan Jaana Rekolaisen (keskellä) mukaan Georgiassa tunnetaan suomalaiset muoti- ja kulutustuotteet jo vuosikymmenten takaa.
Georgiassa kaivataan erityisesti maatalous- ja elintarviketeollisuuden koneita ja laitteita, mutta myös suomalaisille tutut ympäristö, koulutus ja rakentaminen ovat lupaavia.
Teksti Satu Niemelä Kuvat Suomen ulkoministeriö
Finland-Georgia Business Forum kokosi suomalaisia ja georgialaisia yrityksiä Tbilisiin lokakuun lopussa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa kuultiin Georgian makrotaloudesta, liiketoimintaympäristöstä ja investointimahdollisuuksista. Lisäksi mukana olleet suomalaiset yritykset kertoivat omakohtaisia kokemuksiaan markkinasta. Matkan järjestäjinä olivat Suomi-Georgia kauppayhdistys ja Suomen ulkoministeriö.
Ohjelmassa oli yrityksille B2B-tilaisuus, joissa kymmenkunta suomalaista yritystä verkostoitui georgialaisten yritysten kanssa. Mukana oli myös yritysjärjestöjen edustajia.
Business Forumissa esiintyivät Suomesta Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen, ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti, Suomi-Georgia kauppayhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Laakso ja EastCham Finlandin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen. Georgian puheenvuoroista vastasivat mm. ulkoministeriön, Invest in Georgian, Bank of Georgian ja paikallisten yritysten edustajat.
– Matkan paras anti oli se, että tiiviisti parin päivän aikana saimme valtavan määrän tietoa Georgian liiketoimintaympäristöstä, markkinamahdollisuuksista suomalaisille yrityksille ja tietoa myös maassa toimivista ulkomaisista yrityksistä, kertoo EastCham Finlandin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
”Saimme valtavan määrän tietoa Georgian liiketoimintaympäristöstä.”
Georgian mahdollisuudet
Georgia on yksi markkinoista, joita suomalaiset yritykset katsastavat menetettyjen Venäjän markkinoiden tilalle. Suomi ja suomalaiset muoti- ja kulutustuotteet, kuten elintarvikkeet, ovat Georgiassa tunnettuja jo vuosikymmenien takaa. Lisäksi suomalaista koulutusta pidetään huippuluokkaisena. Georgiassa toimii ainakin yksi yksityinen koulu, joka on ottanut oppia suomalaisesta koulujärjestelmästä.
Georgiassa kaivataan erityisesti maatalous- ja elintarviketeollisuuden koneita ja laitteita. Matkassa oli mukana suomalaisia yrityksiä juuri näiltä aloilta.
IT-ala tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia muun muassa ulkoistamispalveluissa. Start-up -kulttuuri on niin ikään vahva Georgiassa. Logistiikkayhteistyöhön on myös kiinnostusta. Maa on kiinnostunut kehittämään TransCaspian -reittiä yhdessä alueen muiden maiden kanssa. Tässä Potin ja Batumin satamilla on iso merkitys.
– Näen markkinamahdollisuuksia myös vesiosaamisessa, kiertotaloudessa, jätehuollossa, koulutuksessa ja kaivosteollisuudessa. Georgiassa, jossa on paljon yksityisiä sairaaloita ja klinikoita, on markkinaa myös terveysteknologialle. Georgia haluaa houkutella maahan elektroniikkateollisuutta ja autonosien valmistusta, Rekolainen sanoo.
Tapahtuman aikana juhlittiin Suomen ja Georgian välisten diplomaattisuhteiden 30-vuotisjuhlaa. Rekolaisen mukaan juhlat olivat luonteeltaan hyvin rennot, ilmapiiri oli keskusteleva ja uusia kontakteja solmittiin.
Viinitilan vieraana Gorissa
Matkan aikana tehtiin mielenkiintoinen retki Goriin, jossa ohjelmassa oli tutustuminen elintarvikealan yritykseen ja vierailu viinitilalla, jossa on myös matkailutoimintaa. Molemmat yritykset vievät tuotteitaan useisiin maihin. Ylpeys omasta tekemisestä ja tekemisen laadusta oli käsinkosketeltava paikallisissa yrityksissä.
– Georgialainen vieraanvaraisuus ympäröi meidät. Nautimme kodikkaan illallisen viinitarhassa. Vastaanotto oli kaiken kaikkiaan koko matkan ajan todella ystävällistä ja suomalaisista yrityksistä oltiin aidosti kiinnostuneita, Rekolainen kertoo.
”Suomalaisista yrityksistä oltiin aidosti kiinnostuneita.”
EU:lla ja Georgialla vahvat suhteet
EU:lla ja Georgialla on voimassa oleva assosiaatiosopimus. Pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue (DCFTA) on erottamaton osa tätä sopimusta. Yritykset hyötyvät tästä sopimuksesta, koska se alentaa tulleja, joita eurooppalaiset yritykset joutuvat maksamaan Georgiaan suuntautuvassa viennissä. Se myös tehostaa tullimenettelyjä. Lisäksi se helpottaa kauppaa lähentämällä Georgian lainsäädäntöä, sääntöjä, standardeja ja menettelyjä asteittain EU:n lainsäädäntöön, sääntöihin ja menettelyihin.
– EU antaa vahvaa tukea Georgialle. Tavoitteena on Georgian poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen EU:n kanssa. Suomi ja Georgia taas ovat siinä mielessä samanlaisia, että molemmat ovat pieniä ja avoimia talouksia. Molemmat maat ovat hyvin riippuvaisia globaalista taloudesta, viennistä ja tuonnista.
Monet uudistukset tähtäävät Georgian EU-kelpoisuuden vahvistamiseen.
Georgiassa liiketoimintaympäristön uudistamiseen on nähty vaivaa. Maassa on otettu mallia Virosta. Muuan muassa yritys- ja henkilöverotusta on kevennetty. Toimintaympäristöstä on tehty esteetön ja läpinäkyvä, jotta se houkuttelisi ulkomaisia investointeja.
– Georgia on turvallinen liiketoimintaympäristö. Siellä yritysten on helppo toimia. Georgia itse korostaa sitä, että vaikka sen markkinat ovat pienet, sillä on vapaakauppasopimukset markkinoiden kanssa, joissa on 2,3 miljardia asukasta. Tällä se viittaa erityisesti Kiinaan ja EU:hun.
Rekolaisen mukaan Georgia satsaa infran kehittämiseen yhteistyössä EU:n kanssa. Monet uudistukset tähtäävät Georgian EU-kelpoisuuden vahvistamiseen. Maassa on paljon EU-rahoitteisia ja muutenkin kansainvälisesti tuettuja ohjelmia.
Suomen Etelä-Kaukasian kiertävän suurlähettilään Kirsti Narisen vastuualueella ovat Georgia, Armenia ja Azerbaidžan.
Kolme rakennusalan liidiä taskussa
Jaana Rekolainen toi Georgian tuliaisina yrityksille kolme rakennusalan myyntiliidiä. Nämä ovat nyt kauppakamarin yritysneuvojien tutkittavina sopivien suomaisten tuotteiden ja yritysten tunnistamiseksi. Mahdollisesti liidejä on tulossa lisää myös muilta aloilta.
Vuoropuhelu jatkuu ja uudet yhteistyökumppanit Georgiassa olivat kiinnostuneita järjestämään ensi vuonna georgialaisten yritysten vierailun Suomeen.
Yhteistyö Suomen kanssa kiinnostaa
Georgiassa oltiin kiinnostuneita suomalaisten investoinneista. Talousministeriössä ilmaistiin halu houkutella maahan suomalaisia yrityksiä.
– Paljon kysyttiin myös suomalaisten yritysten aiemmasta toiminnasta Venäjällä. Haluttiin tietää millä aloilla yritykset siellä toimivat ja kuinka paljon Venäjältä on poistuttu. Toivottiin myös kovasti, että Georgia voisi olla yksi korvaavista markkinoista suomalaisille yrityksille, Rekolainen kertoo.
”Toivottiin kovasti, että Georgia voisi olla yksi korvaavista markkinoista suomalaisille yrityksille.”
Georgian kansainvälisen liikemaailman ja julkisen hallinnon kieli on englanti. Rekolainen pani merkille, että talousministeriön ensimmäisessä kerroksessa toimii julkisten palveluiden keskus, josta saa kaikki henkilö- ja yrityspalvelut sekä georgiaksi että englanniksi.
Matkailu on Georgialle tärkeä toimiala. Maa on tehnyt isoja investointeja lentoinfraan: Kutaisin kansainvälistä lentokenttää modernisoidaan parhaillaan. Helpommat lentoyhteydet Suomesta kasvattaisivat niin matkailua kuin yritystenkin kiinnostusta.
Suomalaiset toivoivat matkalla, että Georgia tekisi aktiivisemmin maakuvatyötä ja lisäisi siten tunnettuuttaan. Maa on paljon muutakin kuin hatšapureja ja viinejä.