Tarja Teittinen vieraili suomalaisyritysten kanssa Kazakstanissa ja Uzbekistanissa
Suomalaiset yritykset ovat tämän syksyn ajan tutustuneet Keski-Aasiaan vierailemalla kohdemarkkinoilla.
Teksti Satu Niemelä Kuvat Tarja Teittinen, Nordic International University
Syyskuussa 17 yritystä matkusti Team Finland vierailulle Länsi-Kazakstaniin Aktauhun ja Atyrauhun. Delegaatiota johti Suomen Kazakstanin-suurlähettiläs Soili Mäkeläinen-Buhanist. Loka-marraskuun vaihteessa lähes 30 suomalaisyritystä vieraili Uzbekistanin Tashkentissa ja Samarkandissa kiertävän suurlähettilään Ilkka Räisäsen johdolla. Molemmille matkoille osallistui myös EastCham Finlandin palvelujohtaja Tarja Teittinen. Hänen mukaansa matkojen tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman paljon tietoa Länsi-Kazakstanin ja Uzbekistanin markkinamahdollisuuksista.
Tarja Teittisen Kazakstanin matka oli täynnä ohjelmaa. Hän osallistui muun muassa korkean tason vierailuihin alueiden akimien kanssa eli Mangystaun kuvernöörin Nurlan Nogayevin ja Atyraun varakuvernöörin Kairat Nurtayevin kanssa. Lisäksi hän tapasi Kazakh Investin edustajat molemmissa kaupungeissa.
Aktau sijaitsee Kaspianmeren rannalla ja kasvaa voimakkaasti. Kaupunki sijaitsee logistisesti tärkeässä kohdassa, kun etsitään Venäjän kauttakululle vaihtoehtoja. Kaupungissa kehitetään teollisuuspuistoja sekä logistiikan ja varastoinnin infraa, sillä tärkeäksi muodostunut logistiikkareitti reitti Kiinasta länteen kulkee Aktaun sataman kautta. Kaasu- ja öljyteollisuus dominoi liiketoimintaympäristöä, mutta potentiaalia on myös esimerkiksi vesiosaamisessa. Alue kärsii juomaveden puutteesta. Lisäksi öljy- ja kaasuteollisuuden erilaisille ympäristöteknologian ratkaisuille on kysyntää.
Suomalaisdelegaation päiviin mahtui myös yritysvierailuja isoihin kaasu-, öljy- ja sähköyhtiöihin, kuten Mangistau Regional Electricity Network Companyyn ja Seaport Aktau -erityistalousalueelle. Lisäksi ohjelmassa oli vierailu KazAzotiin, joka on jättimäinen kemianteollisuuden yritys.
Vierailu Mangistaun sähköyhtiöön.
Pohjoisempaan Atyraun kaupunkiin siirtymä tehtiin mukavasti tunnin kestävällä Kazakstanin sisäisellä lennolla. Atyraussa öljyteollisuus on merkittävässä roolissa ja käytännössä kaupungin keskustassa sijaitsee suuri öljynjalostamo, Atyrau Oil Refinery. Lisäksi delegaatio vieraili suuressa kazakstanilais-amerikkalaisessa öljy- ja kaasuyrityksessä Tengizchevroilissa.
Kazakstan on valtavan iso maa: maailman 9. suurin pinta-alaltaan. Maa on toisaalta vuoristoinen ja toisaalta aavikkoinen, mikä osaltaan vaikuttaa suuriin alueellisiin eroihin. Kazakstanissa toimii yli 40 suomalaista yritystä, pääosin Astanassa ja Almatyssa, mutta osa etsii markkinoita laajemmin myös eri puolilta Kazakstania.
Verkostot ovat Kazakstanissakin tärkeitä ja niitä päästiin luomaan koko matkan ajan. Verkostojen merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä yritysten paikallinen läsnäolo on tärkeää.
”Yritysten paikallinen läsnäolo on tärkeää.”
– Meistä pidettiin hyvää huolta koko vierailun ajan. Matkakumppanit, joista monet olivat paikallisia suomalaisten yritysten edustajia, olivat todella ystävällisiä ja oli hienoa saada nauttia kazakstanilaisesta vieraanvaraisuudesta. Mieleen jäivät hauskat ja herkulliset illalliset ja erityisesti purjehdusretki Kaspianmerellä.
Purjehdus Kaspianmerellä teki vaikutuksen.
Tashkent ja Samarkand
Loka-marraskuun vaihteessa Tarja Teittinen matkusti Uzbekistanin pääkaupunkiin Tashkentiin, johon järjestettiin niin ikään fact finding -matka 30 hengen suomalaiselle delegaatiolle. Matkaa johti kiertävä suurlähettiläs Ilkka Räisänen, jonka toimialueeseen kuuluvat Uzbekistanin lisäksi Turkmenistan ja Tadžikistan.
Business Forumin ja yritysten kohtaamispaikkana oli syyskuussa avattu Nordic International University, jonka perustaja ja puheenjohtaja, Suomen kunniakonsuli Alisher Juraev oli merkittävässä roolissa koko vierailuohjelman toteuttamisessa.
– Suomalaiset yritykset pääsivät esittäytymään Business Forumissa noin 40 – 50 paikalliselle yritykselle. Vierailuohjelmassa oli myös Finnish Water Forumin järjestämä vesialan seminaari ja suurlähettiläs Räisäsen johdolla osa yrityksistä tapasi Uzbekistanin rakennusministeriön edustajia. Ulkoministeriö, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Ilmatieteenlaitos järjestivät yhteisen seminaarin Tashkentissa. Finnpartnership järjesti illallisvastaanoton, jonka aikana minulla oli tilaisuus tavata monta hyödyllistä kontaktia, Teittinen kertoo.
”Suomalaiset yritykset pääsivät esittäytymään Business Forumissa noin 40 – 50 paikalliselle yritykselle.”
Uzbekistan avautui ulkomaille ja kansainväliselle kaupalle vasta vuonna 2016 uuden presidentin Shavkat Mirziyoyevin ja hänen uudistusohjelmansa myötä. Maa on vahvassa kehittymisvaiheessa ja markkinataloutta rakennetaan nyt voimakkaasti. Teittisen mukaan tilanne muistuttaa tavallaan Venäjää 90-luvulla – markkinatalous ja esimerkiksi yrityslainsäädäntö kehittyvät nopeasti. Uzbekistanissa yrityksille on tarjolla myös erilaisia kehitysyhteistyön rahoitusinstrumentteja. Maa on vielä kuitenkin hyvin keskusjohtoinen ja ehkä sen takia rikollisuutta on vähän.
Uzbekistanissa on vahvat perinteet puuvillan tuotannossa. Suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia avaavat myös kaivannaisteollisuus, maatalousteknologia, elintarviketeollisuus ja erityisesti hedelmien tuotanto, kaupunkien vesihuolto sekä teollisuusvesien käsittely ja puhdistaminen. Rakentaminen on maassa myös kovassa vauhdissa. Infrahankkeita on käynnissä ja Teittisen mukaan myös jätehuollon järjestämiselle olisi tarvetta.
– Uzbekistan on valtion tasolla tiedostanut, että maan ympäristöongelma on valtava, mutta kehitystyö on vasta alussa. Seuraamme tätä kehitystä tiiviisti.
Tšorsun basaari Taškentissa.
Tashkentin lisäksi suomalaisdelegaatio vieraili Keski-Aasian vanhimmassa kaupungissa Samarkandissa, jonka asutettiin jo noin 2000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Samarkadin vierailun aikana ryhmä tutustui kaupungin kulttuurinähtävyyksiin ja vieraili paikallisessa vesilaitoksessa.
– Matka oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Ohjelma oli monipuolinen ja opimme matkan aikana paljon. Ihmiset olivat myös selvästi kiinnostuneita suomalaisista yrityksistä ja halusivat verkostoitua. Erityisen hyvin mieleeni jäi uzbekistanilainen ruoka – se oli aina valmistettu tuoreista, hyvistä raaka-aineista ja oli todella herkullista, Tarja Teittinen kertoo.